Jaakob 2
    Footnotes

    Luku 2

    Jaakob tuomitsee rikkauksien tavoittelun, ylpeyden ja siveettömyyden. Ihmiset voivat tavoitella rikkauksia auttaakseen lähimmäisiään. Herra antaa käskyn, ettei kellään miehellä nefiläisten keskuudessa saa olla enempää kuin yksi vaimo. Herra iloitsee naisten siveydestä. Noin 544–421 eKr.

    1 Sanat, jotka Nefin veli Jaakob puhui Nefin kansalle Nefin kuoleman jälkeen:

    2 Nyt, rakkaat veljeni, sen vastuun mukaisesti, joka minulla on Jumalalle siitä, että pidän virkani vakaasti kunniassa, ja voidakseni puhdistaa vaatteeni teidän synneistänne, minä, Jaakob, tulen tänä päivänä ylös temppeliin voidakseni julistaa teille Jumalan sanaa.

    3 Ja te tiedätte itse, että minä olen tähän asti ollut uuttera kutsumukseni virassa; mutta tänä päivänä minua painaa paljon suurempi toivo ja huoli teidän sielunne hyvinvoinnista kuin minua on tähän asti painanut.

    4 Sillä katso, toistaiseksi te olette olleet kuuliaisia sille Herran sanalle, jonka minä olen teille antanut.

    5 Mutta katso, kuulkaa minua ja tietäkää, että taivaan ja maan kaikkivoivan Luojan avulla minä voin kertoa teille teidän aajatuksenne, sen kuinka te alatte askaroida synnissä, mikä synti näyttää hyvin iljettävältä minusta, niin, ja iljettävältä Jumalasta.

    6 Niin, se surettaa sieluani ja saa minut kavahtamaan häpeästä Luojani edessä, että minun on todistettava teille teidän sydämenne jumalattomuudesta.

    7 Ja minua surettaa myös se, että minun on puhuttava niin kovin avoimakkaasti teistä vaimojenne ja lastenne edessä, joista monien tunteet ovat tavattoman arat ja bsiveät ja herkät Jumalan edessä, mikä on mieluisaa Jumalalle.

    8 Ja minä luulen, että he ovat tulleet tänne ylös kuulemaan mieluisaa Jumalan asanaa, niin, sitä sanaa, joka parantaa haavoittuneen sielun.

    9 Sen vuoksi sieluani painaa, että minun on Jumalalta saamani ankaran käskyn tähden ojennettava teitä teidän rikostenne mukaisesti, suurennettava niiden haavoja, jotka jo ovat haavoittuneita, sen sijaan että lohduttaisin ja parantaisin heidän haavojaan; ja niille, jotka eivät ole haavoittuneet, sen sijaan että he saisivat kestitä itseään mieluisalla Jumalan sanalla, ovat tikarit valmiina lävistämään heidän sielunsa ja haavoittamaan heidän herkkää mieltään.

    10 Mutta tehtävän suuruudesta huolimatta minun on tehtävä Jumalan ankarien akäskyjen mukaisesti ja puhuttava teille teidän jumalattomuudestanne ja iljetyksistänne niiden läsnä ollessa, joilla on puhdas sydän ja särkynyt sydän, ja kaikkivaltiaan Jumalan bkaikkinäkevän silmän katseen alla.

    11 Sen vuoksi minun on puhuttava teille totuus Jumalan sanan aselkeyden mukaisesti. Sillä katso, kun minä kysyin Herralta, minulle tuli sana näin sanoen: Jaakob, mene huomispäivänä ylös temppeliin ja julista tälle kansalle sanaa, jonka minä sinulle annan.

    12 Ja nyt, katso, veljeni, tämä on sana, jonka minä teille julistan, että monet teistä ovat alkaneet etsiä kultaa ja hopeaa ja kaikenlaisia kallisarvoisia ametalleja, joita on mitä runsaimmin tässä maassa, joka on blupauksen maa teille ja jälkeläisillenne.

    13 Ja kaitselmuksen käsi on ollut teille suopea erittäin mieluisalla tavalla, niin että olette saaneet paljon rikkauksia; ja koska jotkut teistä ovat saaneet runsaammin kuin teidän veljenne, te olette aylpistyneet sydämenne kopeudessa ja olette uppiniskaisia ja ylimielisiä vaatetuksenne kalleuden tähden ja vainoatte veljiänne, koska luulette olevanne heitä parempia.

    14 Ja nyt, veljeni, luuletteko te, että Jumala julistaa teidät tässä asiassa syyttömiksi? Katso, minä sanon teille: Ei, vaan hän tuomitsee teidät, ja jos te edelleenkin pidätte kiinni näistä asioista, hänen tuomioidensa täytyy joutuin kohdata teitä.

    15 Oi kunpa hän osoittaisi teille, että hän voi nähdä teidän lävitsenne, ja yhdellä silmänsä katsahduksella hän voi lyödä teidät tomuun!

    16 Oi kunpa hän puhdistaisi teidät tästä pahuudesta ja iljetyksestä. Ja oi, kunpa te kuuntelisitte hänen käskyjensä sanaa ettekä antaisi tämän sydämenne akopeuden tuhota sielujanne!

