Tule ja seuraa minua
2.–8. syyskuuta. 1. Korinttilaiskirje 14–16: ”Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala”


”2.–8. syyskuuta. 1. Korinttilaiskirje 14–16: ’Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala’”, Tule ja seuraa minua – pyhäkoulu: Uusi testamentti 2019, 2019

”2.–8. syyskuuta. 1. Korinttilaiskirje 14–16”, Tule ja seuraa minua – pyhäkoulu: 2019

Kuva
temppelin kasteallas

2.–8. syyskuuta

1. Korinttilaiskirje 14–16

”Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala”

Ennen kuin käyt läpi tämän oppimisehdotuksen, lue luvut 1. Kor. 15–16. Kirjoita muistiin ensimmäiset vaikutelmasi siitä, mitkä totuudet auttavat luokkasi jäseniä, ja pyri edelleen saamaan Hengeltä lisää ohjausta viikon aikana.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Kuva
kerro-kuvake

Innosta kertomaan

Anna luokan jäsenille muutama minuutti aikaa käydä läpi luvut 1. Kor. 14–16 ja etsiä jae, joka tuntuu heistä erityisen merkitykselliseltä. Kehota heitä etsimään luokasta joku toinen, jolle he voivat lukea tämän jakeen ja selittää, miksi he valitsivat sen.

Kuva
opeta-kuvake

Opeta oppia

1. Korinttilaiskirje 14

Kun pyhät kokoontuvat yhteen, heidän tulee pyrkiä rakentamaan toisiaan.

  • Voisit käyttää luvussa 1. Kor. 14 olevia Paavalin opetuksia muistuttaaksesi luokan jäsenille, että me kaikki voimme rakentaa – eli tukea ja kohottaa – toinen toistamme kirkossa. Yksinkertainen tapa käydä läpi tämä luku voisi olla, että kirjoitat taululle jonkin seuraavanlaisen kysymyksen: Mikä pitäisi olla tavoitteemme, kun kokoonnumme yhteen? Kehota luokan jäseniä etsimään mahdollisia vastauksia luvusta 1. Kor. 14. Muita ideoita voisi löytyä kohdista Moroni 6:4–5 ja OL 50:17–23. Kun luokan jäsenet kertovat, mitä he löytävät, voisit kysyä heiltä, miten heidän mielestään luokkanne menestyy tällä hetkellä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. He voisivat myös kertoa kokemuksista, joissa he ovat tunteneet rakentuneensa jostakin, mitä joku luokan jäsen on sanonut.

  • Voisit auttaa luokan jäseniä ymmärtämään Paavalin neuvon, että jäsenten tulee tavoitella profetoimisen lahjaa, pyytämällä heitä ehdottamaan määritelmiä sanalle profetoida. Sinä tai luokkasi jäsenet voisitte kirjoittaa taululle kunkin määritelmän ja käydä läpi profetoimisen määritelmän Pyhien kirjoitusten oppaasta sekä Paavalin neuvot jakeissa 1. Kor. 14:3, 31, 39–40. Mitä voimme lisätä määritelmiimme tämän aineiston perusteella? (Ks. myös Ilm. 19:10.) Mitä tunnemme innoitusta tehdä kirkossa ja kotona Paavalin opetusten johdosta?

1. Korinttilaiskirje 15

Koska Jeesus Kristus nousi kuolleista, me kaikki nousemme kuolleista.

