Laipelí
Polokalama Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá


Polokalama Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá

Tokāteline mo e Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻo e Moʻui Fakafalala pē Kiate Kitá

ʻOku fakaʻuhingaʻi e moʻui fakafalala pē kiate kitá “ko e malava ia, mo e tukupā, pea mo e feinga ke tokonaki ʻa e ngaahi fie maʻu fakalaumālie mo fakatuʻasino ʻo e moʻuí, maʻata pea mo e fāmilí. ʻI he lava ke moʻui fakafalala pē ʻa e kāingalotú kiate kinautolú, ʻoku nau toe malava lelei ange ai ke tokoni mo tauhi ha niʻihi kehe.” (Tohi Tuʻutuʻuni Fika  2, 6.1.1). ʻE lava ke tokoni ha ngaahi akonaki mahuʻinga ʻe tolu ke fakamahinoʻi kiate kitautolu ʻa e founga ke tau moʻui fakafalala pē kiate kitautolú:

ʻUluaki, ko e moʻui fakafalala pē kiate kitá ko ha fekau mahuʻinga ia ʻi he palani ʻo e fakamoʻui. Naʻe akoʻi mai ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo: “ʻOku fekauʻi ʻe he ʻEikí ki he Siasí mo hono kāingalotú ke nau moʻui fakafalala pē kiate kinautolu mo tauʻatāina. (Vakai, TF 78:13–14.) Ko e fatongia ia ʻo e tokotaha taki taha ke ne ʻuluaki tokangaʻi pē ʻe ia ʻene ngaahi meʻa fakasōsialé, fakaelotó, fakalaumālié, fakatuʻasinó, pe fakapaʻangá, fika ua mai ʻa hono fāmilí, pea fika tolu mai ʻa e Siasí kapau ko ha mēmipa faivelenga ia” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Sipenisā W. Kimipolo [2006], 144).

Ua, ʻE malava pea ʻe tofa ʻe he ʻOtuá ha hala maʻa ʻEne fānau angatonú ke nau moʻui fakafalala ai kiate kinautolu pē. “Pea ko ʻeku taumuʻá ke tauhi ʻa ʻeku kau māʻoniʻoní, he ʻoku ʻaʻaku ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē” (TF 104:15).

Tolu, ko e ngaahi meʻa kotoa pē, kau ai ʻa e meʻa fakatuʻasinó, ko ha ngaahi meʻa fakalaumālie ia ki he ʻOtuá (vakai, TF 29:34). ʻI heʻetau tukupā ke moʻui kakato ange ʻaki e ongoongoleleí, ʻe lava ke lahi ange ʻetau moʻui fakafalala pē kiate kitautolú ‘i he meʻa fakatuʻasinó mo fakalaumālié fakatouʻosi. Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Dieter F. Uchtdorf: “Ko e ongo fekau lalahí—ke ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí—ko hono fakatahaʻi ia ʻo e meʻa fakamatelié mo e meʻa fakalaumālié. … Hangē ko e ongo tafaʻaki ʻo ha foʻi paʻangá, ʻoku ʻikai faʻa fakamavahevaheʻi ʻa e meʻa fakamatelié mo e meʻa fakalaumālié” (Dieter F. Uchtdorf, “Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2011,  53).

ʻOku kau he ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘o e ongoongoleleí te ne lava ʻo tokoni ke lahi ange ʻetau moʻui fakafalala pē kiate kitautolú, ʻae tui lahi ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, hoko ʻo toe talangofua angé, fakatomala mei heʻetau ngaahi fehalākí, fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke fili ʻi he māʻoniʻoní, pea mo hono tokoniʻi e niʻihi kehé. Ki ha fakamatala lahi ange, vakai ki he kiʻi tohi Ko Hoku Fakavaʻe ki he Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá.

ʻĪmisi
Palesiteni Thomas S. Monson

“Ko e moʻui fakafalala pē kiate kitá ko ha ola ia ʻo ʻetau ngāué pea ʻoku kātoi ai ʻa e ngaahi founga fakauelofea kehe kotoa pē.… ‘Tau ngāueʻi muʻa e meʻa ʻoku tau fie maʻú. ʻAi ke tau moʻui fakafalala pē kiate kitautolu mo tauʻatāina. He ʻikai ke lava ʻo maʻu ʻa e fakamoʻuí ʻi ha toe tefitoʻi moʻoni kehe.’”

