Seminelí
Hilamani 8: ʻOku fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisi


“Hilamani 8: ʻOku fakamoʻoni ‘a e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisi,” Tohi ʻa Molomoná – Tohi Lēsoni ʻa e Faiakó (2024)

“Hilamani 8,” Tohi ʻa Molomoná – Tohi Lēsoni ʻa e Faiakó

Hilamani 8

ʻOku fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisi

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi

ʻI ha māmani ʻoku lahi ai ha ngaahi leʻo ʻoku nau fusi kitautolu ki ha ngaahi tafaʻaki kehekehe, kuo tuku mai ai ʻe he ʻOtuá ha kau palōfita ke nau fakamaʻu kitautolu kiate Ia. ʻI he taimi naʻe fakafehuʻi ai ʻa Nīfai ʻe he kau Nīfai faiangahalá fekauʻaki mo e ʻuhinga kuó ne lea fefeka ai kau kiate kinautolú, naʻá ne fakamoʻoni mālohi ki he Fakamoʻuí. ʻE lava ke tokoni ʻa e lēsoni ko ʻení ke mahino kiate koe ʻoku fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisi, pea ʻe lava ke tokoni ia ke ke ongoʻi ʻa e moʻoni ʻo ʻenau ngaahi fakamoʻoní.

Fakamamafaʻi ʻa e founga ʻoku fakamoʻoni ai ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisí. Ko e tefitoʻi fatongia ʻo e kau palōfitá ke fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi (vakai ki he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Palōfita,” scriptures.ChurchofJesusChrist.org). Fakamahinoʻi ange ʻa e ngaahi potufolofola mo e ngaahi akonaki fakaepalōfita kehe ʻoku nau fakamoʻoni ki he ngaahi ʻulungaanga, moʻui, mo e misiona fakalangi ʻo e Fakamoʻuí. Poupouʻi ʻa e kau akó ke nau fakakaukau ki he founga ʻoku tākiekina ai ʻe he ngaahi fakamoʻoni fakaepalōfitá ʻa e mahino ʻoku nau maʻú mo e houngaʻia ʻia Sīsū Kalaisí.

Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakakaukau ke fakaafeʻi ʻa e kau akó ke kumi ha sīpinga ʻe taha pe lahi ange ʻi he fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló kia Sīsū Kalaisi ʻi ha konifelenisi lahi kimuí ni.

Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó

Ko e fakamoʻoni ʻa ha tokotaha fakamoʻoni

Fakakaukau ke ʻomi ha foʻi nati ʻoku ʻi ai hano ngeʻesi, hangē ko ha pinati, uolonati, pe ha foʻi nati kehe. Fufuuʻi ia ʻi ho nimá pe ʻi ha kato. Talaange ki he kau akó ʻokú ke maʻu ha meʻa kuo teʻeki ke mamata ki ai ʻa e mata ʻo e tangatá pe ala ki ai e nima ʻo e tangatá (ko e foʻi nati ʻi loto ʻi he ngeʻesí). Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke haʻu ʻo sio. Tuku leva ke talaange ʻe he tokotaha ako ko iá ki he kalasí pe ʻokú ke tala ʻa e moʻoní. Fehuʻi ki he kau akó pe ʻoku nau tui kiate koe pea ko e hā hono ʻuhinga ʻoku nau tui pe ʻikai ke tui aí. Hili hoʻomou aleaʻi fakakalasi pe ʻoku tui atu ʻa e kau akó kiate koé, fakaʻaliʻali ange kiate kinautolu ʻa e foʻi natí.

Ko e tokolahi taha ʻo e kakaí ʻoku teʻeki ke nau mamata kia Sīsū Kalaisi, ka ʻoku kei tui pē ha tokolahi kiate Ia.

  • Ko e hā ha ngaahi ʻuhinga ʻoku tui ai ʻa e kakaí kia Sīsū Kalaisí?

  • Ko e hā ʻa e fatongia ʻo e kau palōfitá ʻi hono tokoniʻi koe ke ke tui ki he Fakamoʻuí?

