Pāpa’ira’a mo’a
Mau mana’o nō te ha’amaita’i i tā tō ’outou ’utuāfare tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a


« Mau mana’o nō te ha’amaita’i i tā tō ’outou ’utuāfare tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a », Mau mana’o nō te tuatāpapa i te pāpa’ira’a mo’a (2021)

« Mau mana’o nō te ha’amaita’i i tā tō ’outou ’utuāfare tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a », Mau mana’o nō te tuatāpapa i te pāpa’ira’a mo’a

Hōho’a
mau ’utuāfare e tuatāpapa ra i te mau pāpa’ira’a mo’a

Mau mana’o nō te ha’amaita’i i tā tō ’outou ’utuāfare tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a

’Ua riro te tuatāpapara’a tāmau i te pāpa’ira’a mo’a a te ’utuāfare ’ei rāve’a pūai nō te tauturu i tō ’outou ’utuāfare ’ia ha’api’i mai i te ’evanelia. E ’ere te rahira’a ’e te roara’a o te tai’ora’a ’ei ’utuāfare i te mea faufa’a roa, ’o tē tāmaura’a rā i tā ’outou tauto’ora’a. ’A fa’ariro ai ’outou i te tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a ’ei tuha’a faufa’a rahi nō tō ’outou orara’a ’utuāfare, e tauturu ïa ’outou i te mau melo o tō ’outou ’utuāfare ’ia ha’afātata atu ia Iesu Mesia ’e ’ia patu i tō rātou ’itera’a pāpū i ni’a i te niu o tāna parau.

’A feruri i teie mau uira’a i muri nei :

  • Nāhea ’outou e nehenehe ai e fa’aitoito i te mau melo o te ’utuāfare ’ia tuatāpapa i te mau pāpa’ira’a mo’a i tō rātou iho pae ?

  • E aha tā ’outou e ti’a e rave nō te fa’aitoito i te mau melo o te ’utuāfare ’ia fa’a’ite mai i tā rātou i ha’api’i mai ?

  • Nāhea ’outou i te fa’atumu i te mau parau tumu tā ’outou i ’apo mai o te pāpa’ira’a mo’a, i roto i te mau taime ha’api’ira’a ato’a o te mahana tāta’itahi ?

’A ha’amana’o ē, ’o te fare te vāhi tano roa a’e nō te ’apo mai ’e nō te ha’api’i i te ’evanelia. E nehenehe ’outou e ’apo mai ’e e ha’api’i i te ’evanelia i te fare ma te rāve’a ’o tē ’ore roa e ti’a ’ia ravehia i roto i te hō’ē piha ha’api’ira’a a te ’Ēkālesia. ’A riro ’ei ta’ata ravera’a ’āpī, ma te feruri i te mau rāve’a nō te tauturu i tō ’outou ’utuāfare ’ia ha’api’i mai nā roto i te mau pāpa’ira’a mo’a. ’A feruri i te tahi o te mau mana’o i muri nei nō te ha’amaita’i i tā tō ’outou ’utuāfare tuatāpapara’a i te pāpa’ira’a mo’a.

Fa’a’ohipa i te pehe

’A hīmene i te mau hīmene ’o tē turu i te mau parau tumu i ha’api’ihia i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a.

Hōho’a
e tāne ’e e tamāhine e tuatāpapa ra i te mau pāpa’ira’a mo’a

Fa’a’ite i te mau ’īrava pāpa’ira’a mo’a faufa’a rahi

Hōro’a i te taime i te mau melo o te ’utuāfare nō te fa’a’ite mai i te mau tuha’a faufa’a roa o te pāpa’ira’a mo’a ’o tā rātou i tāpe’a mai i roto i tā rātou iho tuatāpapara’a.

Fa’a’ohipa i tā ’outou iho mau parau

E ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia ha’apoto mai nā roto i tā rātou iho mau parau e aha tā rātou i ’apo mai nā roto mai i te mau pāpa’ira’a mo’a tā ’outou i tuatāpapa.

Fa’a’ohipa i te mau pāpa’ira’a mo’a i roto i tō ’outou orara’a

’Ia oti te tai’ora’a i te hō’ē tuha’a pāpa’ira’a mo’a, e ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia fa’a’ite mai i te mau rāve’a nō te fa’a’ohipa i teie tuha’a i roto i tō rātou orara’a.

