2014
Tamaiki Tangata Makehe
Sepitema 2014


Kae ʻOua Ke Tau Toe Feʻiloaki

Tamaiki Tangata Makehe

Mei he “Stories from the General Authorities: An Uncommon People,” New Era, Feb. 1974, 28–29.

“Ko e hā naʻá ke fakamonūʻia mai ʻaki ai ha ipu huʻakau kiate aú?”

Ne u maʻu ha tohi mei ha faifekau ʻi Kalefōnia. Naʻá ne pehē naʻe fakahoko ʻe ha taha ʻa e ngaahi kalapu ʻo e kakai fefiné ha maʻu meʻatokoni hoʻatā ʻi he hōtelé. Naʻe tuku ʻe he fefine naʻe pulé ha peleti ʻe taha ʻi he tēpilé, peá ne pehē, “Ko e lue hake pē ʻa e sōtia hokó, te tau fakaafeʻi ia ke haʻu ʻo tangutu he feituʻu koʻení ʻi he tēpilé.” Ko ia, ko ha tamasiʻi Māmonga ia naʻe lue haké.

ʻI heʻenau paasi takai ʻa e kofí, naʻe ʻikai ke ne ala ki ai. ʻOkú ke sio ki he mei faingofua ki he kiʻi tamasiʻí ke ne pehē, “Sai pē ia, ʻoku ʻikai ke ʻi heni e Fineʻeikí ia. ʻOku ʻikai ke ʻi heni e Tangataʻeikí ʻOku ʻikai ke ʻi heni ʻeku pīsopé Ko au pē ʻa e tangata mo e kotoa ʻo e kau fafine ko ʻení. ʻE ʻikai ke uesia au ʻe ha kiʻi ipu kofi.”

Ka naʻe pau ke ne hoko ko e sīpinga ʻo e fakafetaʻi ki he ʻEikí ʻa ia kuó Ne ʻomi ia mei he fakapoʻulí ki heʻene maama fakaofó, pea naʻe ʻikai te ne ala ki ai. Naʻa nau talaange pe ʻe ʻomai ha tī, pea naʻe ʻikai ke ne fie maʻu ia. Pea naʻa nau fie maʻu leva ke nau ʻilo fekauʻaki mo ia. Naʻe hoko eni ko ha faingāmalie ke ne talaange ai kiate kinautolu fekauʻaki mo e founga hono ohi hake iá. Pea ʻi he ʻosi ʻenau maʻu meʻatokoní, naʻa nau tutu ʻenau sikaletí mo paasi takai holo ia. Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai tali ʻeni ʻe he sōtia kei talavoú. ʻI he taimi pē ko iá, naʻe fakakaukau ha taha ʻo e kau fafiné, “Kapau ʻe ʻaʻahi mai e ongo faifekau Māmongá ki hoku ʻapí, te u talitali kinaua. ʻOku ou fie ʻilo lahi ange fekauʻaki mo e kakai ʻoku nau lava ʻo ohi hake ha kiʻi tamasiʻi hangē ko e tamasiʻi ko ia ne tangutu ʻi heʻemau tēpilé ʻi he ʻaho ní.”

Naʻe ʻave ha tamasiʻi Māmonga ʻe taha ki he hahaké ki he ʻapi ako ʻa e kau ʻōfisa ʻi he sōtiá. Naʻe haʻu ha ʻōfisa pule foʻou ki he kemí, pea naʻa nau fakahoko ha kai fakaafe ke fakalāngilangiʻi ai ia. Naʻe ʻi ai ha ipu sioʻata kavamālohi ʻi he ngaahi peleti kotoa pē. ʻI he hokosia e taimi totonú, naʻe tuʻu ʻa e kau ʻōfisa kotoa pē mo ʻene ipu sioʻata kavamālohí ke fakalāngilangiʻi e ʻōfisa ko ia naʻe hū maí. Naʻe hiki e tokotaha kotoa pē tuku kehe pē ha tamasiʻi ʻe taha, pea naʻá ne hiki hake ʻe ia ha ipu huʻakau.

Naʻe sio ki ai e ʻōfisá. Naʻá ne ʻalu fakahangatonu ki he tamasiʻi ko iá ʻi he hili e fakafiefiá, pea naʻá ne pehē, “Ko e hā e ʻuhinga naʻá ke fakamonūʻia mai ʻaki ai ha ipu huʻakau kiate aú?”

Naʻá ne pehē, “ʻE, ʻōfisa, “kuo teʻeki ke u ala ki ha kavamālohi ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ʻikai ke u fie ala ki ai; he ʻikai fie maʻu ʻe heʻeku ongomātuʻá ke u ala ki ai; pea naʻe ʻikai ke u fakakaukau te ke loto foki ke u ala ki ai. Pea naʻá ku fie fakamonūʻiaʻi koe, ko ia ne u fakakaukau te ke fiemālie pē kapau te u fakamonūʻiaʻi koe ʻaki e meʻa ʻoku ou anga hono inú.”

Naʻe pehē ʻe he ʻōfisá, “Te ke lipooti mai ki he hetikuotá ʻi he pongipongí,” pea talaange mo e taimí.

ʻOku ou tui naʻe ʻikai ke mohe lelei e tamasiʻí he pō ko iá, ka ʻi he taimi naʻá ne ʻalu ai ki he hetikuota ʻo e ʻōfisá, naʻe fokotuʻu ia ʻe he ʻōfisá ki ha tuʻunga ʻi heʻene kau ngāué ʻaki e fakamatala ko ʻení: “ʻOku ou fie maʻu ke ʻatakaiʻi au ʻe ha kau tangata ʻoku nau loto-toʻa ke fakahoko e meʻa ʻoku nau fakakaukau ʻoku moʻoní ʻo tatau ai pē pe ko e hā e fakakaukau ha taha kehe fekauʻaki mo ia.”

Hono ʻikai lelei ia! Ko ha tamasiʻi makehe pē ia, ʻikai ko ia? ʻOku ou ʻamanaki pē ʻoku mou makehe kotoa. ʻOku ou ʻamanaki pē kapau te ke ʻi ha tūkunga pehē ʻi ha taimi te ke fakahoko ai ʻa e fili totonú.

Tā ʻo e ipu uainé ʻe Ziviani/iStock/Thinkstock; tā ʻo e huʻakaú ʻe denphumi/iStock/Thinkstock