Thomas S. Monson (quoting Marion G. Romney), “Guiding Principles of Personal and Family Welfare,” Ensign, Sept. 1986, 3

Ko e Polokalama Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá ʻOku Tataki Ia ʻe he Taki Lakanga Fakataulaʻeikí

ʻOku hoko ʻa e ngaahi siteiki ʻo Saioné ko e ngaahi feituʻu malu ke maluʻi kinautolu kotoa pē ʻoku hū maí. Ko e taumuʻa ʻo e siteikí ke hoko ko “ha maluʻanga, pea ko ha ungaʻanga mei he afaá, pea mei he houhaú ʻo ka lilingi kakato …. ki he māmaní kotoa” (TF 115:6). Ko e ngaahi siteikí ko ha ngaahi feituʻu ia ʻoku tānaki ki ai e kau mēmipa ʻo e Siasí ke nau fetokoniʻaki mo fefakamālohiaʻaki, hoko ʻo uouangataha, pea mo maʻu ʻa e ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo e ngaahi fakahinohino ‘a e ongoongoleleí (Tohi Tuʻutuʻuni Fika 1, talateu).

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí ki he kau taki lakanga fakataulaʻeikí, “Kuó u foaki kiate kimoutolu ʻa e … ngaahi kī … ki he fai ʻo e ngāue ʻa e ngāue fakafaifekaú pea mo hono fakahaohaoaʻi ʻo ʻeku kau māʻoniʻoní” (TF 124:143). Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Tieta  F. ʻUkitofa: “ʻOku kau ʻi he founga ʻa e ʻEikí ki he fakafalala pē kiate kitá, ha founga ʻoku potupotutatau ai ʻa e ngaahi tafaʻaki ʻo e moʻuí, kau ai ʻa e akó, moʻui leleí, ngāue maʻuʻanga moʻuí, meʻa fakapaʻanga ʻa e fāmilí, mo e mālohi fakalaumālié. … ʻOku ʻuhinga ʻeni, ko hono konga lahi ʻe fie maʻu ke ke fakakaukauʻi pē ia ʻe koe. ʻOku kehekehe pē ʻa e fāmili, haʻofanga lotu, mo e feituʻu kotoa pē ʻo māmani” (“Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2011, 55).

Ko e polokalama moʻui fakafalala pē kiate kitá, ko ha meʻangāue ia ʻe lava ke fakaʻaongaʻi ʻe he kau palesiteni fakasiteikí mo e kau pīsopé ke tokoni ki honau fatongia fakalangí ke tokangaekina ʻa e masivá mo e faingataʻaʻiá.

ʻĪmisi
President Harold B. Lee

“ʻOku ʻikai fie maʻu ha houalotu foʻou ia ke ne tokangaʻi e ngaahi fie maʻu ʻa e kakaí ni. Ko e meʻa pē ʻoku fie maʻú ke ala e lakanga fakataulaʻeiki ʻo e ʻOtuá ʻo ngāue.”

Harold B. Lee, “Admonitions for the Priesthood of God,” Ensign, Jan. 1973, 104

Kōmiti Fakasiteiki ki he Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá

ʻE lava ke fokotuʻu ʻe he kau palesitenisī fakasiteikí ha kōmiti fakasiteiki ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá, ko ha konga ia ʻo e fakataha alēlea fakasiteikí, mahino mo tali ai e ngaahi fie maʻu he moʻui fakafalala pē kiate kita ʻi honau siteikí. ʻOku sea ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteikí ʻi he kōmiti fakasiteiki ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá pea ʻoku nau fakataha maʻu pē ke toe vakaiʻi mo palani ki he ngaahi fie maʻu he moʻui fakafalala pē kiate kita ʻi he siteikí. ʻOku poupouʻi e ngaahi kōmiti fakasiteiki ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá ke nau ngāue fakataha mo e fakataha alēlea fakauelofea ʻa e pīsopé, ke fakafuofuaʻi mo feau e ngaahi fie maʻu ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

ʻOku kau ʻi he kōmiti fakasiteiki ki moʻui fakafalala pē kiate kitá ha mēmipa ʻo e kau alēleaʻanga māʻolunga ʻo e siteikí, ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī ʻo e Fineʻofá he siteikí, sea ʻo e fakataha alēlea fakauelofea ʻa e pīsopé, mo e kau mataotao fakasiteiki ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá. ʻE lava ke kau atu mo ha niʻihi kehe ki he kōmití ʻo hangē ko e kau mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteiki ʻo e Kau Talavoú mo e Kau Finemuí, kau mataotao kehe he siteikí, mo e kau faifekaú.

