Liahona
Riippuvuus saippuaoopperasta: Kuinka annoin Jumalan vallita
Maaliskuu 2024


”Riippuvuus saippuaoopperasta: Kuinka annoin Jumalan vallita”, Liahona, maaliskuu 2024.

Riippuvuus saippuaoopperasta: Kuinka annoin Jumalan vallita

Kun lopetin tämän saippuaoopperan katsomisen, tunsin Pyhän Hengen vaikutuksen voimistuvan elämässäni valtavasti.

Kuva
Nainen katselee televisiota, kun hahmo kurkottaa ulos televisiosta ja koskettaa hänen olkapäätään

Kuvitus Benedetta Vialli / Salzman International

Jeesuksen Kristuksen valitseminen tuo suurta voimaa, ”ja voi, kuinka me tarvitsemmekaan Hänen voimaansa tulevina päivinä”.1 Maailmamme on suuren levottomuuden vallassa. Vastustajalla näyttää olevan suurempi vaikutus todella moniin Jumalan lapsiin. Jumalattomuutta ylistetään, ja kiusaukset häiritsevät meitä ja vievät meidät pois siitä, mikä tuo meitä lähemmäksi Herraa.

Voittaaksemme tämän meidän täytyy aktiivisesti valita elämässämme Jeesus Kristus ja luopua asioista, jotka loukkaavat Henkeä. Moroni neuvoi meitä: ”Olkaa viisaita koetusaikananne; riisukaa pois päältänne kaikki epäpuhtaus” (Morm. 9:28) ja kehotti meitä: ”Tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; – – ja [rakastakaa] Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne” (Moroni 10:32).

Kuinka me voimme luopua maailmallisista asioista ja tulla vakaammin aikein Kristuksen luokse? Jokainen meistä on eri tasolla tässä prosessissa. Me kaikki voimme päästää irti jostakin, mikä estää meitä tuntemasta täydemmin Pyhän Hengen vaikutusta. Me tarvitsemme Vapahtajan sovituksen voimaa tehdäksemme sen, ja se alkaa siitä, että käytämme tahdonvapauttamme niin, että valitsemme Hänet.

Halu sopia joukkoon

Kun olin lukion viimeisellä luokalla, olin cheerleadingin valiojoukkueessa. Joka päivä harjoituksissa cheerleading-joukkueeni tytöt puhuivat siitä, mitä television päiväsaikaan näytettävässä saippuaoopperassa tapahtui. En ollut koskaan katsonut sitä ja tiesin, että se oli ohjelma, jossa oli alhainen moraali. Tunsin kuitenkin jääväni joka päivä harjoituksissa sivuun, kun tytöt puhuivat innoissaan ohjelmasta. Henki kuiskasi minulle, ettei minun pitäisi katsoa sitä, mutta halusin kiihkeästi päästä mukaan heidän keskusteluihinsa, joten aloitin katsomisen.

Minusta se ei tuntunut kovin pahalta. Järkeilin, ettei se vaikuttaisi minuun. Tiesin, etten tekisi niitä pahoja asioita, joita näin henkilöhahmojen tekevän. Jäin koukkuun ja katsoin ohjelmaa joka päivä. Kun lähdin Brigham Youngin yliopistoon, järjestin lukujärjestykseni niin, että voisin katsoa sen joka päivä. En koskaan jättänyt väliin yhtään jaksoa.

Menin naimisiin ja sain ensimmäisen lapseni. Panin hänet päiväunille joka päivä ohjelman ajaksi, jotta voisin katsoa sen.

Kun vuodet kuluivat, Henki kuiskasi minulle monta kertaa, että minun pitäisi lakata katsomasta tuota ohjelmaa. Minä kuitenkin kieltäydyin. Olin täysin mukana sen henkilöissä ja heidän elämässään. Se oli minun tapani rentoutua, joten jatkoin katsomista. Olin vakuuttunut siitä, ettei se vahingoittanut minua.

Kuva
Nainen kävelemässä pois television luota, kun hahmo ojentaa kätensä televisiosta ja tarttuu hänen käsivarteensa

Kehotus

Yhdeksäntoista vuotta lukion jälkeen katselin yhä ohjelmaa joka päivä. Yleiskonferenssissa sisar Sheri L. Dew, silloinen toinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa, puhui luopumisesta maailmasta ja asioista, jotka ovat epäpyhiä. Sitten hän sanoi: ”Kehotan meitä jokaista tänä iltana tunnistamaan ainakin yhden sellaisen asian, jonka voimme tehdä tullaksemme pois maailmasta ja tullaksemme lähemmäksi Kristusta.”2

Kun hän esitti tuon kehotuksen, tunsin valtavan Hengen vuodatuksen ja kuulin mielessäni sanat: ”Sinun on lakattava katsomasta sitä ohjelmaa nyt!” Se oli niin voimallinen, että se oli kuin läimäytys poskelle. Tiesin siinä silmänräpäyksessä, etten voisi enää olla piittaamatta tästä kehotuksesta. Tunsin, että oli välttämätöntä, etten enää koskaan katsoisi sitä ohjelmaa. Tajusin, ettei yksikään henkilöhahmo tehnyt mitään hyveellistä tai kunniallista. Kutsuin roskaa elämääni joka päivä. Lupasin Herralle juuri silloin ja siinä, etten enää koskaan katsoisi sitä.