Ko e fakamoʻoni ʻa e kau palōfita ʻo e kuonga muʻá

Naʻe aleaʻi ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa e palōfita ko Nīfaí ʻi he lēsoni ʻi he Hilamani 7–10. ʻE tokoni ʻa e lēsoni ko ʻení ki he kau akó ke nau tokanga taha ki he ngaahi akonaki ʻa Nīfai ʻi he Hilamani 8 fekauʻaki mo e fatongia ʻo e kau palōfitá ke fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí. Ke tokoni ki he kau akó ke fakamanatu ʻa e puipuituʻa ʻo e ngaahi akonaki ʻa Nīfai ʻi he Hilamani 8, fakakaukau ke fakamatalaʻi fakanounou ʻa e fakamatala ko ʻení.

Mahalo te ke manatuʻi naʻe kikite ʻa e palōfita ko Nīfaí ki he kau Nīfai faiangahalá ʻe fakaʻauha kinautolu kapau he ʻikai ke nau fakatomala (vakai, Hilamani 7:22–29). Naʻe kamata ke ʻita ʻa e tokolahi ʻo e kau Nīfaí kia Nīfai ʻi heʻene lea ʻo fakafepakiʻi ʻenau faiangahalá (vakai, Hilamani 8:1–7). Naʻe valokiʻi ʻe Nīfai ʻa e kakaí ni mo talaange kiate kinautolu naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻenau fakaʻikaiʻi ʻene ngaahi leá ka ko e ngaahi lea ʻa e kau palōfita ʻo e kuohilí, kau ai ʻa Mōsese, ʻa ia naʻá ne fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí (vakai, Hilamani 8:10–13).

Lau ʻa e Hilamani 8:13–23, ʻo kumi ʻa e meʻa naʻe vahevahe ʻe Nīfai fekauʻaki mo Mōsese mo e kau palōfita kehe ʻo e kuohilí. Mahalo te ke fie fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi hingoa ʻo e kau palōfita naʻe lave ki ai ʻa Nīfaí.

  • Ko e hā naʻe faitatau ai ʻa e kau palōfita kotoa ko ʻení?

Ko e moʻoni ʻe taha te tau lava ʻo ako mei he ngaahi veesi ko ʻení, ʻoku fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisi.

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Niila L. ʻEnitaseni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

Ko e fatongia mahuʻinga taha ʻo e palōfita ʻa e ʻEikí ke akoʻi kiate kitautolu ʻa e Fakamoʻuí pea tataki kitautolu kiate Ia. …

ʻOku ʻikai vaetuʻua ʻe ha palōfita ho vā mo e Fakamoʻuí. Ka, ʻokú ne tuʻu ʻi hotau tafaʻakí ʻo fakahonohino mai ʻa e hala ki he Fakamoʻuí. Ko e fatongia maʻongoʻonga taha mo e meʻaʻofa mahuʻinga taha ʻa ha palōfita kiate kitautolú, ʻa ʻene fakamoʻoni ʻiloʻilopau ko Sīsū ʻa e Kalaisí. (Neil L. Andersen, “Ko e Palōfita ʻa e ʻOtuá,” Ensign pe Liahona, Mē 2018, 25, 27)

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku hoko ai ʻa e fakamoʻoni ʻa ha palōfita kia Sīsū Kalaisí ko ʻene meʻaʻofa maʻongoʻonga taha ia kiate kitautolú?

Ngaahi sīpinga ʻo e fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisí

Tuku ha taimi ke ako ai ha niʻihi ʻo e ngaahi fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kia Sīsū Kalaisí. ʻI hoʻo ako ʻenau ngaahi fakamoʻoní, ʻe lava ke fakamoʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ki hono moʻoni ʻo ʻenau ngaahi leá ki ho lotó mo e ʻatamaí.

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakakato ha taha ʻo e ongo ʻekitivitī ko ʻení pe fakatouʻosi, pe ko haʻo tuku ke fili ʻe he kau akó ʻa e ʻekitivitī te nau fie fakakakató. Ka ʻikai, te ke lava ʻo fakakulupu ʻa e kau akó pea vahe ki he kulupu takitaha ha taha ʻo e ngaahi meʻá ke nau fakakakato. ʻE lava leva ke vahevahe ʻe he kau mēmipa mei he kulupu takitaha ʻa e meʻa naʻe makehe kiate kinautolu ʻi he ngaahi fakamoʻoni naʻa nau akó.

