Vuorten muovaamista
Vertaukset vuoristo-oppaasta ja vuoresta
Yushanin kansallispuistossa Taiwanissa selittävänä matkaoppaana toimivaa Chén Yù Chuània (Richardia) pyydetään usein esittelemään puistoa tärkeille vieraille. Kun hän kysyy vierailtaan, mitä he haluaisivat nähdä, he haluavat yleensä mennä Yushanin (Jadevuoren) laelle, jonka 3 952 metrin korkeudessa sijaitseva huippu on Koillis-Aasian korkein kohta.
Richardin suhde luontoon on intohimoinen, ja hän rakastaa Yushanin kauneutta ja majesteettisuutta. Hän on kuitenkin oppinut kokemuksesta jotakin tärkeää, minkä hän yrittää välittää vierailleen: ylhäällä avautuva vaikuttava näkymä saa todellisen arvonsa vasta sitten kun on kokenut sen, mitä on alhaalla.
Käynti huipulla, jossa on valmiit polut ja upea näköala, on hieno kokemus, mutta Richard yrittää selittää, että myös alapuolella olevissa vaikeampikulkuisissa jokirotkoissa ja kanjoneissa on paljon opittavaa ja paljon piilossa olevaa kauneutta.
”Huipun arvostamiseksi on koettava se, mitä on pohjalla”, hän sanoo. ”Ei voi arvostaa lopputulosta ymmärtämättä prosessia.”
Jotkut vieraistaan hän onnistuu suostuttelemaan, mutta useimmat haluavat vain päästä huipulle – ja he haluavat päästä sinne helpointa tietä.
Richard näkee heidän asenteissaan hengellistä vertauskuvallisuutta. Elämän kokemusten huipuksi hän kuvailee mahdollisuutta palata Jumalan luo (ks. Alma 12:24). Ja vaikka monet myöntävätkin tuon tavoitteen arvon, jotkut eivät oivalla, että voidaksemme olla Hänen kanssaan meistä on tultava Hänen kaltaisikseen (ks. 1. Joh. 3:2; 3. Nefi 27:27; Moroni 7:48). Eikä sille huipulle ole nopeaa eikä helppoa polkua.
Todellinen opas
Richard ei halua viedä vieraita pelkästään patikoimaan. Hän haluaa antaa heille kokemuksen. Sitä, kuinka paljon hän voi opettaa heille, rajoittaa kuitenkin heidän tahtotilansa.
”Voin viedä ne, jotka tahtovat kohdata luonnon, paikkoihin, joita muut harvoin näkevät”, hän sanoo. ”Heidän kokemuksensa on kenties vaikeampi mutta se on paljon rikkaampi.”
Richardista tuntuu, että elämä on paljolti samanlaista, ja hänen omat kokemuksensa kuvastavat tätä periaatetta. Opiskellessaan yliopistossa Richard alkoi etsiä elämän todellista tarkoitusta. Hän kävi lukuisissa kirkoissa löytämättä etsimäänsä – kunnes hän tapasi lähetyssaarnaajat.
Hänen vanhempansa olivat kuitenkin jyrkästi hänen kirkkoon liittymistään vastaan. He olivat huolissaan siitä, että heidän ainut poikansa jättäisi heidän uskontonsa. He olivat huolissaan myös siitä, miten heille kävisi. Monet heidän kulttuurissaan uskovat, että ihmisen asema kuoleman jälkeen riippuu suuresti hänen elossa olevien jälkeläistensä hänelle osoittamasta kunnioituksesta.
Vaikka Richardilla olikin vaikeaa vanhempiensa vastustuksen vuoksi, hän oli saanut todistuksen Vapahtajasta ja tarpeesta seurata Häntä.
”Jeesus Kristus on tie”, Richard sanoo. ”Hän on todellinen opas takaisin Isän luo” (ks. Joh. 14:6).
Hän päätti seurata Vapahtajaa ja mennä kasteelle luottaen siihen, että Herra johdattaisi häntä oikealla polulla, vaikka se näyttikin vaikeammalta.
Viikko sen jälkeen, kun hänet oli kastettu, häntä siunattiin niin, että hän sai hyvän työpaikan radiouutisten toimittajana Taiwanin suurimmassa radio- ja tv-yhtiössä. Työpaikan saaminen oli hänen vanhempiensa mieleen, ja heidän hänessä näkemänsä muutos hyvään suuntaan rauhoitti myös osaltaan heidän mieltään. Se myös vahvisti Richardin omaa uskoa ja antoi hänelle tärkeän opetuksen.
”Ellemme me seuraa Jeesusta Kristusta”, hän sanoo, ”menetämme paljon tärkeitä kokemuksia, joita tarvitsemme.” Nämä kokemukset voivat olla vaikeampia, mutta ne ovat välttämättömiä omaksi hyväksemme (ks. 2. Nefi 2:2; OL 122:7).
