2020
’Apo i te ha’api’ira’a mai roto mai i te mau a’ora’a o te ’āmuira’a rahi
Novema 2020


Mai, pe’e mai

’Apo i te ha’api’ira’a mai roto mai i te mau a’ora’a o te ’āmuira’a rahi

E hōro’a te mau ha’api’ira’a a te mau peropheta ’e a te tahi atu mau feiā fa’atere rahi o te ’Ēkālesia i te arata’ira’a fa’auruhia ’a ’imi ai tātou i te ’āmui i roto i te ’ohipa a te Fatu. I te piti ’e te maha o te sābati i te ’āva’e tāta’itahi, e mā’iti te mau peresidenira’a pupu autahu’ara’a ’e Sōtaiete Tauturu i te hō’ē a’ora’a o te ’āmuira’a nō te ’āparau, ’ia au i te mau hina’aro o te mau melo ’e te arata’ira’a a te Vārua. E nehenehe ato’a te ’ēpisekōpo ’aore rā te peresideni titi e hōro’a i tō rāua mana’o nō te a’ora’a e tuatāpapa. I te rahira’a taime, e mā’iti nā mua te feiā fa’atere i te mau a’ora’a a te mau melo nō te Peresidenira’a Mātāmua ’e nō te pupu nō te Tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo. Terā rā, e nehenehe e ’āparau i te mau a’ora’a ato’a o te ’āmuira’a i tupu a’enei.

E ’imi te feiā fa’atere ’e te mau ’orometua i te mau rāve’a nō te fa’aitoito i te mau melo ’ia tai’o i te a’ora’a i mā’itihia hou ’a haere mai ai i te purera’a.

Nō te mau ha’amāramaramara’a hau atu nō ni’a i te mau rurura’a a te pupu peresibutero e a te Sōtaiete Tauturu, hi’o i te Buka arata’i: tāvinira’a i roto i te ’Ēkālesia a Iesu Mesia i te Feiā Mo’a i te Mau Mahana Hope’a nei, 8.2.1.2, 9.2.1.2, ChurchofJesusChrist.org.

Fa’aineine nō te ha’api’i

E nehenehe te mau uira’a i muri nei e tauturu i te mau ’orometua ’a fa’aineine ai rātou ’ia fa’a’ohipa i te hō’ē a’ora’a o te ’āmuira’a rahi nō te ha’api’ira’a.

  1. E aha tā te ta’ata a’o e hinaʼaro ia tātou ’ia māramarama ? E aha te mau parau tumu o te ’evanelia tāna e ha’api’i ra ? Nāhea te reira e tano ai i tā tātou pupu autahu’ara’a ’aore rā Sōtaiete Tauturu ?

  2. E aha te mau ’īrava pāpa’ira’a mo’a tā te ta’ata a’o i fa’a’ohipa nō te turu i tāna a’ora’a ? Tē vai ra ānei te tahi atu mau ’īrava tā tātou e nehenehe e tai’o ’o tē fa’ahōhonu atu ā i tō tātou māramaramara’a ? (E roa’a mai te tahi i roto i te mau fa’ata’ara’a i te hope’a o te a’ora’a ’aore rā, i roto i te Buka tumu parau.)

  3. E aha te mau uira’a tā’u e nehenehe e ui ’o tē tauturu i te mau melo ’ia feruri rātou nō ni’a i te a’ora’a ? E aha te mau uira’a e tauturu ia rātou ’ia ’ite i te faufa’a o te a’ora’a i roto i tō rātou orara’a, i tō rātou ’utuāfare ’e i roto i te ’ohipa a te Fatu ?

  4. E aha tā’u e nehenehe e rave nō te tītau manihini i te Vārua i roto i te rurura’a ? E aha te mea tā’u e nehenehe e fa’a’ohipa nō te ha’amaita’i atu i te ’āparaura’a, te mau ’ā’amu ānei, te fa’ahōho’ara’a, te pehe ’aore rā te ’ohipa anoihi ? E aha tā te ta’ata a’o i fa’a’ohipa ?

  5. E tītaura’a manihini ānei tā te ta’ata a’o i tu’u mai ? Nāhea vau i te tauturu i te mau melo ’ia roa’a te hina’aro e pe’e i teie mau tītaura’a ?

Mau mana’o ’ohipara’a

’Ua rau te mau rāve’a nō te tauturu i te mau melo ’ia ’apo i te ha’api’ira’a mai roto mai i te mau a’ora’a o te ’āmuira’a rahi. Teie te tahi mau hi’ora’a ; penei a’e tē vai ra tō ’outou te tahi mau mana’o e tano maita’i a’e nō tā ’outou pupu autahu’ara’a ’aore rā Sōtaiete Tauturu.

  • Te ’āparaura’a tāpupu. E vāhi i te mau melo ’ei pupu na’ina’i, ’e ’a hōro’a i te pupu tāta’itahi i te hō’ē tuha’a o te a’ora’a ’ia tai’o ’e ’ia ’āparau. I muri iho, e ani i te pupu tāta’itahi ’ia fa’a’ite mai i te hō’ē parau mau tā rātou i ’apo mai. ’Aore rā e nehenehe e hāmani i te mau pupu ’āpī mai terā ’e terā pupu tei tuatāpapa i tāna tuha’a ta’a ’ē, ’ia fa’a’ite rātou te tahi i te tahi i te mea tā rātou i ’apo mai.