Fatongia ʻo e Kōmiti Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá

ʻI hono toe vakaiʻi mo palani e ngaahi fie maʻu e fakafoʻituituí mo e ngaahi fāmili ʻi he siteikí, ʻoku fakakaukauʻi ʻe he kōmití e ngaahi meʻá ni:

  • Akoʻi e kau pīsopé mo e ngaahi fakataha alēlea fakauōtí ki he tokāteline ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá mo poupouʻi kinautolu ʻi honau ngaahi fatongiá.

  • Ko hono fakatupulaki ha palani faingofua ke poupouʻi ʻa e kau pīsopé, pea tokoniʻi e ngaahi fie maʻu moʻui fakafalala pē kiate kita ʻa e siteikí. Vakai ki he “Ngaahi Fehuʻi ke Fakakaukauʻi ʻe he Kōmití” ʻi he fakaʻosinga ʻo e fakahinohino ko ʻeni.

  • Ko hono fai maʻu pē e ngaahi fakataha lotú mo fokotuʻutuʻu ha ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá.

  • Ko hono fai maʻu pē ha ako ki he kau tokoní (facilitators) ʻi hano fie maʻu.

  • Ko e toutou ʻaʻahi ki he ngaahi fakataha ʻa e kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá pea vahevahe ha fakamatala fekauʻaki mo e fakalakalaka ʻa e mēmipá mo e kau pīsopé ʻi he ngaahi fakataha alēlea fakauōtí.

  • Ko hono tānaki fakataha mo fakafetuʻutaki e ngaahi maʻuʻanga tokoni fakalotofonua ʻoku lava ke maʻu ʻi he tukui koló, pea mei he Siasí. ʻE lava ke kau ʻi he ngaahi maʻuʻanga tokoní ʻa e ngaahi hingoa ʻo e kakai ʻoku nau lava ʻo tokoní, ngaahi polokalama ʻa e puleʻangá, ngaahi faingamālie ngāué, etc. ʻE lava foki ʻe he pule fakalotofonua ki he Tafaʻaki Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá, ʻo fakahoko ha fakahinohino ki ha ngaahi founga ke tānaki mo vahevahe ai e ngaahi maʻuʻanga tokoni fakakoló.

ʻĪmisi
fatongia ʻo e kōmiti ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá
ʻĪmisi
Palesiteni Joseph F. Smith

“Kuo hoko maʻu pē ko ha akonaki motuʻa ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ko e tui fakalotu ko ē ʻoku ʻikai ke ne maʻu ha mālohi ke fakahaofi fakaetuʻasino hono kakaí pea ʻai kinautolu ke nau koloaʻia mo fiefia ʻi hení, he ʻikai fai ha falala ia ki ai ke ne fakahaofi fakalaumālie kinautolu, pe ke ne hakeakiʻi kinautolu ʻi he moʻui ka hoko maí.”

Palesiteni Siosefa F. Sāmita Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa F. Sāmita (2011), 192

Mataotao Fakasiteiki ki he Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá

ʻE lava ʻe ha fefine, tangata, pe ongo meʻa mali ʻo hoko ko ha mataotao ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻi he siteikí (pe vahefonuá). ʻI heʻene ngāue vāofi mo e kau memipa ʻo e kōmití, ʻoku tokangaʻi ʻe ha mataotao ʻa hono fakalele ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá mo e ngaahi ʻekitivitī ʻi he siteikí. ʻOku hoko ʻa e kau mataotao fakasiteikí ko ha ngaahi maʻuʻanga tokoni ki he kau pīsopé mo e kau taki fakauōti kehé (Tohi Tuʻutuʻuni Fika 2,, 6.3.3) pea tokoni ki he kāingalotú ʻi he ngaahi fie maʻu hangē ko e akó, ako ngāué, ngaahi meʻa fakapaʻanga ʻa e fāmilí, pea mo e Paʻanga Tokoni Fakaako Tuʻumaʻú ʻo ka fie maʻu (Tohi Tuʻutuʻuni Fika 2,, 6.2.5). ʻE lava foki ke ui ʻe ha pīsope ha kau mataotao ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻi he uōtí (pe koló) ʻo ka fie maʻu.

ʻE lava ke kau ʻa e ngaahi meʻa ko ʻení ʻi he fatongia ʻo e kau mataotaó:

  • Akoʻi mo tokoni ki he kau pīsopé mo e fakataha alēlea ʻa e uōtí, ʻo ka kole ange.

  • Ngāue mo e kōmiti fakasiteiki ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá ke nau fakafekauʻaki ʻa e ngaahi fakataha lotú pea mo fokotuʻutuʻu ha ngaahi kulupu.

