Ki hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú
Ko ha Ākonga Au ʻa Sīsū Kalaisi
Sānuali 2024


“Ko ha Ākonga Au ʻa Sīsū Kalaisi,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Sānuali 2024.

Kaveinga ʻa e Toʻu Tupú ki he 2024

Ko ha Ākonga Au ʻa Sīsū Kalaisi

Te ke lava ʻo muimui ki he Fakamoʻuí pea vahevahe ʻEne folofolá ki he niʻihi kehé.

ʻĪmisi
Logo ʻo e Kaveinga ʻa e Toʻu Tupú ki he 2024

Kuó ke fifili nai ki he ʻuhinga, hili hono fakamoʻui ʻo e kakaí, naʻe folofola ʻa Sīsū ki ha niʻihi ke ʻoua te nau tala ki ha tahá (vakai, Maʻake 7:36)? Ko e ʻuhinga ʻe taha mahalo ʻoku fekauʻaki ia mo e faʻahinga kau muimui naʻá Ne fiemaʻú. Mahalo te ke fakakaukau kapau naʻe talanoa ʻa e kakaí fekauʻaki mo hono fakamoʻui kinautolú ʻe hoko ia ko ha founga lelei ke tohoakiʻi mai ʻe Sīsū ʻa e kau muimuí. Ka neongo ia, naʻe ʻikai fiemaʻu ʻe Sīsū ʻa e kau muimui pē. Naʻá Ne fiemaʻu ha kau ākonga.

Naʻe folofola ʻa Sīsū kia Pita mo ʻAnitelū, “Muimui ʻiate au” (Mātiu 4:19). ʻOku pehē ʻe he Liliu ʻe Siosefa Sāmita ʻo e vēsí, “Ko au ia ʻa ia naʻe tohi ʻe he kau palōfitá ʻo kau ki aí; muimui ʻiate au” (Liliu ʻe Siosefa Sāmita, Mātiu 4:18). Naʻe ʻikai ko e fakaafé ke feohi mo Ia ʻi ha kiʻi taimi siʻi. Naʻá Ne fiemaʻu ke nau hoko ko ‘Ene kau ākonga ʻo taʻengata.

Naʻe ʻikai ke Ne finangalo pē ke nau mamata ki Heʻene akoʻi e kakaí, ʻofa ʻi he kakaí, mo fakahoko e ngaahi maná. Naʻá Ne finangalo ke nau fai e meʻa tatau. Naʻá Ne finangalo ke hoko ʻEne ngāué ko ʻenau ngāue. Naʻe ʻuhinga hono fili ʻa Kalaisí ke nau ako ke tokoni ʻo hangē ko ʻEne tokoní pea fakakaukau ʻo hangē ko ʻEne fakakaukaú. Te nau akoako moʻui ʻo hangē ko ʻEne moʻuí, pea te Ne akoʻi kinautolu mo ʻoange ʻa e tokoni naʻa nau fiemaʻu ke nau hoko ai ʻo tatau ange mo Iá.

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi

Ko e foʻi lea faka-Kalisi ki he ākongá ko e mathetes. ʻOku ope atu hono ʻuhingá ʻi he tokotaha muimui pe tokotaha akó. ʻOku faʻa liliu ia ko ha tokotaha akoako. ʻI he kuonga ʻo Kalaisí, naʻe faʻa fili ʻe he kau ākongá ʻa e ʻeiki ʻa ia naʻa nau fie ako mei aí ʻaki ha taumuʻa ke nau hoko ko ha ʻeiki. Naʻe ʻikai muimui ʻa Kalaisi ʻi he founga angamahení. Naʻá Ne fulihi ia pea fekumi ki Heʻene kau ākongá. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ui mai ʻa Kalaisi ke tau haʻu kiate Ia. ʻOkú Ne ui kitautolu ke tau hoko ko ʻEne kau ākonga pea malanga ʻaki ʻEne folofolá ʻi he lotolotonga ʻo Hono kakaí ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá (vakai, 3 Nīfai 5:13).

Naʻe fakahaaʻi ʻe ha finemui ʻe taha mei Haiti ʻi he ʻOtu Kalipiané ʻa ʻene fie hoko ko ha ākonga ʻa Kalaisí ʻaki ʻene fakaafeʻi hono kaungāmeʻa naʻe ʻikai mēmipa ʻi he Siasí ke na ō ki ha konifelenisi KFT. ʻI he kamatá, naʻe ʻikai loto e tamai ʻa hono kaungāmeʻá ke fakangofua hono ʻofefiné ke ʻalu. Naʻe fakamatalaʻi ʻe he kau taki ʻo e Siasí ʻa e ngaahi aʻusia lelei naʻe tatali kiate iá pea mo e kau ʻetivaisa kakai lalahi kei talavou lelei te nau tokangaʻi iá. Naʻe fakangofua ʻe he tamaí ke kau hono ʻofefiné, pea hili ʻene mamata ki he meʻa makehe naʻe hoko ʻi heʻene moʻuí, naʻá ne toe fakangofua foki ke ne ʻalu ki he ngaahi houalotu ʻa e Siasí pea—hili ha māhina ʻe ono mei ai—ke papitaiso.

Naʻe fakahaaʻi ʻe ha talavou ʻe taha mei ʻĀsenitina ʻi Saute ʻAmelika ʻa ʻene fakaʻamu ke hoko ko ha ākonga ʻa Kalaisí ʻaki ʻene vahevahe ha niʻihi ʻo ʻene lolé mo hano kaungāmeʻa ʻi heʻena heka pasi ki he akó. ʻI heʻene aʻu ki ha foʻi lole kofi, naʻá ne fakamatalaʻi ange kuo teʻeki ai ke ne saiʻia ai he ʻoku ʻikai inu kofi ha taha hono fāmilí. Naʻe iku ia ki ha fepōtalanoaʻaki fekauʻaki mo e Siasí, ʻo iku ai ki ha fakaafe ke haʻu ki he lotú, ʻa ia naʻe iku ai ki he kau ʻa hono kaungāmeʻá ki he Siasí pea ngāue fakafaifekau ʻi Silei.

He ʻikai fie kau ʻa e tokotaha kotoa pē ʻokú ke talanoa ki ai fekauʻaki mo e Siasí pe fakaafeʻi ki ha ʻekitivitī ʻa e Siasí. ʻOku sai pē ia. Naʻe ʻikai foki ke kau mo e tokotaha kotoa pē naʻe talanoa ki ai ʻa Kalaisi lolotonga ʻEne ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní. Ka ʻi heʻetau fili ke hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí mo malanga ʻaki ʻEne folofolá, te Ne ʻomi ha loto-toʻa mo ha tokoni fakalangi. Te tau ako e founga ke hoko ai ʻo hangē ko Iá, pea ko e meʻa ia ʻoku fai ʻe he kau ākongá.