2022
Luota Jumalaan ja anna Hänen vallita
Elokuu 2022


”Luota Jumalaan ja anna Hänen vallita”, Liahona, elokuu 2022.

Luota Jumalaan ja anna Hänen vallita

Jobin kirjan perimmäinen opetus on, että jokainen meistä voi päättää elää elämämme luottaen Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa, tapahtuipa mitä tahansa.

Kuva
Vapahtaja Getsemanessa

”Jeesuksen Kristuksen sovitus voi oikaista kaiken [kärsimyksen].”

Kristus Getsemanessa, Heinrich Hofmann

Miksi hyville ihmisille tapahtuu pahaa? Arvelen, että myös Aadam ja Eeva esittivät itselleen tämän kysymyksen. Job varmastikin teki niin. Monet raamatuntutkijat, filosofit ja teologit ovat yrittäneet antaa siihen vastauksia.

Jobin kirjassa tätä kysymystä käsitellään, mutta siinä ei koskaan vastata kysymykseen miksi. Job oppii, että elämän vaikeuksiin on syytä suhtautua turvaten Jumalaan eikä luottaen omaan ymmärrykseen. Nämä opetukset kannustavat meitä antamaan Jumalan vallita, jotta pysymme myönteisinä ja toiveikkaina haasteista huolimatta.

Synti ja kärsimys

Jobin kirjan ymmärtäminen helpottuu, kun tarkastelemme tätä säeparia: ”Kaikki synti aiheuttaa kärsimystä, mutta kaikki kärsimys ei johdu synnistä.” Koska kaikilla syntisillä teoilla ei ole välittömiä kielteisiä seurauksia väärintekijälle (ks. Mal. 3:13–18), me saatamme mennä lankaan ja uskoa virheellisesti, että voimme tahallamme tehdä syntiä ja välttää seuraukset. Me emme voi.

Vaikka parannus on meille riemullinen ja tuo iloa Vapahtajalle ja taivaalliselle Isällemme, meidän syntimme aiheuttivat tosiaan sen, että Vapahtaja kärsi viattomana. Hän maksoi hinnan, jotta meidän ei tarvitse kestää vaadittua kärsimystä rangaistuksena, jos teemme parannuksen. Mutta voitte olla varmoja: kaikki synti aiheuttaa kärsimystä.

Job ja hänen ystävänsä ajattelivat, että kaikki kärsimys aiheutui synnistä. Sekin on perustavanlaatuisesti väärä oletus. Job oli hyvä mies, joka menetti kaiken ja kärsi kauheasti. Kun Jobin ystävät ”lohduttivat” häntä, he olettivat, että hän oli varmasti tehnyt vakavaa syntiä ansaitakseen sellaisen kärsimyksen.

Myös Job uskoi, että vain synti aiheutti kärsimystä, ja hän halusi osoittaa ystävilleen ja Jumalalle, että hänen ”rangaistuksensa” ei ollut oikeassa suhteessa hänen tekemiinsä synteihin. Hän järkeili, että tällainen todiste johtaisi hänen kärsimystensä loppumiseen.

Lopulta Jumala puhui Jobille myrskyn keskeltä. Jumala ei puolustautunut, selittänyt Jobin kärsimyksiä tai vastannut Jobin väitteisiin viattomuudesta. Sen sijaan Jumala arvosteli Jobin ja hänen ystäviensä pitkiä keskusteluja sanoen: ”Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?” (Job 38:2.) Tähdentääkseen heidän tietämättömyyttään Jumala esitti ainakin 66 kysymystä vaatien Jobia vastaamaan niihin. Job ei osannut. (Ks. Job 38–42.)

Aivan kuin Jumala olisi siinä sanonut kärsivällisesti ja ystävällisesti Jobille: ”Ellet pysty vastaamaan edes yhteen kysymyksistäni koskien maata, jonka olen luonut, onko mahdollista, että on olemassa iankaikkisia lakeja, joita et ymmärrä? Ovatko tekemäsi oletukset virheellisiä? Ymmärrätkö vaikuttimiani ja sitä, kuinka pelastuksen ja korotuksen suunnitelmani toimii? Ja voitko ennalta nähdä tulevan kohtalosi?”

Jumala tietää viisaudessaan, että keskeinen osa kuolevaisuuden kokemustamme on se, että emme tiedä kaikkea. Häneen luottamisessa on jotakin sellaista, minkä ansiosta me voimme kehittyä ja tulla Hänen kaltaisikseen.

Job ei aluksi ymmärtänyt näitä asioita. Mutta hän ei ole yksin. Jumala muistuttaa meitä:

”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.

Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” (Jes. 55:8–9.)

Job ymmärsi Jumalan sanoman. Hän myönsi nöyrästi, ettei ollut ymmärtänyt, ja hän teki parannuksen siitä, että oli pitänyt kärsimystensä syynä syntiä (ks. Job 42:3, 6). Job ymmärsi, ettei kaikki kärsimys ole jumalallista rangaistusta. Koska Jobin kärsimys ei johtunut synnistä, hänen tehtävänään oli luottaa Jumalaan. Tapahtuipa mitä tahansa, Jobin piti muistaa, että Jumala ”rakastaa lapsiaan”, vaikka Job ”[ei tiennyt] kaiken tarkoitusta” (1. Nefi 11:17).

