1 Voi heitä! He etsivät apua Egyptistä,he luottavat hevosiin, joita siellä on paljon,he luottavat sotavaunujen määrään,he uskovat vaunusoturien paljouteen.Ei heidän katseensa etsi Israelin Pyhää,eivät he lähesty Herraa neuvoja saadakseen.

2 Mutta onhan myös Herra viisas! Hän voi lähettää onnettomuuden,eikä hän sanojaan peruuta.Hän käy taisteluun niitä vastaan, jotka tekevät vääryyttä,ja niitä vastaan, jotka ryhtyvät väärintekijöiden auttajiksi.

3 Egypti on ihminen, ei Jumala,egyptiläisten hevoset ovat lihaa, eivät henkeä.Kun Herra kohottaa kätensä,silloin auttaja alkaa kompastella,silloin autettava kaatuu.Yhdessä he suistuvat perikatoon.

4 Näin on Herra minulle sanonut:– Niin kuin leijona murisee,kun paimenet kutsuvat toisiaankäydäkseen yhdessä sen kimppuun,niin kuin nuori leijona ärisee saaliinsa päälläsäikkymättä huutoja, väistämättä ääniä,niin Herra Sebaot astuu alas Siionin vuorelle,käy kukkulalle valmiina taisteluun.

5 Niin kuin lintujen parvi peittää taivaan,niin Herra Sebaot peittää kilpenä Jerusalemin.Hän suojelee sitä ja pelastaa sen,hän varjelee sitä ja suo sille turvan.

6 Palatkaa hänen luokseen, Israelin lapset, hänen, jonka luota olette kulkeneet niin kauas!

7 Sinä päivänä te jokainen hylkäätte hopeiset ja kultaiset epäjumalanne, jotka te teitte syntisillä käsillänne.

8 Assyria kaatuu miekkaan – ei miehen miekkaan!Miekka sen nielee – ei ihmisen miekka!Se pakenee miekan tieltä,sen nuoret miehet joutuvat pakkotyöhön.

9 Kauhusta murtuu sen turva, kallioksi luultu,sen ruhtinaat säikkyvät pakosalle merkkiviirin luota.Näin sanoo Herra, jolla on tuli Siionissa,hän, jolla on hehkuva pätsi Jerusalemissa.