  • Fai ha ako ki he kau tokoni ki he kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá, ʻo fakaʻaongaʻi e kiʻi tohi Ko Hono Tataki ʻo e Ngaahi Kulupu maʻá e Moʻui Fakafalala pē Kiate Kitá (ʻoku maʻu ʻi he ʻinitanetí ʻi he srs.lds.org/facilitator).

  • Toutou vakaiʻi mo poupouʻi e ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kita.

  • Vahevahe ha ngaahi maʻuʻanga tokoni fakakolo mo faka-Siasi mo e kāingalotú.

  • Fakapapauʻi ʻoku fakakakato e ngaahi lipootí ʻi he srs.lds.org/report

ʻĪmisi
ʻElet1a D. Todd Christofferson

“Ko e finangalo ia e ʻOtuá ke tau hoko ʻo tauʻatāina pea malava ke tau aʻusia ʻa e meʻa kotoa te tau malava fakaesino mo fakalaumālié pea tauʻatāina mei he fakangatangata tukutukulalo ʻo e masivá mo e haʻisia ki he angahalá, pea ke tau fiefia ʻi heʻete fakaʻapaʻapaʻi kita mo tauʻatāiná, pea lava ke tau mateuteu ʻi he meʻa kotoa pē ke kau mo Ia ʻi Hono puleʻanga fakasilesitialé.”

D. Todd Christofferson, “Free Forever, to Act for Themselves,” Ensign pe Liahona, Nov. 2014, 19

Founga Ako mo Ngāue ‘a e Kau Mēmipá ke Hoko ʻo Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kinautolú

ʻOku kamata ia ʻaki e lotua ʻe he kau pīsopelikí mo e ngaahi fakataha alēlea fakauōtí ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻia ‘e ʻaonga ki ai ‘a e moʻui fakafalala pē kiate kitá. Ko hono moʻoní, ʻoku fai ha fakaafe fakatāutaha ke nau ʻalu ki ha fakataha lotu (ʻo ka ʻoange ha faingamālie) pe kau hangatonu ki ha kulupu moʻui fakafalala pē kiate kita. ʻIkai ngata aí, fakakaukau ke fakaafeʻi ʻa kinautolu ʻoku nau lava ʻo fakamālohia e niʻihi kehé mo honau taimí mo e ngaahi talēnití ke nau kau mai (vakai, TF 82:18–19).

Fakataha ʻa e Kau Mēmipá ʻi ha Ngaahi Kulupu Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kita

Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí “ko e potu ko ia ʻoku fakataha ai ʻa e toko ua pe toko tolu ʻi hoku hingoá, ʻo kau ki ha meʻa ʻe taha, vakai, te u ʻi honau lotolotonga ʻo kinautolú” (TF 6:32). Ko e ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá, ko ha fanga kiʻi kulupu ngāue pē kinautolu. ʻOku nau fakataha ke tokoni ʻi hono langa e ngaahi pōtoʻi ngāue mo e tui ʻa e taha kotoa pē. ʻE lava ke maʻu ha fakahā fakataautaha lolotonga e fakataha ʻa e kulupú mei ha ngaahi maʻuʻanga tokoni kehekehe. Makehe mei he ngaahi tohi lēsoní, ʻoku maʻu ʻe he tokotaha kotoa e ʻiló, ngaahi aʻusiá, mo e ngaahi meʻafoaki ʻe lava ke tokoni ki he niʻihi kehé ke nau ako mo tupulaki.

ʻOku meimei kau ki ha kulupu ha mēmipa ʻe toko 8 ki he 12 pea nau fakataha ki he meimei houa ʻe ua he uike, ʻi he uike ʻe 12.

Founga Ngāue ʻa e Ngaahi Kulupú

ʻOku Akoʻi ʻa e Tokāteliné mo e Ngaahi Taukei ʻi he Moʻuí Fakatouʻosi

Lolotonga e fakataha fakakulupu takitaha, ʻoku tuku ‘e he kau mēmipá ha taimi ki hono toe vakaiʻi ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni fakatokāteline ʻo e moʻui fakafalala pē kiate kitá, ʻo kau ai ʻa e mahuʻinga ʻo e ngaahi ouaú. ʻOku nau toe ako foki ha ngaahi potoʻi ngāue hangē ko hono tokangaʻi ʻo e ngaahi meʻa fakapaʻanga fakatāutahá, kumi ha ngāue lelei angé, ko hono fakatupulaki e akó, pe ko hono kamataʻi mo fakatupulaki ha pisinisi iikí.

ʻOku Fai ʻe he Ngaahi Kulupú ha Ngaahi Tukupā mo Lipooti ʻenau Fakalakalaká

ʻOku kamata ʻa e fakataha fakakulupu takitaha ʻaki hono lipooti e fakalakalaka fakafoʻituitui ʻi heʻenau ngaahi tukupā he uike kimuʻá ki he kulupú . ʻOku toki fealēleaʻaki fakataha ai e kau akó ke ʻiloʻi pea ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻá.