Kuinka vuoria muovataan
Jokainen, joka seuraa Richardia läpi hänen rakastamiensa rotkojen ja laaksojen, saa epäilemättä tietää, että Taiwanin vuoret ja sen äkkijyrkkä itärannikko syntyivät kahden mannerlaatan törmäyksestä maankuoressa. Tuon mahtavan voiman synnyttämä valtava kuumuus ja paine muutti sedimenttikerrokset ensin kalkkikiveksi ja sitten marmoriksi, josta itärannikko on kuuluisa. Tuo sama näkymätön voima vavisuttaa ja hiertää ja poimuttaa maata työntäen lopulta vuorijonoja kohti taivaita.
Olipa Richard sitten Yushanin tai Tarokon kansallispuistossa, jossa hän työskenteli aiemmin, hän haluaa näyttää todisteita siitä, kuinka luonnonvoimat muovasivat Taiwania alhaalta ylöspäin.
”Korkeimmissa kallioissa on aaltojen jälkiä ja merifossiileja ja muita todisteita siitä, että se, mitä on nyt huipulla, on ollut joskus pohjalla”, Richard sanoo. ”Jos haluaa ymmärtää vuorenhuippua, täytyy ymmärtää syvyyksiä, koska sieltä huippu sai alkunsa.”
Richard pitää tätä tärkeänä, koska se on rinnastettavissa elämän tarkoitukseen. Vaikeina aikoina voi tuntua siltä, ettemme ole vain vuorella kävijöitä vaan pikemminkin kuin vuori itse. Meitä koettelevat eri voimat ja paineet muovaten meitä ja työntäen meitä kohti taivasta, jos voimme kestää ne kärsivällisesti ja uskoen (ks. Moosia 23:21–22; OL 121:7–8).
Vuorten muovaamista meistä
Omista kokemuksistaan Richard on oppinut, ettemme voi kohota pois maailmasta ja saavuttaa korkeimpia mahdollisuuksiamme käymättä läpi epämiellyttäviä ja joskus tuskallisia kokemuksia.
Radiotoimittajana Richard työskenteli melkoisen paineen alla toimittaen nopealla aikataululla juttuja monista eri aiheista. Hän oppi pian, että monille toimittajille tärkeä keino hankkia tietoa oli jutustelu lasin ääressä. Työstä tuli yhä vaikeampaa, koska hän kieltäytyi käyttämästä alkoholia.
Ajatus uuden työpaikan etsimisestä huojensi hänen omaatuntoaan mutta ei hänen haasteitaan. Hänen työpaikkansa radiossa oli auttanut lepyttämään hänen vanhempiaan hänen kirkkoon liittymisensä jälkeen. Kun hän sitten vaihtoi hyväpalkkaisen, arvostetun kokopäivätyön oppaan osa-aikaiseen urakkatyöhön, hänen vanhempansa olivat jonkin aikaa pettyneitä.
Senkin polun valitseminen oli vaikeata, mutta hän ei kadu sitä, koska hän tietää, että tullaksemme korotetuiksi korkeuteen (ks. OL 121:7–8) meidän on ensin käytävä alhaalla (ks. OL 122:5–7).
”Joskus me asetamme rajoja sille, mitä Jumala voi muovata meistä, koska emme halua kokea hyvään liittyvää huonoa”, hän sanoo.
Herran seuraaminen johti hänet työpaikkaan, josta hän piti. Se johti hänet palvelemaan lähetystyössä. Se tutustutti hänet hänen tulevaan vaimoonsa, jonka kanssa hänellä on nyt neljä hienoa lasta. Koettelemuksista huolimatta siunauksilla ei ole ollut loppua.
Kun opetuslapseus johtaa pitkin ”syvän laakson polkua” (2. Nefi 4:32) ja jopa kuoleman varjon pimeään laaksoon (ks. Ps. 23:4) matkalla Hänen luokseen, “joka asuu korkeudessa” (OL 1:1), Richard saa lohtua lupauksesta, että ”Kristuksen sanat, jos me seuraamme niiden reittiä, vievät meidät tämän murheen laakson tuolle puolen paljon parempaan lupauksen maahan” (Alma 37:45). Se on hänelle lisävahvistus siitä, että vasta sen jälkeen kun olemme kokeneet elämän haasteet, olemme valmiit nauttimaan huipusta.
Jotta voi todella arvostaa huippua, täytyy kokea laaksot, sanoo Richard Chén (vasemmalla, Baiyangin putouksella Tarokon kansallispuistossa). Veli Chén työskentelee oppaana Yushanin kansallispuistossa, jossa sijaitsee Jadevuori (yllä).
Ne, jotka seuraavat veli Chéniä halki laaksojen (yllä), saavat tietää rajuista geologisista voimista (oikealla), jotka saavat aikaan vuoria – samankaltaisesta jalostusprosessista kuin se, mikä ihmisen on kestettävä voidakseen palata Jumalan eteen. Yllä: Richard katsoo Liwun sivujokea. Oikealla: Salaperäisen laakson vääntynet marmoriseinät ovat todiste valtavista geologisista voimista.
Taiwan
Taipei
Yushanin kansallispuisto
Valokuvat Adam C. Olson, ellei toisin ole mainittu; oikealla: valokuva Jadevuoresta © Fotosearch