Julkaistaan vain sähköisenä: Tutustu
Jared R.
17, Moss, Norja
Valokuvat Ashlee Larsen
On vaikeaa olla Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen täällä Norjassa, koska täällä on niin vähän jäseniä. Monet ihmiset eivät ole lainkaan uskonnollisia. Jotkut ajattelevat, että jos on rahaa, ei tarvita uskoa. Minulla on paljon ystäviä, jotka alkoivat juoda alkoholia tai käyttää huumeita nuorella iällä. Se saa tietysti minut tuntemaan itseni erilaiseksi kuin muut. Mutta Jumalan Poika tuli maan päälle auttamaan meitä ja näyttämään meille polun, jota kulkea.
Jeesus Kristus on meille esimerkki, ja meidän pitäisi heijastaa Häntä tekemällä sitä, mitä Hän tekisi. Yritän auttaa ihmisiä niin paljon kuin pystyn. Yritän aina saada ihmiset tuntemaan olonsa tervetulleiksi, etenkin kirkossa. Yritä saada kaikki mukaan. Ja huomaan, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus ovat aina siunanneet minua.
Oliver J.
17, Moss, Norja
Työskentelen maatilalla. Leikkaan nurmikon, autan lehmien hoidossa, rakennan aitoja, ajan traktoreja, kitken rikkaruohoja ja autan sadonkorjuussa. Keväällä karsimme puita ja istutamme siemeniä. Talvella pilkotaan puuta polttopuiksi.
Kun teen jotakin uutta, en halua tehdä virheitä. Kun nousin traktoriin ensimmäistä kertaa, minua tavallaan pelotti ajaa sillä, koska niin moni asia voisi mennä vikaan. Ajoin perunoiden yli ja multasin perunapenkkejä, jotta perunat eivät vihertyisi ja sairastuisi. Mutta perunoiden yli ajaminen on myös helppo tapa tappaa ne – kuten jos ajat perunoiden päällä tai kynnät niitä. Ennen kuin aloitin, pidin hiljaisen rukouksen, ja kaikki sujui hyvin.
Ensimmäisenä vuonna maatilalla työskennellessäni olin vielä tutustumassa kaikkiin. Syömme aina lounaan esimieheni äidin ja isän kanssa. Esimieheni äiti valmistaa ruoat ja kaikki tulevat syömään, ja he tarjoavat myös kahvia. He kysyivät minulta: ”Haluatko kahvia?” Vastasin: ”En”, ja he kysyivät: ”Miksi et?” Sanoin: ”No, koska minun kirkossani me emme juo kahvia.” Ja sitten he alkoivat tavallaan udella ja kysellä minulta siitä. He eivät olleet kuulleet kirkosta. Joten minulla oli tilaisuus kertoa heille, mihin uskon. Se oli tavallaan pelottava hetki! Mutta luulen, että sen jälkeen he kunnioittivat minua enemmän.