Opetuslapseuden malleja
Se, että opimme Kristuksesta ja Hänen tavoistaan, johtaa meidät tuntemaan Hänet ja rakastamaan Häntä.
Uskon malli
Tänä aamuna kaksi lastamme ja kolme lastenlastamme Pohjois-Amerikassa – sekä suunnilleen puolet maailmasta – näkivät auringon kirkkauden nousevan majesteettisesti idästä. Muut kolme lasta ja seitsemän lastenlasta Afrikassa – sekä toinen puoli maailmasta – näkivät pimeyden hiipivän vähitellen heidän ylleen auringon vajotessa taivaanrantaan lännessä.
Tämä päivän ja yön alkamisen ikuinen jatkuvuus on yksi päivittäinen muistutus tosiasioista, jotka hallitsevat elämäämme ja joita me emme voi muuttaa. Kun kunnioitamme näitä iankaikkisia tosiasioita ja sopeutamme tekemisemme niihin, me koemme sisäistä rauhaa ja sopusointua. Kun emme tee niin, tunnemme levottomuutta eivätkä asiat suju, kuten odotamme.
Päivä ja yö on yksi esimerkki malleista, joita Jumala on antanut kaikille maan päällä koskaan eläneille asioista, niin kuin ne todella ovat. Inhimillisen olemassaolomme yksi ehdoton totuus on se, että me emme voi järjestellä olosuhteita oman mielemme mukaan ja onnistua siinä. Minua muistutetaan tästä joka kerta, kun matkustan Afrikasta yleiskonferenssiin, sillä sisäistä kelloani on siirrettävä yhden päivän aikana kymmenen tuntia taaksepäin.
Kun vain haluamme huomata, me näemme, että taivaallinen Isä on antanut meille riittävästi todisteita totuudesta hallitsemaan elämäämme, jotta voimme tuntea Hänet ja saada rauhan ja ilon siunauksia.
Profeetta Joseph Smithin välityksellä Herran Henki vakuuttaa: ”Ja vielä, minä annan teille mallin kaikkeen, jotta ette eksyisi; sillä Saatana on irrallaan maan päällä, ja hän kulkee eksyttämässä kansakuntia.”1
Antikristus Korihor lankesi sellaiseen eksytykseen eikä uskonut Jumalan olemassaoloon ja Kristuksen tulemiseen. Hänelle profeetta Alma todisti: ”Kaikki osoittaa, että on olemassa Jumala, niin, nimittäin maa ja kaikki, mitä sen päällä on, niin, ja sen liike, niin, ja myös kaikki planeetat, jotka liikkuvat säännöllisessä järjestyksessään, todistavat, että on olemassa Korkein Luoja.”2
Kun Korihor vaati saada merkin ennen kuin voisi uskoa, Alma teki hänet mykäksi. Ahdinkonsa nöyrryttämänä Korihor tunnusti auliisti, että paholainen oli pettänyt häntä.
Meidän ei tarvitse joutua petetyiksi. Älyllisen elämän ihme toistuu jatkuvasti silmiemme edessä. Ja nopea vilkaisu taivaiden ihmeisiin lukemattomine tähtineen ja galakseineen sekä niiden pohtiminen innoittavat ihmistä, jolla on uskova sydän, julistamaan: ”Niin suuri oot, mun Jumalain!”3
Niin, Jumala, meidän taivaallinen Isämme, elää, ja Hän ilmaisee itsensä meille koko ajan monin tavoin.
Nöyryyden malli
Mutta jotta tunnustamme Jumalan, uskomme Häneen ja pysymme Jumalassa, sydämemme täytyy olla vastaanottavainen totuuden Hengelle. Alma opetti, että uskoa edeltää nöyryys.4 Mormon lisäsi, että kenenkään sellaisen, joka ei ole ”sävyisä ja sydämeltään nöyrä”, on mahdotonta uskoa ja toivoa sekä saada Jumalan Henkeä.5 Kuningas Benjamin julisti, että jokainen, joka pitää etusijalla maailman kunniaa, on ”Jumalan vihollinen”6.
Se, että Jeesus Kristus alistui vastaanottamaan kasteen kaiken vanhurskauden täyttämiseksi, vaikka Hän oli vanhurskas ja pyhä, osoitti, että nöyryys Jumalan edessä on Hänen opetuslastensa perustavanlaatuinen ominaisuus.7
Kaikkia uusia opetuslapsia vaaditaan osoittamaan nöyryyttä Jumalan edessä ottamalla vastaan kastetoimituksen. Siten ”kaikki ne, jotka nöyrtyvät Jumalan edessä ja haluavat ottaa kasteen ja tulevat särkynein sydämin ja murtunein mielin – –, otettakoon kasteen kautta hänen kirkkoonsa”8.
