Jeesus puhumassa Pietarille

Ruoki minun lampaitani, Kamille Corry

24.–30. kesäkuuta.

Matteus 28; Markus 16; Luukas 24; Johannes 20–21

”Hän on noussut kuolleista”

Ennen kuin tutkit tämän oppimisehdotuksen opetusideoita, lue luvut Matt. 28; Mark. 16; Luuk. 24 ja Joh. 20–21 ja pohdi, kuinka näitä lukuja voisi käyttää opetettaviesi uskon vahvistamiseen.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

kerro-kuvake

Innosta kertomaan

Auta luokan jäseniä kertomaan, mitä he ovat oppineet tutkiessaan näitä lukuja itsekseen ja perheen kanssa, pyytämällä heitä kirjoittamaan tämän viikon lukualueesta jokin totuus, joka heidän mielestään pitäisi kertoa koko maailmalle (ks. Mark. 16:15). Kysy heiltä oppitunnin lopussa, löysivätkö he lisää totuuksia, joista he haluaisivat kertoa.

opeta-kuvake

Opeta oppia

Matt. 28; Mark. 16; Luuk. 24; Joh. 20

Koska Jeesus nousi kuolleista, mekin nousemme kuolleista.

• Suodaksesi mahdollisimman monelle luokan jäsenelle tilaisuuden kertoa, mitä he ovat oppineet ylösnousemuksesta, voisit antaa heille muutaman minuutin aikaa kerrata tämän viikon lukualuetta ja katsoa Pyhien kirjoitusten oppaasta artikkelia ”Ylösnousemus” sekä kirjoittaa muistiin ylösnousemuksesta oppimiaan totuuksia. Anna luokan jäsenten kertoa, mitä he kirjoittivat, ja kannusta heitä nostamaan kätensä, kun he kuulevat jonkun mainitsevan totuuden, joka on samankaltainen kuin mitä he itse kirjoittivat. Miksi nämä totuudet ovat tärkeitä meille? Kuinka tieto siitä, että me nousemme kuolleista, vaikuttaa siihen, mitä ajattelemme taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta? Musiikkivideon ”He Is Risen” [Hän on noussut] (lds.org) näyttäminen voi osaltaan tuoda Hengen vaikutuksen tähän keskusteluun.

Luuk. 24:13–35

Voimme kutsua Vapahtajan jäämään luoksemme.

• Auta luokan jäseniä näkemään, mikä yhteys on heidän kokemustensa ja Emmaukseen matkalla olleiden opetuslasten kokemuksen välillä, piirtämällä taululle tie. Pyydä sitten luokan jäseniä kirjoittamaan tien toiselle puolelle yksityiskohtia kertomuksesta, joka on jakeissa Luuk. 24:13–35. Tien toiselle puolelle he voisivat sitten kirjoittaa rinnastuksia, joita he näkevät omissa kokemuksissaan Jeesuksen Kristuksen seuraajina. Esimerkiksi he voisivat kirjoittaa tien yhdelle puolelle Heidän silmänsä olivat kuin sokaistut (Luuk. 24:16) ja tien toiselle puolelle Emme aina huomaa Herran vaikutusta elämässämme.

• Jakeisiin Luuk. 24:13–35 perustuu kaksi kirkon laulua: ”Mun luoksein jää, jo ilta on” ja ”Oi, Herra, luoksein jää” (MAP-lauluja, 100 ja 101). Kuinka voit käyttää näitä lauluja auttaaksesi luokan jäseniä löytämään syvällisempää merkitystä tästä pyhien kirjoitusten kertomuksesta?

Matt. 28:16–20; Mark. 16:14–20; Luuk. 24:44–53

Meitä on käsketty saarnaamaan evankeliumia koko maailmalle.

• Ylösnousseen Vapahtajan opetuslapsilleen antama käsky saarnata Hänen evankeliumiaan voi soveltua myös meihin tänä aikana. Kuinka voit auttaa luokkasi jäseniä näkemään oman roolinsa evankeliumin saarnaamisessa? Voisit kenties kehottaa heitä kuvittelemaan, että he antaisivat neuvoja sukulaiselle tai ystävälle, joka on lähdössä kokoaikaiseen lähetystyöhön. Mitä kertoisimme Vapahtajan sanoista apostoleilleen? Kuinka voimme soveltaa näitä samoja sanoja pyrkimyksiimme kertoa evankeliumista muille?

Joh. 20:19–28

”Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”

• Luokassasi on kenties jäseniä, jotka tuntevat empatiaa Tuomasta kohtaan, joka halusi nähdä ylösnousseen Herran ennen kuin uskoisi. Pyhäkoululuokkasi voi olla luokan jäsenille paikka vahvistaa toistensa uskoa asioihin, joita he eivät näe. Ehkäpä voisit aloittaa pyytämällä jotakuta tekemään yhteenvedon Tuomaan kokemuksista jakeissa Joh. 20:19–28. Voisit myös näyttää videon ”Blessed Are They That Have Not Seen, and Yet Have Believed” [Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe” (lds.org). Luokan jäsenet voisivat tehdä taululle luettelon asioista, joita Jumala pyytää meitä uskomaan, vaikka emme näe niitä. Sitten voisit pyytää heitä kertomaan kokemuksista, jotka ovat vahvistaneet heidän todistustaan näistä asioista. Mitä siunauksia luokan jäsenet ovat saaneet osoittaessaan uskoa?

Kristus ilmestyy apostoleille

Jeesus opetti Tuomasta: ”Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” (Joh. 20:27.)

Joh. 21:3–17

Vapahtaja kutsuu meitä ruokkimaan Hänen lampaitaan.

• Mikä saattaisi auttaa luokkasi jäseniä ottamaan vastaan Vapahtajan kutsun ruokkia Hänen lampaitaan? Voisit aloittaa kehottamalla heitä lukemaan itsekseen Joh. 21:15–17 niin, että he vaihtavat Simonin nimen tilalle oman nimen ja karitsoiden ja lampaiden tilalle niiden nimen, joita heidän mielestään Herra haluaa heidän palvelevan – esimerkiksi niiden nimen, joiden koti- tai kotikäyntiopettajia he ovat, naapureiden tai niiden, joita he tuntevat työssä tai koulussa. Pyydä muutaman minuutin kuluttua luokan jäseniä kertomaan vaikutelmista, joita he saivat. Mitä Vapahtajan karitsoiden ja lampaiden ruokkiminen tarkoittaa? Tähän kysymykseen vastaamisessa voisivat auttaa ”Lisäaineistossa” olevat presidentti Russell M. Nelsonin ja vanhin Marvin J. Ashtonin sanat.

opi-kuvake

Kannusta oppimiseen kotona

Innosta luokan jäseniä lukemaan tällä viikolla luvut Ap. t. 1–5 pyytämällä heitä kiinnittämään huomiota siihen, kuinka oppimattomasta kalastajasta tuli Kristuksen kirkon voimallinen johtaja kirkon levitessä kaikkialle maailmaan. Kun he tutkivat näitä lukuja, he näkevät, kuinka tämä muutos tapahtui.

aineistoa-kuvake

Lisäaineistoa

Matt. 28; Mark. 16; Luuk. 24; Joh. 20–21

Mitä Vapahtajan lampaiden ruokkiminen tarkoittaa?

Presidentti Russell M. Nelson esitti näitä näkemyksiä luvun Joh. 21 muinaisesta kreikankielisestä tekstistä:

”Jakeessa [Joh. 21:15] sana ruokkia tulee kreikankielisestä sanasta bóskō, joka tarkoittaa ’ravitsemista tai laiduntamista’. Sana karitsa tulee diminutiivisesta sanasta arníon, joka tarkoittaa ’pientä lammasta’. – –

Jakeessa [Joh. 21:16] sana kaitsea on peräisin kreikankielisestä sanasta poimaínō, joka tarkoittaa ’paimentamista, hoivaamista tai huolenpitoa’. Sana lammas tulee sanasta próbaton, joka tarkoittaa ’aikuista lammasta’. – –

Jakeessa [Joh. 21:17] sana ruokkia tulee jälleen kreikankielisestä sanasta bóskō, joka tarkoittaa ravitsemista. Sana lammas on jälleen käännetty kreikankielisestä sanasta próbaton, joka tarkoittaa aikuista lammasta.

Nämä kolme jaetta, jotka vaikuttavat kovin samankaltaisilta suomen kielessä, sisältävät todellisuudessa kolme erillistä viestiä kreikan kielellä:

• Pienet karitsat tarvitsevat ravitsemista, jotta ne kasvaisivat.

• Lampaat tarvitsevat hoivaamista.

• Lampaat tarvitsevat ravitsemista.” (”Shepherds, Lambs, and Home Teachers”, Ensign, elokuu 1994, s. 16.)

Kuinka me voimme ruokkia Hänen lampaitaan?

Vanhin Marvin J. Ashton selitti, kuinka voimme täyttää Herran käskyn ruokkia Hänen lampaitaan:

”Jeesus sanoi: ’Ruoki minun lampaitani’ (Joh. 21:17). Heidän ruokkimisensa on mahdotonta, ellemme tiedä, missä he ovat. Heidän ruokkimisensa on mahdotonta, jos me annamme heille aihetta vastustaa meitä. Heidän ruokkimisensa on mahdotonta, ellei meillä ole tarvittavaa ruokaa. Heidän ruokkimisensa on mahdotonta, ellei meillä ole kristillistä rakkautta. Heidän ruokkimisensa on mahdotonta, ellemme ole halukkaat tekemään työtä ja jakamaan omastamme. – –

Apua tarvitsevia on kaikenikäisiä. Jotkut Hänen lampaistaan ovat nuoria, yksinäisiä ja eksyksissä. Toiset ovat väsyneitä, ahdistuneita ja iän painamia. Jotkut ovat omassa perheessämme, naapurissamme tai sitten maailman kaukaisissa kolkissa, jonne voimme lähettää apua paastouhrien välityksellä. Jotkut ovat menehtymäisillään nälkään. Jotkut ovat menehtymäisillään rakkauden ja huolenpidon puutteeseen.

Jos me annamme Hänen lampailleen aihetta vastustaa meitä, ruokkiminen muodostuu vaikeaksi, ellei aivan mahdottomaksi. Kukaan ei voi auttaa tai opettaa ivaamalla tai saattamalla toisen naurunalaiseksi. Itsevaltius eli asenne, jonka mukaan ’minä olen oikeassa ja sinä väärässä’, tekee tyhjäksi kaikki yrityksemme ruokkia eksynyttä lammasta. Välillemme syntyy vastustuksen muuri, eikä kukaan hyödy tilanteesta. – –

Me osoitamme rakkautemme teoillamme. Rakkauden ilmaukset ovat tyhjiä, jos tekomme puhuvat toista kieltä. Kaikki Hänen lampaansa tarvitsevat heistä välittävän paimenen kosketusta.” (Ks. ”Antakaa viisaasti, että he voisivat vastaanottaa arvokkaasti”, Valkeus, huhtikuu 1982, s. 167–168.)

Näin kehitymme opettamisessa

Varaa oppijoille aikaa kertoa ajatuksia. ”Kun oppilaat kertovat siitä, mitä he parhaillaan oppivat, he paitsi tuntevat Hengen vaikutusta ja vahvistavat omaa todistustaan myös kannustavat muita luokan jäseniä löytämään totuuksia itse. – – Varaa aikaa oppilaiden ajatuksille jokaisella oppitunnilla – joissakin tapauksissa saatat huomata, että nämä keskustelut ovat oppiaihe.” (Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 30.)