Se ei ollut helppoa! 19 vuoden tapa ja riippuvuus olivat vaikeita murtaa. Tuli maanantai, ja ohjelman oli aika alkaa. Kävelin television kaukosäädintä kohti. Halusin niin kovasti aukaista television. Muistin sitoumukseni Herralle, etten enää koskaan katsoisi sitä. Kävelin pois.

Sitten ajattelin lempihahmoani ja mietin, mitä hänelle mahtaisi tapahtua, ja kävelin takaisin kaukosäätimen luo. Tiesin tarvitsevani Jumalan apua, joten polvistuin ja rukoilin voimaa olla katsomatta sitä ohjelmaa. Ajattelin lupaustani taivaalliselle Isälle, ja kävelin ulos huoneesta. Päätin noudattaa Pyhältä Hengeltä saamiani kehotuksia ja kunnioittaa sitoumustani.

Tuo tilanne toistui joka päivä sillä viikolla ja seuraavalla. Joka päivä polvistuin ja rukoilin ja pyysin voimaa olla katsomatta, ja joka päivä valitsin Jeesuksen Kristuksen ja kävelin pois televisio-ohjelman luota, joka oli moraaliton. Sain lujuutta voittaa Vapahtajan sovituksessaan tarjoaman voiman avulla.

Tehtyäni näin jonkin aikaa tapahtui ihme. Menetin täysin kaiken haluni katsoa ohjelmaa katsottuani sitä päivittäin 19 vuoden ajan. Se oli ihmeellistä! Menetin myös haluni katsoa kaikkia niitä kyseenalaisia ohjelmia, joita olin katsellut, joten lopetin ne kokonaan.

Omatuntoni terävöityi, ja tunnistin pahuuden siksi, mitä se oli. Halusin vilpittömästi välttää kaikenlaisen pahan ilmenemistä (ks. 1. Tess. 5:22). En ollut enää turtunut siihen.

Kuva
Henkilö käyttää kaukosäädintä television sulkemiseen

Mitä ihmeellisin siunaus

Mutta ihmeellisintä, mitä tapahtui, oli se, että tunsin Pyhän Hengen vaikutuksen voimistuvan elämässäni enemmän kuin olin koskaan aiemmin kokenut. Hengellinen edistymiseni kiihtyi valtavasti! Kaikki ne vuodet olin luullut nauttivani Pyhän Hengen kumppanuudesta, mutta olin kokenut vain vähäisen osan siitä, mitä olisin voinut. Tajusin, että niiden ohjelmien katsominen koko sen ajan oli vaikuttanut minuun. Olin kaivannut niin monia vuosia sitä, että minulla olisi vahvempi kumppanuus Jumalan kanssa. Kun käytin tahdonvapauttani luopuakseni epäpyhistä, maailmallisista asioista, Henki oli vapaa tulemaan luokseni paljon suuremmassa määrin, ja kuinka uskomattoman vaikutuksen se onkaan tehnyt elämässäni vahvistaen, lohduttaen ja opastaen minua.

Meillä on taipumus pitää kiinni hyvin tiukasti asioista, joilla ei ole arvoa – asioista, jotka itse asiassa pitävät oven suljettuna siunauksilta, joita Jumala haluaa tuoda elämäämme. Miksi vaihdamme Hengen voimallisen, kaiken mahdollistavan vaikutuksen sellaiseen, mikä on hauskaa tai suosittua? Ehkäpä televisio-ohjelman katsominen ei ole iso asia tai valtava synti, mutta se esti minua saamasta Pyhää Henkeä todella yltäkylläisesti elämääni ja hidasti hengellistä edistymistäni.

Olen hyvin kiitollinen siitä, ettei Herra antanut periksi minun kohdallani vaan pyysi kärsivällisesti minua luopumaan jostakin epäpyhästä, jotta Hän voisi täyttää elämäni tulvilleen vaikutuksellaan.

Kirjoittaja asuu Utahissa Yhdysvalloissa.

Viitteet

  1. Russell M. Nelson, ”Temppeli ja hengellinen perustuksenne”, Liahona, marraskuu 2021, s. 94.

  2. Sheri L. Dew, ”Olemme Jumalan naisia”, Liahona, tammikuu 2000, s. 120.