  • Pāhono i te mau uira’a. E ani manihini i te mau melo ’ia pāhono i te mau uira’a nō ni’a i te a’ora’a o te ’āmuira’a mai teie i muri nei : E aha te mau parau mau o te ’evanelia tā tātou e ’ite nei i roto i teie a’ora’a ? Nāhea tātou i te fa’a’ohipa i teie mau parau mau ? E aha te mau tītaura’a manihini ’e te mau ha’amaita’ira’a i parauhia mai ? E aha tā teie a’ora’a e ha’api’i nei ia tātou nō ni’a i te ’ohipa tā te Atua e hina’aro ia tātou ’ia rave ?

  • Hōro’a i te mau fa’ahitira’a parau. E ani manihini i te mau melo ’ia hōro’a mai i te tahi mau fa’ahitira’a parau nō roto mai i te a’ora’a ’o tei fa’auru ia rātou ’ia rave fa’aoti i tā rātou mau hōpoi’a i roto i te ’ohipa nō te fa’aorara’a. E fa’aitoito ia rātou ’ia feruri nāhea rātou i te fa’a’ite i te ta’ata i teie mau fa’ahitira’a parau nō te ha’amaita’i i te hō’ē ta’ata, ’oia ato’a te feiā i herehia ’e te mau ta’ata tā rātou e aupuru ra.

  • Fa’a’ite i te hō’ē ha’api’ira’a tao’a. E ani ātea i te tahi mau melo ’ia ’āfa’i mai i te tahi mau tao’a ’o tā rātou e nehenehe e fa’a’ohipa nō te ha’api’i i te parau poro’i o te ’āmuira’a. I roto i te rurura’a, e ani i te mau melo ’ia fa’ata’a mai e aha te tū’atira’a ’o teie mau tao’a ’e te parau poro’i.

  • Fa’aineine i te hō’ē ha’api’ira’a e ha’api’i i te fare. E ani i te mau melo ’ia ’ohipa piti piti nō te fa’anaho i te hō’ē ha’api’ira’a nō te purera’a pō ’utuāfare tei fa’atumuhia i ni’a i te a’ora’a o te ’āmuira’a. Nāhea tātou i te fa’ariro i te a’ora’a ’ei mea fa’ahiahia nō tō tātou ’utuāfare ? Nāhea tātou i te fa’a’ite i teie a’ora’a i te mau ta’ata tā tātou e tāvini ?

  • Fa’a’ite i te mau ’ohipa i tupu. E tai’o ’āmui i te tahi mau fa’ahitira’a i roto i te a’ora’a. E ani i te mau melo ’ia fa’a’ite mai i te tahi mau hi’ora’a nō roto mai i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e nō roto mai i tō rātou orara’a ’o tē fa’ahōho’a nei ’aore rā ’o tē ha’apūai nei i te ha’api’ira’a tumu i ha’api’ihia i roto i teie mau fa’ahitira’a parau.

  • ’Apo i te ha’api’ira’a nō ni’a i te hō’ē ’īrava. E ani i te mau melo ’ia tai’o i te hō’ē ’īrava tei parauhia i roto i te a’ora’a o te ’āmuira’a. E ani ia rātou ’ia tāu’aparau e nāhea te mau ha’api’ira’a i roto i te a’ora’a e tauturu ai ia rātou ’ia māramarama a’e i te ’īrava.

  • ’Imi i te hō’ē pāhonora’a. E fa’aineine ātea i te tahi mau uira’a o te ’itehia te pāhonora’a i roto i te a’ora’a o te ’āmuira’a. E fa’atumu i ni’a i te mau uira’a ’o tē tūra’i i te ferurira’a hōhonu ’aore rā i te fa’a’ohipara’a i te mau parau tumu o te ’evanelia (hi’o Ha’api’ira’a mai tā te Fa’aora [2016], 31–32). I muri iho, e vaiiho i te mau melo ’ia mā’iti i te hō’ē uira’a ’e ’ia ’imi i te mau pāhonora’a i roto i te a’ora’a. E ani ia rātou ’ia ’āparau i tā rātou mau pāhonora’a ’ei pupu na’ina’i.

  • ’Imi i te hō’ē parau. E ani i te mau melo ’ia ’imi i roto i te a’ora’a o te ’āmuira’a i te mau parau tā rātou e tāpe’a mai. E ani ia rātou ’ia fa’a’ite mai i te mau parau ’e e aha tā rātou i ’apo mai i roto. Nāhea teie mau ha’api’ira’a i te tauturura’a ia tātou ’ia rave fa’aoti i te ’ohipa a te Fatu ?

  • Hāmani i te hō’ē mea. E ani i te mau melo ’ia hāmani i te hō’ē hōho’a pia ’aore rā te hō’ē tāpa’o tai’ora’a tei ni’a te hō’ē fa’ahitira’a parau fa’auruhia nō roto mai i te a’ora’a o te ’āmuira’a. E hōro’a ia rātou i te taime nō te fa’a’ite mai i te mea tā rātou i hāmani.

Nō te tahi atu mau mana’o nō te tuatāpapara’a e nō te ha’api’i mai roto mai i te mau parau poro’i o te ’āmuira’a rahi, a hi’o « te mau mana’o nō te ha’api’ira’a ’e te ha’api’ira’a nō roto mai i te ’āmuira’a rahi » e itehia i raro a’e i te ’āmuira’a rahi i roto i te Vaira’a buka ’evanelia.