Pysy uskollisena

Jobin tavoin meidän pitää luottaa taivaalliseen Isäämme ja Jeesukseen Kristukseen ja pysyä uskollisina kaikissa olosuhteissa. Mitä todellisempia He ovat elämässämme, sitä enemmän luotamme Heihin. Mitä enemmän teemme niin, sitä enemmän keskitymme taivaallisen Isän laatimaan pelastuksen ja korotuksen suunnitelmaan. Mitä enemmän pysymme keskittyneinä tuohon iankaikkiseen näkökulmaan, sitä helpompaa meidän on antaa Jumalan vallita ja sitä vähemmän merkitystä on elämämme olosuhteilla.1 Kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Selestisestä näkökulmasta katsottuna koettelemukset, joita on mahdoton muuttaa, on mahdollista kestää.”2

Nämä oivallukset mielessä kuningas Benjamin kehotti meitä: ”Uskokaa Jumalaan; uskokaa, että hän on ja että hän on luonut kaiken sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että hänellä on kaikki viisaus ja kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että ihminen ei käsitä kaikkea, minkä Herra voi käsittää” (Moosia 4:9).

Presidentti Brigham Young (1801–1877) opetti kauniisti, että olosuhteet elämässämme eivät määrää näkemystämme. Hän sanoi: ”Sysätkää mies vankilaan ja sitokaa hänet kahleisiin ja sitten täyttyköön hän lohdulla ja iankaikkisuuden kirkkaudella, ja tuo vankila on hänelle palatsi. Toisaalta mies istukoon valtaistuimella voimalla ja vallalla tässä maailmassa halliten miljoonia ja taas miljoonia alamaisiaan, ja ilman sitä rauhaa, joka virtaa Herralta Sebaotilta, ilman sitä tyytyväisyyttä ja iloa, joka tulee taivaasta, hänen palatsinsa on vankila, hänen elämänsä on hänelle taakka. Hän elää pelossa, kauhussa ja murheessa. Mutta kun ihminen on täynnä Jumalan rauhaa ja voimaa, kaikki on hyvin hänen kohdallaan.”3

Koska Job luotti Jumalaan, hän oppi: ”Koetelkoon [Jumala] minua niin kuin tulessa kultaa – minä kestän” (Job 23:10). Jobin saamat kokemukset jalostaisivat häntä. Tietäen, että kaikki kärsimys ei johdu synnistä ja että Jumalaan voi luottaa, Lehi sanoi:

”Ja nyt, Jaakob, – – olet lapsuudessasi kärsinyt ahdinkoja ja paljon murhetta – –.

Kuitenkin sinä – – tunnet Jumalan suuruuden, ja hän on pyhittävä ahdinkosi sinun hyväksesi.” (2. Nefi 2:1–2.)

Kuva
sulaa metallia kaadetaan astiaan

”Koetelkoon [Jumala] minua niin kuin tulessa kultaa – minä kestän.”

Älä pelkää

Vaikka kärsimmekin, Jumala voi auttaa meitä vaikeuksissamme. Hän on sanonut meille: ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.” (Jes. 41:10.) Hän ei hylkää meitä edes ylivoimaisten haasteiden edessä. Hän on sanonut:

”Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta.

Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.” (Jes. 43:2–3.)

Kun tunnistamme näitä siunauksia, meidän luottamuksemme Jumalaan kasvaa. Me ymmärrämme, että ”Jeesuksen Kristuksen sovitus voi oikaista kaiken [kärsimyksen]”4. Toisaalta mitä enemmän me vaivumme epäuskoon ja poikkeamme oikealta tieltä emmekä tunne Jumalaa, johon meidän tulisi turvata (ks. Morm. 9:20), sitä suurempi merkitys elämämme olosuhteilla vaikuttaa olevan. Kun lakkaamme turvaamasta Jumalaan, meistä tulee levottomia ja annamme periksi turhautumiselle ja epätoivolle.

Jeesus Kristus on voittanut maailman. Hänen avullaan me voimme saada rauhan tässä maailmassa ja pysyä rohkeina (ks. Joh. 16:33). Jobin todistus Vapahtajasta innoittaa meitä tuhansia vuosia sen jälkeen kun hän sen lausui. Hän huudahti:

”Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.

Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan.” (Job 19:25–26.)

Jeesus Kristus haluaa palauttaa sen, mitä emme itse voi palauttaa, parantaa haavat, joita emme itse voi parantaa, korjata sen, mitä on mahdotonta korjata5, ja korvata kaiken epäoikeudenmukaisuuden, jota olemme kokeneet. Itse asiassa, jos annamme Hänen tehdä niin, Hän pyhittää kärsimyksemme meidän hyväksemme ja muuttaa vaivamme voitoksi myös.6 Hän paitsi lohduttaa meitä ja palauttaa sen, mikä oli menetetty (ks. Job 42:10, 12–13), Hän myös kääntää meidän vastoinkäymisemme meidän eduksemme.

Vapahtajalla on voima saattaa kaikki järjestykseen, ja Hän haluaa tehdä niin. Hänestä on ihanaa parantaa myös murtuneet mielet pysyvästi (ks. Ps. 147:3). Jobin kirjan perimmäinen opetus on, että jokainen meistä voi päättää elää elämämme luottaen Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa, tapahtuipa mitä tahansa.

Viitteet

  1. Ks. Russell M. Nelson, ”Ilo ja hengellinen selviytyminen”, Liahona, marraskuu 2016, s. 82.

  2. Russell M. Nelson, ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta”, Valkeus, heinäkuu 1988, s. 31.

  3. Brigham Young, ”Remarks”, Deseret News, 15. heinäkuuta 1857, s. 148.

  4. Saarnatkaa minun evankeliumiani – lähetystyöpalvelun opas, 2005, s. 52; ks. myös Jes. 61:2–3; Ilm. 21:4.

  5. Ks. Boyd K. Packer, ”Anteeksiantamuksen kirkas aamu”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 20.

  6. Ks. ”Niin varma on perustus”, MAP-lauluja, 43.