Pyhät kirjoitukset
Jesajan kirja 6


Luku 6

Kutsumusnäky

1 Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

2 Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.

3 He huusivat toinen toiselleen:– Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.


4 Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua.

5 Ja minä sanoin:– Voi minua, minä hukun!Minulla on saastaiset huulet,ja saastaiset huulet on kansalla,jonka keskellä elän,ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan,Herran Sebaotin.


6 Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta.

7 Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi:– Katso, tämä on koskenut huuliasi,sinun syyllisyytesi on poissaja syntisi sovitettu.


8 Minä kuulin Herran äänen sanovan:– Kenet minä lähetän?Kuka lähtee sananviejäksi?Niin minä vastasin:– Tässä olen, lähetä minut!


9 Hän sanoi:– Mene ja sano tälle kansalle:Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö.Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.

10 Paaduta tämän kansan sydän,sulje sen korvat,sokaise sen silmät,ettei se silmillään näkisi,ei korvillaan kuulisieikä sydämellään ymmärtäisi –ettei se kääntyisi ja tulisi terveeksi.


11 Minä kysyin:– Kuinka pitkäksi aikaa, Herra?Hän vastasi:– Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vaillaja talot tyhjillään,kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius.

12 Herra vie ihmiset kauas,ja tyhjänä leviää hylätty maa.

13 Jos väestä on jäljellä vaikka vain kymmenesosa,vielä sekin raastetaan maasta,kaadetaan niin kuin puu, kuin tammi.Mutta puustakin jää kanto,ja siitä kannosta kasvaa pyhien suku.