Ui i te hō’ē uira’a

E ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia ui i te tahi uira’a nō te ’evanelia, ’e i muri iho e ’imi mai i te tahi mau ’īrava ’ei pāhonora’a i te uira’a.

Pia i te hō’ē ’īrava pāpa’ira’a mo’a

E mā’iti hō’ē ’īrava e mea faufa’a rahi nō ’outou ’e ’a pia i te reira i te vāhi e ’ite pinepine ai te mau melo o te ’utuāfare. E ani i te melo tāta’itahi o te ’utuāfare ma te fa’a’ohu ’ia mā’iti mai hō’ē ’īrava nō te pia.

Hāmani i te hō’ē tāpura ’īrava pāpa’ira’a mo’a

’Ei ’utuāfare, ’a mā’iti e rave rahi ’īrava ’o tā ’outou e hina’aro e ’āparau i roto i te hepetoma i muri nei.

Tāmau ’ā’au i te mau ’īrava

’A mā’iti i te hō’ē ’īrava pāpa’ira’a mo’a faufa’a rahi nō te ’utuāfare, ’e e ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia tāmau ’ā’au i te reira, ma te fa’ahitira’a i te mau mahana ato’a ’aore rā te hautira’a i te hō’ē ha’uti nō te tāmau ’ā’au.

Fa’a’ite i te mau ha’api’ira’a tao’a

’A ’imi i te mau tao’a e tū’ati i te mau pene ’e i te mau ’īrava ’o tā te ’utuāfare e tai’o. E ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia parau mai nāhea te mau tao’a tāta’itahi e tū’ati ai i te mau ha’api’ira’a i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a.

Hōho’a
vahine e ha’api’i ra i te tamari’i

Mā’iti i te hō’ē tumu parau

Vaiiho i te mau melo o te ’utuāfare ’ia mā’iti fa’a’ohu i te hō’ē tumu parau ’o tā te ’utuāfare e tuatāpapa ’āmui. Fa’a’ohipa i te NB Space, ’aore rā te Arata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a (scriptures.ChurchofJesusChrist.org) nō te ’imi mai i te mau tuha’a pāpa’ira’a mo’a nō ni’a i te tumu parau.

Pāpa’i hōho’a

Tai’o i te tahi mau ’īrava ’ei ’utuāfare, i muri iho e vaiiho i te taime i te mau melo o te ’utuāfare ’ia pāpa’i hōho’a i te hō’ē mea e tū’ati i tā ’outou tai’ora’a. ’A rave i te tahi taime nō te ’āparau nō ni’a i tā te tahi ’e tā te tahi hōho’a pāpa’i.

Ha’uti ta’ata ora i te ’ā’amu

’Ia oti te hō’ē ’ā’amu i te tai’ohia, e ani i te mau melo o te ’utuāfare ’ia ha’uti ta’ata ora i te reira. I muri iho, e paraparau e nāhea te ’ā’amu e tū’ati ai i te mau ’ohipa e tupu ra nō ’outou iho ’e ’ei ’utuāfare.

’Ua ha’api’i Elder David A. Bednar : « ’Ua riro te pure ’utuāfare tāta‘itahi, te tai’ora’a pāpa’ira’a mo’a tāta’itahi a te ’utuāfare, ’e te pō ’utuāfare tāta‘itahi mai te hō’ē pōta’a pēni i ni’a i te hōho’a o tō tātou vārua. ’Aita hō’ē o te reira mau ’ohipa i riro ’ei ’ohipa nehenehe roa e te ha’amana’o-maoro-hia. Terā rā, mai te mau pōta’a pēni re’are’a, te ’auro ’e te ravarava ’ia ’āmuihia e hōro’a mai i te hō’ē hōho’a nehenehe roa, ’oia ato’a tō tātou vai ’āueue-’ore-noa-ra’a i te mau mea ha’iha’i, e arata’i te reira ia tātou i ni’a i te mau mea pae vārua faufa’a rahi » (« Fa’a’itoito ia rātou ’ia ha’apa’o maita’i i roto i te ’utuāfare », Liahona, Novema. 2009, 19–20).