ʻE akoʻi ʻe he kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻa e ngaahi meʻa ʻe tolu naʻe pehē ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī ʻoku fie maʻu ʻe he tokotaha papi ului kotoa pē: “ko ha kaumeʻa, ko ha fatongia, pea mo fafangaʻi ʻaki e ‘folofola lelei ʻa e ʻOtuá (Molonai 6:4)” (“Converts and Young Men,” Ensign, Mē 1997, 47; vakai foki Molonai 6:3–9).

Vahevahe ‘e he Kau Akó ʻenau Akó ki he Kau Mēmipa ʻo e Fāmilí

Ko e konga lahi ʻo e akó ʻoku hoko ia ʻi tuʻa ʻi he fakataha fakakulupú ʻi hono tauhi ʻe he kau mēmipá ʻenau ngaahi tukupaá ʻaki hono fakahoko e ngaahi pōtoʻi ngāue foʻoú. ʻOku poupouʻi e kau akó ke nau vahevahe ʻa e meʻa ne nau akó mo e kau mēmipa ʻo honau fāmilí.

ʻOku Fefakamālohiaʻaki e Kau Akó ko e “Ngaahi Hoa Ngāué”

ʻOku kole e kau akó ke nau poupouʻi mo fakamālohia ha mēmipa ʻe taha ʻo e kulupú ʻi he uike takitaha. ʻOku fetokoniʻaki e “ngaahi hoa ngāue” ko ʻení ke tauhi ʻenau ngaahi tukupaá ʻi heʻene fetuʻutaki maʻu pē mo fai e fakalotolahí.

ʻĪmisi
Palesiteni M. Russell Ballard

“ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha palopalema ia ʻi he fāmilí, uōtí, pe siteikí ʻe taʻe-malava ke fakaleleiʻi kapau te tau kumi hono founga fakaleleiʻí ʻi he founga ʻa e ʻEikí ʻaki ʻa e fealēleaʻaki—fealēleaʻaki moʻoni—mo e niʻihi kehé.”

M. Russell Ballard, Counseling with Our Councils, rev. ed. (2012), 4

ʻOku Tataki ʻe he Kau Tokoní e Ngaahi Fakataha Fakauike ʻa e Kulupú

ʻOku ʻikai taki ʻe ha faiako e ngaahi kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá ka ʻoku tataki kinautolu ʻe ha tokotaha tokoni. ʻOku ʻikai faiako e kau tokoní ka ʻoku nau muimui ki he ngaahi naunau ʻo e kalasí pea fakaafeʻi e kau mēmipa kotoa e kulupú ke nau kau mai. ʻOku fakatupu ʻe he kau tokoní ha ʻātakai ʻe lava ke akoʻi ai ‘e he Laumālie Māʻoniʻoní ki he kau akó “ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke [nau] faí” (2 Nīfai 32:5; vakai foki, 2 Nīfai 32:3).

Fakalakalaka Maʻu Pē

Kapau ʻe fie maʻu, ʻe lava ke vahe ki he kau mataotao fakasiteikí, kau ngāue tokoní, pe ko e kau faiako fakaʻapi mo ʻaʻahí ke muimuiʻi pe akoʻi fakafoʻituitui e kau akó ʻi he telefoní pe fakahangatonu. ʻE toe lava foki ʻe he kōmiti fakasiteiki ki he moʻui fakafalala pē kiate kitá ʻo fili ke ʻai pē mo fokotuʻutuʻu ha feohiʻanga ʻo e kau ʻosi mei he kulupu moʻui fakafalala pē kiate kitá koeʻuhi ke lava kau e akó ʻo hokohoko atu e anga fakakaumeʻá, vahevahe ha ngaahi aʻusia, mo toe vakaiʻi ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni mei he Ko Hoku Fakavaʻe ki he Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá.

Ko Hai ʻoku Totonu Ke Kau ʻi he Ngaaahi Kulupú?

ʻE lava ke ʻaonga ki he kāingalotu ʻi he ngaahi tūkunga ko ʻení: ko kinautolu ʻoku maʻu ha tokoni mei he foaki ʻaukaí, kau taʻe ngāué pe ʻikai feʻunga ʻenau ngāué mo ʻenau taukeí, kau faifekau ne toki ʻosi maí, kau papi ului kimui maí, kāingalotu māmālohí, mo e mātuʻa tāutahá.