Nöyryys taivuttaa opetuslapsen sydämen kohti parannusta ja kuuliaisuutta. Silloin Jumalan Henki kykenee viemään totuuden tuohon sydämeen, ja se löytää tien sisään.9
Juuri nöyryyden puute vaikuttaa eniten apostoli Paavalin profetian täyttymiseen näinä viimeisinä aikoina:
”Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia,
rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia.”10
Vapahtajan kutsu oppia Hänestä on kutsu kääntyä pois maailmallisuuden houkutuksista ja tulla sellaiseksi kuin Hän on – sydämeltään lempeäksi ja nöyräksi. Silloin pystymme ottamaan päällemme Hänen ikeensä ja huomaamaan, että se on kevyt – ettei opetuslapseus ole taakka vaan ilo, kuten presidentti Russell M. Nelson on niin vaikuttavasti ja usein opettanut meille.
Rakkauden malli
Se, että opimme Kristuksesta ja Hänen tavoistaan, johtaa meidät tuntemaan Hänet ja rakastamaan Häntä.
Hän näytti esimerkillään, että nöyryyden asenteella on todellakin mahdollista tuntea Isä Jumala ja rakastaa Häntä koko olemuksellamme sekä rakastaa muita niin kuin rakastamme itseämme, yhtään epäröimättä. Hänen maanpäällinen palvelutyönsä, jonka aikana Hän asetti alttarille sekä tahtonsa että ruumiinsa, on mallina näiden Hänen evankeliuminsa perustana olevien periaatteiden soveltamisesta käytäntöön. Kumpikin periaate suuntautuu ulospäin, ja niissä on kyse siitä, miten me suhtaudumme muihin, ei henkilökohtaisen tyydytyksen tai kunnian tavoittelusta.
Ihmeellistä ironiaa tässä on se, että kun keskitymme parhaamme mukaan rakastamaan Jumalaa ja muita, me kykenemme huomaamaan oman todellisen jumalallisen arvomme Jumalan poikina ja tyttärinä tuntien tämän kokemuksen tuomaa täydellistä rauhaa ja iloa.
Rakastamalla ja palvelemalla meistä tulee yhtä Jumalan kanssa ja toistemme kanssa. Silloin me voimme saada Pyhän Hengen todistuksen tuosta puhtaasta rakkaudesta – hedelmästä, joka Lehin mukaan on ”mitä makeinta, yli kaiken sen, mitä milloinkaan ennen [hän oli] maistanut”11.
Kruunu, jonka Kristus sai – antamalla ja tekemällä kaiken kykynsä mukaan ja asettaen mallin rakastamalla Isää ja rakastamalla meitä – on kaiken vallan saaminen, tosiaankin kaiken, mitä Isällä on, eli korotuksen.12
Meidän mahdollisuutemme ravita sielussamme kestävää rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan alkaa kotona pyhillä tottumuksilla luoda päivittäin yhteys Isään henkilökohtaisessa rukouksessa ja perherukouksessa Hänen ainosyntyisen Poikansa nimessä, oppia Heistä yhdessä tutkimalla pyhiä kirjoituksia itseksemme ja perheenä, pyhittää yhdessä lepopäivä sekä pitää oma temppelisuosituksemme voimassa käyttäen sitä yhdessä niin usein kuin kykenemme.
Kun jokainen meistä kasvaa henkilökohtaisesti tiedossamme ja rakkaudessamme Isää ja Poikaa kohtaan, me opimme arvostamaan ja rakastamaan toisiamme. Kykymme rakastaa ja palvella muita kodin ulkopuolella lisääntyy suuresti.
Se, mitä teemme kotona, on kestävän ja riemullisen opetuslapseuden todellinen tulikoe. Palautetun evankeliumin suloisimmat siunaukset, joista vaimoni Gladys ja minä olemme nauttineet perheessämme, ovat tulleet siitä, että olemme oppineet tuntemaan Jumalan ja kunnioittamaan Häntä kotona ja osoittamaan Hänen rakkauttaan jälkeläisillemme.
Palvelemisen malli
Rakkaus Jumalaa kohtaan sekä toistemme palveleminen kotona ja muiden palveleminen kodin ulkopuolella kasvavat aikanaan Kristuksen kaltaisen rakkauden ominaisuudeksi.
Tämä sopii siihen pyhitetyn palvelemisen malliin Jumalan valtakunnassa, jonka Herran elävät profeetat ja apostolit ovat osoittaneet meille. Meistä tulee yhtä heidän kanssaan.
Silloin meillä on mahdollisuus katsoa heidän välityksellään Herraan ”jokaisessa ajatuksessa”, niin ettemme epäile emmekä pelkää13.
Herran elävien profeettojen ja apostolien tavoin voimme kulkea eteenpäin ”[sisin] täynnä rakkautta kaikkia ihmisiä ja uskon huonekuntaa kohtaan [hyveen kaunistaessa ajatuksiamme] lakkaamatta [ja luottamuksemme vahvistuessa] Jumalan edessä ja pappeuden [opin laskeutuessa sieluumme] kuin kaste taivaasta”.
Herran elävien profeettojen ja apostolien tavoin mekin voimme liittyä hyveelliseen uskon piiriin, jota vahvistaa pyhitetty palveleminen, jossa ”Pyhä Henki on [kumppanimme] alati ja [valtikkamme on] muuttumaton vanhurskauden ja totuuden valtikka; ja [meidän herruutemme] on – – ikuinen herruus, ja ilman pakkoa se virtaa [meille] aina ja ikuisesti”.14 Sillä tämä on Isän suunnitelman lupaus. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.