Julkaistaan vain sähköisenä
Olenko naimaton omasta syystäni vai onko tämä Jumalan tarkoitus?
Neljä periaatetta ovat auttaneet minua löytämään toivoa, olipa vastaus kumpi tahansa. Samalla olen ymmärtänyt, että kaksi muuta kysymystä ovat elämässäni vieläkin tärkeämpiä.
Valokuva Tina Lerohl
Kun pysymme naimattomina pidempään kuin olimme odottaneet, on luonnollista pohtia: ”Olenko naimaton siksi, että olen tehnyt (tai jättänyt tekemättä) jotakin, vai onko tämä Jumalan tarkoitus?” Kiinnostavaa kyllä, myönteinen vastaus kumpaan tahansa kysymyksen osaan voi tuoda aluksi sekä toivoa että surua. Kun olen vuosien aikana pohtinut naimattomuuttani, neljä periaatetta – monien muiden ohella – ovat tuoneet minulle toivoa vastauksesta riippumatta. Olen myös havainnut, että itse asiassa minun kannattaa näiden kysymysten sijasta pohtia kahta parempaa kysymystä, jotka auttavat minua korvaamaan huoleni ilolla, tarkoituksella ja kehittymisellä (ks. periaatteet 3 ja 4 alla).
Periaate 1: Jumala voi järjestää niin, että ”kaikki yhdessä koituu [meidän parhaaksemme]”.
Kun pohdimme syytä naimattomuuteemme, mieleen voi tulla monenlaisia ajatuksia, kuten ”Olisiko minun pitänyt osallistua useammin yhteisiin tapahtumiin?” tai ”Mitä jos olisin vain pyytänyt sitä henkilöä treffeille?” Mitä sitten mahdolliset syyt ovatkin, kun pohdimme, olemmeko naimattomia siksi, että olemme tehneet tai jättäneet jotakin tekemättä, voimme löytää voimaa seuraavasta totuudesta jakeessa OL 90:24: ”Etsikää uutterasti, rukoilkaa alati ja uskokaa, niin kaikki yhdessä koituu teidän parhaaksenne, jos vaellatte oikeamielisesti ja muistatte liiton, jonka olette tehneet toistenne kanssa.”
Riippumatta siitä, voisimmeko nyt olla naimisissa, jos olisimme tehneet jotakin toisin menneisyydessä, voimme löytää voimaa tiedosta, että jos pidämme liittomme ja lähennymme Kristusta uskossa tutkimalla pyhiä kirjoituksia, rukoilemalla ja opetuslapseuden kautta, voimme luottaa siihen, että ”kaikki yhdessä koituu [meidän parhaaksemme]”. Kun pyrimme seuraamaan Kristusta, taivaallinen Isä auttaa meitä oppimaan menneistä kokemuksistamme ja hyödyntämään niitä siunatakseen meitä tulevaisuudessa. Lupaus iankaikkisesta avioliitosta ei jää tyhjäksi niiden osalta, jotka elävät vanhurskaasti.
Periaate 2: Jumala on mukana kaikessa elämäämme liittyvässä.
Kun presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, piti lokakuussa 2007 yleiskonferenssipuheensa ”Oi muistakaa, muistakaa”, en ymmärtänyt, kuinka suuri vaikutus sillä olisi elämääni. Noudatin kuitenkin kehotusta tunnistaa ja merkitä muistiin Herran käden vaikutuksen perheeni elämässä joka päivä.1 Vaikka en ole täysin noudattanut kehotusta vuosien varrella, olen kirjoittanut muistiin tuhansia tapoja, joilla Herra on ohjannut elämääni – yleensä näennäisen pienillä tavoilla. Tämä pieni päivittäinen tapa (joka kaikkien ponnistelujen tapaan vaatii harjoitusta, jotta siinä tulee paremmaksi) on tuonut minulle syvällistä iloa, kun tunnen taivaallisen Isän minulle osoittamaa rakkautta ja johdatusta niin usein jokaisen päivän aikana.
