Kunnes taasen kohdataan
Evankeliumi käsittää kaiken totuuden
Presidentti Dieter F. Uchtdorf
toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa
Esityksestä ”Seeing Beyond the Leaf” [Näkeminen lehteä kauemmas], joka pidettiin Brigham Youngin yliopiston kirkon historiaa käsitelleessä symposiumissa Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa 7. maaliskuuta 2014.
Lehti, joka meillä on edessämme, on pelkästään yksi mikroskooppinen otos – osa kiehtovan tiedon äärettömän laajaa metsää.
Historia on tärkeää. Ja kun pidämme itsemme ankkuroituina historiasta saatuihin opetuksiin, pystymme elämään sen mukaan, mikä on parhainta ihmisenä olemisessa.
Edesmenneen kirjailija Michael Crichtonin kerrotaan sanoneen: ”Ellet tunne historiaa, niin et tiedä mitään. Olet lehti, joka ei tiedä olevansa osa puuta.” Historia opettaa meille paitsi olemassaolon lehdistä, myös elämän oksista, rungoista ja juurista. Ja nuo opetukset ovat tärkeitä.
Yksi heikkouksista, joita meillä kuolevaisilla on, on oletus, että ”lehtemme” on kaikki, mitä on olemassa – että meidän totuutemme on täydellinen ja yleismaailmallinen. Vanha jiddišinkielinen sanonta [kuuluu]: ”Piparjuuressa olevalle madolle maailma on piparjuuri.” Haluan tähdentää, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon hyväksymä totuus ulottuu lehtiä kauemmas ja todellakin piparjuurta kauemmas. Se ulottuu aikaa ja avaruutta kauemmas ja käsittää kaiken totuuden.
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi käsittää sekä totuuden siitä, mitä on ollut ja mitä on, myös totuuden siitä, mitä voi olla ja mitä tulee olemaan. Se on kaikista totuuksista käytännöllisintä. Se opettaa opetuslapsen tien – polun, joka voi tehdä tavallisista, epätäydellisistä kuolevaisista loistavia, kuolemattomia ja rajattomia olentoja, joiden jumalalliset mahdollisuudet ovat meidän vähäisen käsityskykymme ulottumattomissa.
Se on käytännöllistä totuutta. Se on käsittämättömän korvaamatonta. Se on korkeimman luokan totuutta. Totuuden tavoittelu, löytäminen ja käytäntöön soveltaminen ovat sitä, mihin meidän täällä maan päällä on määrä pyrkiä. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi käsittää kaiken totuuden, ja se myös keskittyy siihen tietoon, joka on meille arvokkainta tässä elämässä ja kautta tulevien iankaikkisuuksien.
Eikö olekin hätkähdyttävä tunne kuulua kirkkoon, joka hyväksyy totuuden – sen lähteestä riippumatta – ja opettaa, että paljon enemmän on tulossa, että Jumala ”ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita” [UK 9]. Siitä syystä me suhtaudumme nöyrästi meillä olevaan totuuteen. Ymmärrämme, että tietomme on koko ajan etenevää työtä, että se lehti, joka meillä on edessämme, on yksinkertaisesti yksi mikroskooppinen otos – osa kiehtovan tiedon äärettömän laajaa metsää.