  • Kuinka voit käyttää Paavalin todistusta luvussa 1. Kor. 15 vahvistaaksesi luokkasi jäsenten todistusta ylösnousemuksesta? Yksi tapa voisi olla jakaa luokan jäsenet kahteen ryhmään ja pyytää ensimmäistä ryhmää etsimään luvusta 1. Kor. 15 seurauksia, joita kohtaisimme, ellei Jeesus Kristus olisi noussut kuolleista. Toinen ryhmä voisi etsiä siunauksia, joita saamme Hänen ylösnousemuksensa ansiosta. Sitten kumpikin ryhmä voisi kirjoittaa taululle, mitä he ovat oppineet. Mitä he voisivat lisätä luetteloihinsa luettuaan ”Lisäaineistosta” vanhin D. Todd Christoffersonin sanat? Voisit auttaa luokan jäseniä tuntemaan Hengen tämän keskustelun aikana ottamalla esiin kuvan ylösnousseesta Vapahtajasta (ks. aineiston Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi tämän viikon oppimisehdotus).

  • Koska Paavali puhui ihmisille, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen, luokallesi saattaisi olla hyötyä siitä, että esittäisitte roolileikkinä samankaltaisen tilanteen. Millä tavoin he esimerkiksi voisivat vahvistaa heille rakkaan ihmisen uskoa ylösnousemukseen? Mitä sellaista luokan jäsenet löytävät luvusta 1. Kor. 15, mikä auttaisi heitä selittämään, miksi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus oli tarpeen ja mitä todisteita Hänen ylösnousemuksestaan on? Mitä muita pyhien kirjoitusten kohtia he voisivat käyttää? (Ks. esim. Luuk. 24:1–12, 36–46; Alma 11:42–45.)

  • Paavali viittaa muutamaan kertaan kirjeissään ylösnousseiden kirkkauden kolmeen asteeseen (ks. 1. Kor. 15:40–42 ja 2. Kor. 12:1–2). Voisit auttaa luokkasi jäseniä huomaamaan, kuinka nykyajan ilmoitus selventää Paavalin opetuksia, jakamalla luokan jäsenet kolmeen ryhmään ja antamalla kullekin ryhmälle paperin, joka on auringon muotoinen (ks. OL 76:50–70), kuun muotoinen (ks. OL 76:71–80) tai tähden muotoinen (ks. OL 76:81–89). Kehota heitä lukemaan luvusta OL 76 asianomaiset kohdat ja kertomaan, mitä meidän pitää tehdä päästäksemme Paavalin kuvailemiin erilaisiin kirkkauksiin. Ks. myös OL 131:1–4; 137:7–10.

    Kuva
    auringonnousu

    ”Auringolla on oma loistonsa” (1. Kor. 15:41).

  • Luku 1. Kor. 15 on yksi harvoista pyhien kirjoitusten kohdista, joissa mainitaan kaste kuolleiden puolesta (ks. jae 29; ks. myös OL 128:18). Luokan jäsenet voisivat kertoa kokemuksista, jolloin he ovat olleet kasteilla tai muissa toimituksissa esivanhempiensa puolesta. Voisit tämän keskustelun kuluessa lukea ”Lisäaineistossa” olevan Wilford Woodruffin kokemuksen. Miksi Paavali mahtoi mainita kasteet kuolleiden puolesta todisteena ylösnousemuksesta? Jos luokallesi olisi hyötyä keskustella siitä, miksi kasteet kuolleiden puolesta ovat tarpeen, katso kirjasesta Lujana uskossa artikkelin ”Sukututkimustyö” teksti alaotsikosta ”Kuolleiden lunastaminen”, s. 159. Videossa ”Glad Tidings: The History of Baptisms for the Dead” [Ilouutinen: Kuolleiden puolesta suoritettujen kasteiden historia] (sivustolla lds.org) selitetään, kuinka tämä periaate palautettiin meidän aikanamme.

Kuva
opi-kuvake

Kannusta oppimiseen kotona

Pyydä luokan jäseniä ajattelemaan koettelemuksia tai heikkouksia, joita heillä on. Kerro heille, että kun he lukevat 2. Korinttilaiskirjettä, he saavat tietää, mikä auttoi Paavalia kestämään koettelemuksia ja kuinka hän suhtautui heikkouksiinsa.

