Päätin jatkaa elämää. Näin voit auttaa jotakuta muutakin jatkamaan

Shantelle Avery

Olen kamppaillut masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten kanssa. Kerron seuraavassa tavoista, joilla muut todellakin auttoivat minua jatkamaan elämää.

Neljätoista kertaa.

Neljätoista kertaa jokin aivoissani on naksahtanut ja saanut minut ajattelemaan, etten voi enää jatkaa elämää. Jokainen kerta on ollut tuskallinen mutta myös täynnä pelastavia ihmeitä.

Kun ihmiset kuulevat kamppailustani, yksi yleisimmistä kysymyksistä on: ”Miten voin auttaa?” Yrittäessäni vastata tähän kysymykseen ja auttaa muita heidän pyrkimyksissään palvella, haluan jakaa luettelon 14 hyödyllisimmästä tavasta, joilla ihmiset ovat auttaneet minua ja joista olen saanut voimaa jatkaa.

Varmista itsetuhoisen henkilön välitön turvallisuus. Kun olen pyytänyt apua, ihmiset ovat vastanneet nopeasti esittämällä seuraavanlaisia kysymyksiä: ”Oletko yksin juuri nyt?” ”Suunnitteletko tekeväsi jotakin?” ”Voinko tulla juttelemaan kanssasi?” Nämä kysymykset voivat auttaa heitä arvioimaan tilanteen ja päättämään, onko siihen puututtava.
Varmista, että hän ei ole yksin. Yksin ollessa ajatukset ja tunteet käyvät pahemmiksi, kunnes ne vaikuttavat sietämättömiltä. Heikkoina hetkinäni perhe ja ystävät ovat tulleet avukseni ja joko pitäneet minulle seuraa kodissani tai hakeneet minut luokseen.
Osoita rakkautta. Kolme pientä sanaa ”minä rakastan sinua” tarkoittavat, että ”tarvitsen sinua ja haluan, että jatkat elämääsi. Jos olisit poissa, se satuttaisi minua, joten sinnittele.” Nämä sanat antavat minulle voimaa ja lisäävät kykyäni kestää.
Lupaa, että parempia hetkiä tulee. Synkimpinä hetkinäni masennus nielaisee minut kokonaan. Kun joku muistuttaa, että toivoa on ja että en tule ikuisesti tuntemaan näin, minulla on jotakin, mihin turvautua. En voi itse käsittää, että mikään mahdollisesti muuttuisi paremmaksi, mutta voin luottaa jonkun toisen toivoon.
Halaa lämpimästi. Tällainen fyysinen kosketus tuo kipuilevalle sydämelleni välitöntä lohtua. Tunnen oloni turvalliseksi toisen ihmisen käsivarsiin kietoutuneena, ja musertava suru ja pelko laantuvat hetkeksi.
Auta fyysisten tarpeiden täyttämisessä. Kun kaikki ympärilläni tuntuu romahtavan, perustarpeiden täyttäminen on vaikeaa. Aviomieheni tekee minulle ruokaa, muistuttaa juomaan vettä ja auttaa luomaan olosuhteet hyville yöunille. Nämä perustarpeet liittyvät suoraan mielenterveydestä huolehtimiseen.
Toistele seuraavia sanoja: ”En lakkaa rakastamasta sinua. Et ole minulle taakka.” Vaikeimpina aikoina minun on tärkeä kuulla, että en menetä ihmisiä ympärilläni, jos pyydän apua.
Tarjoa kuuntelu- ja juttuseuraa. Kun pimeys ympäröi minut, mielessäni pyörii miljoonia ajatuksia. Joskus jo puhuminen auttaa minua huomaamaan, että ajatuksissani ei ole järkeä. Toisinaan taas löydän selkeyttä ja rauhaa muiden vastauksista.
Muistuta, että asiat on tarpeen ottaa vain päivä tai minuutti kerrallaan. Kun olen vakavasti masentunut, en pysty elämään nykyhetkessä, vaikka kuinka yrittäisin. Kaikki tulevaisuuden tehtävät täyttävät kerralla mieleni. Kun joku muistuttaa minua päästämään irti kaikista noista asioista, stressi helpottaa jonkin verran.
Pyydä häntä lupaamaan, että hän jatkaa elämää ja pyytää jatkossakin apua. Lupauksissa on voimaa. Se, että sanoo ääneen ”lupaan, etten tee mitään”, antaa uskomatonta voimaa. Noiden sanojen lausuminen pahimpina hetkinä on oikeasti erittäin vaikeaa, mutta kun sanon ne, tiedän, että minun on pidettävä niistä kiinni. Tiedän, etten voi rikkoa lupaustani.
Auta häntä saamaan tarvitsemansa fyysinen, emotionaalinen, ammatillinen ja hengellinen apu, kuten pappeuden siunaus, tapaaminen piispan kanssa, lääkäri- tai terapiakäynti tai tarvittaessa sairaalakäynti.
Kerro, että uskot häneen. Minulle sanottiin kerran: ”Olet käynyt pohjalla monesti aiemminkin ja olet aina noussut sieltä. Pystyt siihen jälleen.” Eräs toinen ystävä vakuutti minulle kerran näin: ”Et tee mitään. Selviät kyllä tästä.” Heidän luottamuksensa minuun antaa minulle voimaa. Se auttaa minua tajuamaan, että minä olen masennusta vahvempi.
Muistuta hänelle, että olisit surullinen, jos hän olisi poissa. Tämä auttaa minua ajattelemaan muita ja muistamaan rakkaimpani sekä sen, miten suurta tuskaa minun poismenoni aiheuttaisi heille.
Auta häntä ymmärtämään, että parantuminen on aina mahdollista. Kaikkein lohdullisimpia sanoja, mitä minulle on koskaan lausuttu, ovat: ”Tilanteesi ei ole vielä toivoton. Aina on toivoa, niin kauan kuin olet täällä.” Ajattelen tätä nykyään usein – erityisesti silloin, kun mieleni totuudenvastaisesti väittää, että olen liian hajalla parantuakseni.

Vaikka viime vuodet ovat koetelleet uskoani ja vaatineet minulta paljon, olen myös nähnyt ihmeitä. Elämääni on mullistanut niiden lukuisien ihmisten voimallinen esimerkki, jotka ovat olleet halukkaita ”suremaan surevien kanssa – – ja lohduttamaan niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa” (Moosia 18:9). Olen saanut osakseni myötätuntoa ja ymmärrystä, kun silmäni ovat auenneet muiden haasteille ja särkyneiden sydämiemme välille on muodostunut yhteys kauniilla tavoilla. Saan toivoa sisar Reyna I. Aburton sanoista: ”Todistan teille, että Herra on joka hetki meidän kanssamme, että ilo Kristuksessa voi voittaa meidän ahdinkomme ja että ’armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’” (”Sä luoksein jää!”, Liahona, marraskuu 2019, s. 59).

Olen omin silmin nähnyt Jeesuksen Kristuksen parantavan voiman toimivan elämässäni ja saanut siitä vahvuutta kestää ja kykyä etsiä parantumista. Sinä voit auttaa jotakuta muuta löytämään voiman jatkaa elämää.