Malli, jolla vältät jumiin jäämisen tunteen

Troy Larsgard

”Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä” (Luuk. 2:52). Niin voi olla meidänkin laitamme.

mies katselemassa auringonlaskua

Valokuva Judith Ann Beck

Oletko jäänyt jumiin?

Vaikka naimattomina aikuisina pyrimme elämään evankeliumin mukaan, voi olla vaikeaa olla keskittymättä tiettyihin elämämme osa-alueisiin, joiden toivomme olevan toisin. Joskus tuntuu siltä kuin edistymisessämme olisi tullut seinä vastaan. Minun kohdallani ne tunteet jumiin jäämisestä tietyillä alueilla näyttävät aaltoilevan, ja ne voivat seurata minua päivien, kuukausien ja ajan mittaan jopa vuosien ajan. Minulla on aina ollut monia syitä olla onnellinen ja tuntea oloni hyväksi elämässä, mutta yhdessä vaiheessa tämä jumiin jäämisen tunne iski minuun erityisen voimakkaasti.

Tuona aikana teini-ikäinen veljenpoikani pyysi saada viettää aikaa kanssani. Hän ymmärsi tarvitsevansa elämässään tavoitteita ja pyysi neuvoja. Minusta ei välttämättä tuntunut, että minulla olisi voimaa tarjota suurta viisautta, mutta minä kuuntelin. Tiesin, että voisin pyytää apua Jumalalta (ks. Alma 34:17–27), ja rukoilin, että pystyisin sanomaan hänelle jotakin merkityksellistä. Vastauksena muistin kohdan Luuk. 2:52: ”Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.”

Kun pyrin keskittymään veljenpoikani tarpeisiin omieni sijaan, jokin alkoi muuttua minussa. Veljenpoikani ja minä puhuimme siitä, kuinka Kristus kasvoi hengellisesti, sosiaalisesti, fyysisesti ja älyllisesti, ja niin voisimme mekin. Vaikka veljenpoikani tarpeet erosivat minun tarpeistani, nämä neljä kasvun osa-aluetta olivat olennaisia meille molemmille. Puhuessamme tästä pyhien kirjoitusten kohdasta tajusin, että se vastasi omiin kysymyksiini siitä, kuinka vapautua jumista.

Vaikka veljenpoikani tarpeet erosivat minun tarpeistani, nämä neljä kasvun osa-aluetta olivat olennaisia meille molemmille.

Muutin keskittymistäni, toimin suunnitelmien mukaan

Kun pyrin kasvamaan kuten Vapahtaja, keskittymiseni muuttui, ja tuo muutos toi lisää siunauksia. Kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Elämämme olosuhteet eivät vaikuta kovinkaan paljon tuntemaamme iloon, mutta siihen vaikuttaa erittäin paljon se, mihin me keskitymme elämässämme.”¹ Pyrkimykseni kasvaa enemmän Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi auttoivat vetämään huomion pois olosuhteista, jotka olivat vähentäneet keskittymistäni, ja ohjaamaan sen uudelleen alueille, joita voisin tuottavasti työstää. Pystyin siirtymään sisäisestä mietiskelystä ulkoiseen toimintaan.

Pohdin vilpittömästi, kuinka voisin kasvaa jokaisella jakeessa Luuk. 2:52 mainitulla osa-alueella aina johdonmukaisemmasta temppelissä käymisestä pitkän pyöräilykilpailun viemiseen loppuun asti.

Memphisin temppeli Tennesseessä Yhdysvalloissa

Valokuva Memphisin temppelistä Tennesseessä Yhdysvalloissa James Whitney Young

Tavoitteideni kullakin osa-alueella tein huomioita:

1. Kun tein työtä yhden tavoitteen saavuttamiseksi, tunsin usein Kristuksen vahvistavan minua hengellisesti, sosiaalisesti, fyysisesti ja älyllisesti, kaikkea tätä tuon yksittäisen tavoitteen puitteissa.

2. Harvoin, jos lainkaan, saavutin mitään tavoitetta erillään muista kasvun osa-alueista – ne tuntuivat vaikuttavan toisiinsa ja rakentuvan toistensa varaan. Yhdellä osa-alueella kehittyminen johti kehittymiseen kaikilla muilla osa-alueilla. Minkä tahansa alueen laiminlyönti vaikutti samalla tavoin kaikkiin muihinkin alueisiin. Ymmärsin, että jokainen osa-alue ansaitsee huomiota.

3. Miltei jokaiseen tavoitteeseen sisältyi muita ihmisiä – joko opin heiltä tai jaoin ajatuksiani ja kokemuksiani heidän kanssaan – ja se syvensi keskinäisiä suhteitamme.

Ilon löytäminen Kristuksesta ja siitä kertominen

Minulla on jatkuvasti tilaisuus nähdä muissa tapahtuvaa kasvua ja saada siitä innoitusta, ja toivon, että voin tehdä samoin heidän hyväkseen. Puhuin hiljattain erään naimattoman ystävän kanssa, joka tuntee olevansa jumissa ja turhautunut joihinkin elämänsä olosuhteisiin. Kuuntelin ymmärtääkseni, ja sitten pystyin kertomaan kokemuksista, jotka olivat auttaneet minua, ja myös osoittamaan kasvun jokaisen osa-alueen olevan lähtöisin Vapahtajasta.

Vaikka kaikki ne elämän osa-alueet, jotka olivat vuosia sitten jättäneet minut jumiin, eivät ole muuttuneet, minä olen muuttunut, kun olen oppinut keskittymään enemmän Vapahtajaan ja pyrkinyt kasvamaan Hänen tavallaan. Kuten presidentti Nelson sanoi: ”On – – monia asioita, joita me voimme hallita. Me laadimme oman tärkeysjärjestyksemme ja päätämme, mihin käytämme tarmoamme, aikaamme ja varojamme. – – Me valitsemme, keiden puoleen käännymme saadaksemme totuutta ja johdatusta.”² Olivatpa olosuhteemme millaiset tahansa, kasvun osa-alueet jakeessa Luuk. 2:52 voivat auttaa meitä muuttamaan keskittymistämme ja kokemaan lisää iloa ja edistymistä taivaallisen Isän ja Vapahtajan avulla.

Lasten ja nuorten ohjelma – kaikenikäisille

Lasten ja nuorten ohjelma keskittyy noudattamaan jakeessa Luuk. 2:52 esitettyä Vapahtajan mallia kasvaa ja voi tarjota hyödyllisen rakenteen, jonka avulla voi päästä lähemmäksi Kristusta kaikenikäisenä. Etsi aineistoa osoitteesta childrenandyouth.churchofjesuschrist.org ja artikkelista ”Tee parhaasi – malli kasvuun sekä henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin (Liahona, elokuu 2021, s. 12–15).

Kirjoittaja asuu Tennesseessä Yhdysvalloissa.

Viitteet

1. Russell M. Nelson, ”Ilo ja hengellinen selviytyminen”, Liahona, marraskuu 2016, s. 82.

2. Russell M. Nelson, ”Varatkaa aikaa Herralle”, Liahona, marraskuu 2021, s. 120.