Kuva
aineistoa-kuvake

Lisäaineistoa

1. Korinttilaiskirje 14–16

Ylösnousemuksen merkitys.

Vanhin D. Todd Christofferson on opettanut:

”Miettikää hetki sitä, miten merkittävällä tavalla ylösnousemus ratkaisi lopullisesti sekä sen, kuka Jeesus Nasaretilainen todellisuudessa on, että suuret filosofiset riidat ja elämää koskevat kysymykset. Jos Jeesus todellakin nousi kirjaimellisesti kuolleista, siitä seuraa ilman muuta, että Hän on jumalallinen olento. Kenelläkään pelkästään kuolevaisella ei ole itsessään valtaa herätä kuoltuaan jälleen eloon. Koska Jeesus nousi kuolleista, Hän ei ole voinut olla pelkkä puuseppä, opettaja, rabbi tai profeetta. Koska Jeesus nousi kuolleista, Hänen on täytynyt olla Jumala, Isän ainosyntyinen Poika.

Siksi se, mitä Hän opetti, on totta, sillä Jumala ei voi valehdella.

Siksi Hän on maailman Luoja, kuten Hän sanoi.

Siksi taivas ja helvetti ovat todellisia, kuten Hän opetti.

Siksi on olemassa henkimaailma, jossa Hän kävi kuolemansa jälkeen.

Siksi Hän tulee jälleen, kuten enkelit ovat sanoneet, ja ’tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä’.

Siksi on olemassa kaikkia koskeva ylösnousemus ja lopullinen tuomio.” (”Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus”, Liahona, toukokuu 2014, s. 113.)

Toimitukset kuolleiden puolesta: ”Jumalan valtaistuimelta lähtenyt valonsäde”.

Vanhin Wilford Woodruff on sanonut, että kun hän sai tietää, että elossa olevat kirkon jäsenet voivat ottaa vastaan pelastavat toimitukset niiden esivanhempiensa puolesta, jotka ovat kuolleet, ”’se oli kuin Jumalan valtaistuimelta lähtenyt valonsäde sydämiimme. Se avasi mielellemme näköalan, joka oli yhtä avara kuin iankaikkisuus.’ Hän huomautti myös: ’Minusta tuntui, että Jumala, joka ilmoitti tuon periaatteen ihmiselle, oli viisas, oikeudenmukainen ja tosi ja että Hänellä oli sekä parhaat ominaisuudet että tervettä järkeä ja tietoa. Tunsin, että Hän oli johdonmukainen niin rakkaudessa, armossa, oikeudenmukaisuudessa kuin tuomiossakin, ja tunsin rakastavani Herraa enemmän kuin koskaan ennen elämässäni. – – Halusin sanoa halleluja, kun saimme ilmoituksen, jossa saimme tietää kasteesta kuolleiden puolesta. – –

Ensimmäinen mieleeni tullut asia’, hän sanoi, ’oli, että minulla oli henkimaailmassa äiti. Hän kuoli, kun olin vuoden ja [kahden] kuukauden ikäinen. – –’ Myöhemmin hän puhui hetkestä, jolloin hänellä oli viimein mahdollisuus saada äitinsä sinetöidyksi isäänsä: ’Hänellä on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, ja tämä yksin korvaa minulle kaiken elämäni aherruksen.’” (Kirkon presidenttien opetuksia: Wilford Woodruff, 2005, s. 191–192.)

Näin kehitymme opettamisessa

Tutustu niihin, joita opetat. Kahta tarkalleen samanlaista ihmistä ei ole, vaan jokaisella henkilöllä, jota opetat, on ainutlaatuinen tausta, näkökulma ja joukko lahjoja. Rukoile tietääksesi, kuinka voit käyttää niitä saadaksesi oppilaasi mukaan. Kun ymmärrät paremmin niitä, joita opetat, pystyt luomaan heille merkityksellisiä ja mieleenpainuvia opetushetkiä. (Ks. Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 7.)