Tuo kokemus ja tieto on auttanut minua myös löytämään voimaa ja toivoa silloin, kun pohdin, olenko naimaton siksi, että tämä on se työ, jota taivaallinen Isä haluaa minun tekevän juuri nyt. Kun kirjaan säännöllisesti ylös, miten Hän on läsnä kaikessa päivääni liittyvässä, pystyn luottamaan täysin levollisin mielin siihen, että Hän ohjaa minua yhdessä tärkeimmistä päätöksistäni iankaikkisuudessa. Hän ei jätä auttamatta minua löytämään vanhurskasta, liittonsa pitävää puolisoa. Voin luottaa siihen, että Hän johdattaa minua, kun teen oman osani elääkseni kelvollisena saamaan Pyhän Hengen kehotuksia, tavoittelen niitä ja toimin niiden mukaan. Tunnen rauhaa ja iloa, koska luotan siihen, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus ohjaavat elämääni.
Vaikka haluan kovasti solmia avioliiton, haluan vieläkin enemmän noudattaa taivaallisen Isän minua varten laatimaa suunnitelmaa. Luotan Häneen, koska tiedän Hänen olevan mukana kaikessa elämääni liittyvässä. Sen sijaan että keskittyisin vain avioliittoon, olen tavoitellut ilmoitusta siitä, mitä Hän haluaisi minun tekevän elämälläni juuri nyt ja kuinka voin palvella perhettäni ja yhteiskuntaa muilla tavoin.
Periaate 3: Jumalalla on minulle työ tehtäväksi.
Herra sanoi Moosekselle: ”Minulla on työ sinulle, Mooses, poikani” (Moos. 1:6). Joseph Smith kuuli Moronilta, että ”Jumalalla oli minulle työ tehtäväksi” (JS–H 1:33). Samoin jokaisella meistä on työ tehtävänämme. Ja kuinka voimallinen voikaan olla näkemyksemme naimattomuuteen, kun otamme tarkastelun lähtökohdaksi työn, jonka Jumala haluaa meidän jokaisen tekevän. Sen sijaan että ajattelisin, että minulta naimattomuuteni vuoksi puuttuu jotakin Jumalan työn tekemiseksi, voin löytää siitä tärkeän tarkoituksen, kun ajattelen sitä tilaisuutena osallistua monin eri tavoin Herran työhön myöhempinä aikoina.
Presidentti Nelson on opettanut: ”Te olette lapsia, jotka Jumala on valinnut osaksi pataljoonaansa tämän hyvän ja pahan – totuuden ja erheen – välisen pitkään jatkuneen taistelun suureen huipennukseen. Kun verho kohotetaan seuraavassa elämässä, en olisi yllättynyt, jos saisimme selville, että te itse asiassa pyysitte hartaasti taivaallista Isää varaamaan teidät tätä aikaa varten. En olisi yllättynyt, jos saisin tietää, että kuolevaisuutta edeltävässä elämässä te rakastitte Herraa niin paljon, että lupasitte puolustaa Hänen nimeään ja evankeliumiaan tämän maailman melskeisessä loppunäytöksessä. Yksi asia on varma: te olette Israelin huonetta, ja teidät on lähetetty tänne auttamaan Jumalan valittujen kokoamisessa.”2
Tämä näkökulma saa minut muuttamaan kysymyksen ”Haluaako taivaallinen Isä minun olevan naimaton juuri nyt?” muotoon ”Mitä taivaallinen Isä haluaa minun tekevän naimattomana juuri nyt?” Muutama sana muuttaa kysymystä olennaisesti. Tuon näkökulman vuoksi rukoilen joka päivä, että taivaallinen Isä auttaa minua olemaan kelvollinen ja valmis tekemään Hänen työtään, missä ikinä Hän minua tarvitseekin – naimattomana tai ei. Mistä tiedän, mikä tuo tehtävä osaltani on?
Presidentti M. Russell Ballard, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, on opettanut:
”[Vapahtaja] kutsuu teidät Jumalan poikina ja tyttärinä valmistautumaan hengellisesti Hänen työhönsä. Se vaatii kaiken voimanne, selkeän mielen, parhaat pyrkimyksenne ja äärimmäistä uskoa.