    17 Pitäkää veljiänne saman arvoisina kuin itseänne, ja olkaa ystävällisiä kaikille ja anteliaita aomaisuutenne suhteen, jotta bhe voisivat olla rikkaita kuten tekin.

    18 Mutta ennen kuin etsitte arikkauksia, etsikää Jumalan bvaltakuntaa.

    19 Ja kun olette saaneet toivon Kristuksessa, te saatte rikkauksia, jos niitä etsitte; ja te etsitte niitä tarkoituksenanne atehdä hyvää – vaatettaaksenne alastomia ja ruokkiaksenne nälkäisiä ja vapauttaaksenne vankeja ja tuodaksenne huojennusta sairaille ja ahdistetuille.

    20 Ja nyt, veljeni, minä olen puhunut teille ylpeydestä; ja ne teistä, jotka olette ahdistaneet lähimmäistänne ja vainonneet häntä, koska olitte sydämessänne ylpeitä siitä, mitä Jumala on teille antanut, mitä sanotte siitä?

    21 Ettekö luule, että sellaiset asiat ovat iljettäviä hänestä, joka on luonut kaiken lihan? Ja yksi olento on hänen silmissään yhtä kallisarvoinen kuin toinenkin. Ja kaikki liha on tomua; ja hän on luonut heidät aivan samaa tarkoitusta varten, että he pitäisivät hänen akäskynsä ja ylistäisivät häntä ikuisesti.

    22 Ja nyt minä lakkaan puhumasta teille tästä ylpeydestä. Ja ellei minun olisi puhuttava teille vakavammasta rikoksesta, sydämeni riemuitsisi tavattomasti teidän tähtenne.

    23 Mutta Jumalan sana painaa minua teidän vakavampien rikostenne tähden. Sillä katso, näin sanoo Herra: Tämä kansa alkaa käydä pahemmaksi; se ei ymmärrä kirjoituksia, sillä se yrittää haureutta harjoittaessaan puolustella itseään sen perusteella, mitä on kirjoitettu Daavidista ja hänen pojastaan Salomosta.

    24 Katso, Daavidilla ja aSalomolla todella oli monta bvaimoa ja sivuvaimoa, mikä oli iljettävää minun edessäni, sanoo Herra.

    25 Sen vuoksi, näin sanoo Herra, minä olen johdattanut tämän kansan pois Jerusalemin maasta käsivarteni voimalla nostaakseni itselleni avanhurskaan oksan Joosefin kupeiden hedelmästä.

    26 Sen vuoksi minä, Herra Jumala, en salli, että tämä kansa tekee niin kuin ihmiset muinoin.

    27 Sen vuoksi, veljeni, kuulkaa minua ja kuunnelkaa Herran sanaa: Sillä älköön teidän keskuudessanne kenelläkään miehellä olko kuin ayksi vaimo; älköönkä hänellä olko yhtään sivuvaimoa;

    28 sillä minä, Herra Jumala, iloitsen naisten asiveydestä. Ja haureus on iljetys minun edessäni; näin sanoo Herra Sebaot.

    29 Ja nyt, tämän kansan tulee pitää minun käskyni, sanoo Herra Sebaot, tai akirottu olkoon maa sen tähden.

    30 Sillä jos minä tahdon hankkia itselleni ajälkeläisiä, sanoo Herra Sebaot, minä annan käskyn kansalleni; muuten kuulkoon se tätä.

    31 Sillä katso, minä, Herra, olen nähnyt kansani tyttärien murheen ja kuullut heidän suremisensa Jerusalemin maassa, niin, ja kaikissa minun kansani maissa heidän aviomiestensä jumalattomuuden ja iljetysten tähden.

    32 Enkä minä salli, sanoo Herra Sebaot, että tämän Jerusalemin maasta johdattamani kansan ihanien tyttärien valitukset nousevat luokseni kansani miehiä vastaan, sanoo Herra Sebaot.

    33 Sillä heidän ei pidä johdattaa kansani tyttäriä orjuuteen heidän herkkyytensä tähden, tai muuten minä rankaisen heitä ankaralla kirouksella, niin että he ovat tuhon omat; sillä heidän ei pidä harjoittaa ahaureutta, niin kuin ihmiset muinoin, sanoo Herra Sebaot.

    34 Ja nyt, katso, veljeni, te tiedätte, että nämä käskyt annettiin isällemme Lehille; sen vuoksi te olette tienneet ne entuudestaan; ja suuri tuomio kohtaa teitä, sillä te olette tehneet tällaista, mitä teidän ei olisi pitänyt tehdä.

    35 Katso, te olette tehneet asuurempia pahoja tekoja kuin veljemme lamanilaiset. Te olette särkeneet herkkien vaimojenne sydämen ja menettäneet lastenne luottamuksen huonon esimerkkinne vuoksi heidän edessään; ja heidän sydämensä nyyhkytykset kohoavat ylös Jumalan luokse teitä vastaan. Ja teitä kohtaavan Jumalan sanan ankaruuden tähden monet sydämet ovat menettäneet toivonsa syville haavoille lävistettyinä.