Kirjat ja oppiaiheet
Luku 2: Taivaallinen perheemme

Luku 2

Taivaallinen perheemme

Kuva
Hubble image of the galaxy

Me olemme taivaallisen Isämme lapsia

  • Mitä pyhät kirjoitukset ja myöhempien aikojen profeetat opettavat meille suhteestamme Jumalaan?

Jumala ei ole ainoastaan meidän hallitsijamme ja luojamme; Hän on myös meidän taivaallinen Isämme. Kaikki miehet ja naiset ovat kirjaimellisesti Jumalan poikia ja tyttäriä. ”Ihminen – – syntyi henkenä taivaallisista vanhemmista ja kasvoi aikuiseksi Isän iankaikkisissa asumuksissa ennen tulemistaan maan päälle ajalliseen [fyysiseen] ruumiiseen” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 335).

Jokainen maan päälle syntynyt ihminen on henkiveljemme tai -sisaremme. Koska olemme Jumalan henkilapsia, olemme perineet kyvyn kehittää itsessämme Hänen jumalallisia ominaisuuksiaan. Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta meistä voi tulla taivaallisen Isämme kaltaisia ja me voimme saada ilon täyteyden.

  • Kuinka tietosi siitä, että olet Jumalan lapsi, vaikuttaa ajatuksiisi, sanoihisi ja tekoihisi?

Eläessämme taivaassa meissä kehittyi persoonallisuus ja kykyjä

  • Mieti niitä kykyjä ja lahjoja, joilla sinua on siunattu.

Pyhät kirjoitukset opettavat meille, että profeetat valmistautuivat tulemaan johtajiksi maan päällä ollessaan vielä henkinä taivaassa (ks. Alma 13:1–3). Ennen kuin he syntyivät kuolevaiseen ruumiiseen, Jumala asetti (valitsi) heidät ennalta johtajiksi maan päällä. Jeesus, Aadam ja Abraham olivat näitä johtajia. (Ks. Abr. 3:22–23.) Joseph Smith on opettanut, että ”jokainen ihminen, joka on kutsuttu palvelemaan maan asukkaita, asetettiin [ennalta] tätä tarkoitusta varten” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 534). Jokaisella on kuitenkin maan päällä vapaus ottaa vastaan tai hylätä mikä tahansa tilaisuus palvella.

Emme olleet kaikki samanlaisia taivaassa. Tiedämme esimerkiksi, että olemme taivaallisten vanhempien poikia ja tyttäriä – miehiä ja naisia (ks. ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, lokakuu 2004, s. 49). Meillä oli erilaisia lahjoja ja kykyjä, ja meidät kutsuttiin tekemään erilaisia asioita maan päällä. Voimme saada enemmän tietoa ”iankaikkisista mahdollisuuksistamme”, kun saamme patriarkallisen siunauksemme (ks. Thomas S. Monson, ”Patriarkallinen siunauksesi – valkeuden Liahona”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 55).

Verho peittää muistimme kuolevaisuutta edeltävästä elämästämme, mutta taivaallinen Isämme tietää, keitä me olemme ja mitä me teimme ennen kuin tulimme tänne. Hän on päättänyt, milloin ja missä me kukin synnymme, jotta voimme saada ne opetukset, joita me henkilökohtaisesti tarvitsemme, ja voimme tehdä eniten hyvää yksilöllisillä lahjoillamme ja persoonallisuudellamme.

  • Kuinka muiden ihmisten kyvyt ovat olleet siunaukseksi sinulle? Kuinka omat kykysi ja lahjasi voivat olla siunaukseksi muille?

Taivaallinen Isämme esitti meille suunnitelman, jota noudattamalla voisimme tulla Hänen kaltaisikseen

  • Miten maanpäällinen elämä valmistaa osaltaan meitä tulemaan taivaallisen Isämme kaltaisiksi?

Taivaallinen Isämme tiesi, ettemme voisi edistyä tiettyä pistettä edemmäksi, ellemme lähtisi joksikin aikaa pois Hänen luotaan. Hän halusi meidän saavan jumalallisia ominaisuuksia, joita Hänellä on. Jotta niin tapahtuisi, meidän täytyi lähteä kuolevaisuutta edeltävästä kodistamme koeteltaviksi ja saamaan kokemuksia. Meidän henkemme täytyi pukeutua fyysiseen ruumiiseen. Meidän täytyisi jättää fyysinen ruumiimme kuolemassa ja saada se takaisin ylösnousemuksessa. Sitten saisimme sellaisen kuolemattoman ruumiin kuin taivaallisella Isällämme on. Jos läpäisisimme koetuksemme, saisimme sen ilon täyteyden, jonka taivaallinen Isämme on saanut. (Ks. OL 93:30–34.)

Taivaallinen Isämme kutsui koolle suuren neuvonpidon esittääkseen suunnitelmansa meidän edistymiseksemme (ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, s. 217, 534). Saimme tietää, että jos noudattaisimme Hänen suunnitelmaansa, meistä tulisi Hänen kaltaisiaan. Me nousisimme kuolleista, meillä olisi kaikki valta taivaassa ja maan päällä, meistä tulisi taivaallisia vanhempia ja saisimme henkilapsia aivan samoin kuin Hän (ks. OL 132:19–20).

Saimme tietää, että Hän valmistaisi meille maan, jonka päällä meitä koeteltaisiin (ks. Abr. 3:24–26). Muistojemme ylle laskeutuisi verho, ja unohtaisimme taivaallisen kotimme. Se olisi välttämätöntä, jotta voisimme harjoittaa tahdonvapauttamme valitaksemme hyvän tai pahan ilman että muisto elämästä taivaallisen Isämme kanssa vaikuttaisi meihin. Näin voisimme olla kuuliaisia Hänelle uskomme tähden Häneen, emme tietomme tai muistomme tähden, joka meillä olisi Hänestä. Hän auttaisi meitä tunnistamaan totuuden, kun kuulisimme siitä jälleen maan päällä (ks. Joh. 18:37).

Suuressa neuvonpidossa saimme myös kuulla edistymisemme tarkoituksen: että saisimme ilon täyteyden. Saimme kuitenkin myös tietää, että jotkut joutuisivat petetyiksi, valitsisivat muita polkuja ja eksyisivät. Me saimme tietää, että kaikilla meillä olisi elämässämme koettelemuksia: sairautta, pettymystä, tuskaa, surua ja kuolemaa. Mutta ymmärsimme, että ne annettaisiin meille kokemukseksemme ja hyväksemme (ks. OL 122:7). Jos sallisimme sen, nämä koettelemukset puhdistaisivat meitä eivätkä murtaisi meitä. Ne opettaisivat meille kestävyyttä, kärsivällisyyttä ja rakkautta (ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Spencer W. Kimball, 2006, s. 16–17).

Siinä neuvonpidossa saimme myös tietää, että heikkouksiemme vuoksi me kaikki pieniä lapsia lukuun ottamatta tekisimme syntiä (ks. OL 29:46–47). Saimme tietää, että meille varattaisiin Vapahtaja, niin että voisimme voittaa syntimme ja ylösnousemuksen ansiosta voittaa kuoleman. Saimme tietää, että jos uskoisimme Häneen, jos olisimme kuuliaisia Hänen sanalleen ja jos noudattaisimme Hänen esimerkkiään, saisimme korotuksen ja meistä tulisi taivaallisen Isämme kaltaisia. Saisimme ilon täyteyden.

  • Tee luettelo joistakin taivaallisen Isän ominaisuuksista. Kuinka pelastussuunnitelma auttaa meitä saamaan näitä ominaisuuksia?

Muita pyhien kirjoitusten kohtia