Herran teille varaama tehtävä paljastuu teille päivä päivältä, kun rukoilette, tutkitte pyhiä kirjoituksia ja annatte uutterasti itsestänne Herran työlle. Opitte tuntemaan Herran teille varaaman työn yhä paremmin, kun alistutte iloiten Hänen tahtoonsa. Muistakaa, että pienistä palvelemisen ja omistautumisen teoista seuraa suuria asioita. Herra on sanonut: ’Ja nyt, älkää väsykö tekemään hyvää, sillä te laskette suuren työn perustusta. Ja pienestä lähtee se, mikä on suurta.’ (OL 64:33.)
Tehkää tästä vuodesta, tästä kuukaudesta, tästä päivästä uusi lähtöpiste elämässänne.”3
Periaate 4: Jumalalla on onnensuunnitelma kaikkia lapsiaan varten.
Sen lisäksi että pohdin, mitä Jumala haluaa minun tekevän juuri nyt, muutama vuosi sitten opin esittämään toisenkin kysymyksen, joka on ollut sekä hyödyllinen että voimallinen: ”Miten hyvin noudatan Jumalan pelastus- ja onnensuunnitelmaa?”
Vaikka iankaikkinen avioliitto onkin olennainen osa taivaallisen Isän onnensuunnitelmaa Hänen lapsilleen, se ei ole sen ainoa osa. Kunnes tuo tilaisuus koittaa omalla kohdallani (samalla kun pyrin edelleen aktiivisesti sitä kohti), voin keskittyä elämään kaikkia muita Jumalan minulle varaaman suunnitelman osia, joihin voin itse vaikuttaa ja jotka tuovat suurta iloa. Voin muun muassa
-
solmia temppeliliittoja ja pitää ne
-
elää kelvollisena ja valmistautua temppelisinetöimiseen
-
osallistua pelastuksen ja korotuksen työhön auttamalla Israelin kokoamisessa verhon molemmilla puolilla
-
palvella perhettäni ja muita
-
löytää tapoja toimia äidillisesti ja hoivata, vaikka minulla ei ole omia lapsia
-
palvella uskollisesti tehtävissäni
-
luoda päivittäin kokemuksia, jotka auttavat minua kasvamaan lähemmäksi taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta
-
oppia kuulemaan Häntä
-
ilmaista rakkautta ja kiitollisuutta taivaalliselle Isälle ja Jeesukselle Kristukselle.
Ja voin päivittäin pohtia rukoillen kysymystä ”Miten hyvin seuraan Jumalan pelastus- ja onnensuunnitelmaa?” Tuo kysymys tarjoaa aina tilaisuuden saada ilmoitusta ja edistyä.
Kulje eteenpäin uskossa
En tiedä, mitä taivaallinen Isä on varannut tulevaisuuteni varalle, mutta pyrin joka päivä saamaan selville seuraavan askeleen työssä, jonka Hän haluaa minun suorittavan. Tiedän myös, että nykyisyys ja tulevaisuus ovat kauniita ja riemullisia, koska tiedän taivaallisen Isän rakastavan minua, kuten Hän rakastaa myös sinua. Olen kiitollinen siitä, että Hän antaa minun kasvaa ”rivin rivin päälle” (OL 98:12) ja ”armosta armoon” (OL 93:13), koska tulevaisuus voisi tuntua pakahduttavalta, jos näkisin sen kaiken kerralla. Olen saanut valtavasti voimaa tästä kauniista opista: ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” (Jes. 55:8–9.)
En voi tietää varmasti, miksi olen nelissäkymmenissä edelleen naimaton, mutta tieto siitä, että taivaallinen Isä tietää syyt ja että Hän järjestää niin, että ”kaikki yhdessä koituu [minun parhaakseni]”, antaa minulle suurta lohtua, toivoa ja onnellisuutta. Säilytän uskon siihen, että Hän on läsnä kaikkialla elämässäni ja että Hän auttaa minua tekemään työn, jonka Hän on tarkoittanut tehtäväkseni juuri nyt, kun pyrin nöyrästi saamaan Hänen ohjaustaan. Kun tiedän tämän, minulla on ilo ja etuoikeus tehdä ”iloisin mielin kaikki, mikä on [minun vallassani]; ja [pysyä] sitten [sijoillani] täysin [varmana saadakseni] nähdä Jumalan pelastuksen ja hänen käsivartensa ilmoittamisen” (OL 123:17).