Fili A: Naʻe fakamoʻoni ʻa e kau palōfita ʻo e kuonga muʻá kia Sīsū Kalaisi

Fakakaukau ke fakaʻaliʻali takatakai ʻi he lokí ʻa e hingoa ʻo e kau palōfita takitaha ko ʻeni ʻoku hā ʻi he Hilamani 8:13–23, ko e ngaahi veesi ko ʻení, pea mo ha ʻīmisi ʻo e palōfita takitaha (kapau ʻe lava). ʻI he ʻosi hono ako ʻe he kau akó ha ngaahi fakamoʻoni lahi, te nau lava ʻo lekooti ha faʻahinga ongo pe fakakaukau naʻa nau maʻu ʻi heʻenau ako mo vahevahe ʻa e ngaahi ongo ko iá mo ha kaungā-akó.

Lau ha ngaahi fakamoʻoni ʻe tolu pe lahi ange mei he kau palōfita ko ʻeni naʻe lea ki ai ʻa Nīfaí. Hiki ha lisi ʻo e ngaahi meʻa ʻoku akoʻi atu ʻe he ngaahi fakamoʻoni ko ʻení fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí.

Toe vakaiʻi ʻa e lisi naʻá ke tohí. Fakakaukau ke lekooti ha faʻahinga fakakaukau, ongo, pe ngaahi ueʻi naʻá ke maʻu fekauʻaki mo e Fakamoʻuí ʻi hoʻo akó. Hiki ha ngaahi sētesi ʻo fakamatalaʻi ʻa e founga naʻe mei kehe ai hoʻo moʻuí kapau naʻe ʻikai akoʻi mai ʻe he kau palōfitá ʻa e ngaahi meʻá ni fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi.

Fili E: ʻOku fakamoʻoni ʻa e kau palōfita ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní kia Sīsū Kalaisi

Ke tokoni ke fakakakato ʻe he kau akó ʻa e konga ko ʻení, fakakaukau ke ʻoange ha ngaahi maʻuʻanga tokoni, hangē ko ha tatau ʻo e ngaahi pulusinga konifelenisi lahi ‘o e makasini Liahoná.

Fakakaukau ke vahevahe ha niʻihi ʻo e ngaahi fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá ʻoku fakamatalaʻi ʻi he konga “Fakamatala Fakamahinó mo e Puipuituʻá” ʻo ka fiemaʻu.

Kumi ha sīpinga ʻe ua pe lahi ange ʻo e fakamoʻoni ʻa e kau palōfita pe kau ʻaposetolo ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní kia Sīsū Kalaisí. ʻE lava ke maʻu ia mei ha konifelenisi lahi kimuí ni mai pe mei he hisitōlia ʻo e Siasí. Fakakaukau ke ke fakaʻaongaʻi ʻa e ChurchofJesusChrist.org pe ko e Gospel Library app ʻi hoʻo fekumí. Te ke lava foki ʻo lau pe fanongo ki he “Ko e Kalaisi Moʻuí: Ko e Fakamoʻoni ʻa e Kau ʻAposetoló” ʻi he ChurchofJesusChrist.org.

ʻI he taimi ʻe fakakakato ai ʻe he kau akó ʻenau ʻekitivitií, fakaafeʻi kinautolu ke vahevahe ha ngaahi sīpinga naʻa nau maʻu ʻo ha kau palōfita ʻoku nau fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi. Fakapapauʻi ke ʻoange ki ha kau ako tokolahi ha faingamālie ke vahevahe. ʻE ala tokoni ke fai ha ngaahi fehuʻi hangē ko e “Ko e fē ʻi he ngaahi fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá kuó ne ueʻi koé?” pe “ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke fakamoʻoniʻi ʻe ha kau palōfita tokolahi ʻa Sīsū Kalaisí?”

Kapau ʻoku toe lahi ʻa e taimí, ʻe ala ʻaonga foki ki he kau akó ke vahevahe ʻenau fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí.