”5.–11. elokuuta. Roomalaiskirje 1–6: ’Jumalan voima – – tuo pelastuksen’”, Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi: Uusi testamentti 2019, 2019
”5.–11. elokuuta. Roomalaiskirje 1–6”, Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi: 2019
5.–11. elokuuta
Roomalaiskirje 1–6
”Jumalan voima – – tuo pelastuksen”
Hengen kehotusten kirjoittaminen muistiin auttaa sinua muistamaan, mitä Henki opettaa sinulle. Voisit myös kirjoittaa muistiin, mitä tuntemuksia saat näistä kehotuksista.
Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia
Kun Paavali kirjoitti kirjeensä roomalaisille kirkon jäsenille, jotka olivat kirjava joukko juutalaisia ja pakanoita, Jeesuksen Kristuksen kirkko oli kasvanut paljon pienestä uskovien piiristä Galileassa. Noin 20 vuotta Vapahtajan ylösnousemuksen jälkeen kristityillä oli seurakuntia lähes kaikkialla, mihin apostolit saattoivat kohtuudella matkustaa – kuten Roomassa, valtavan keisarikunnan keskuspaikassa. Mutta vaikka Paavali puhui tässä lähinnä roomalaisille pyhille, hänen sanomansa on yleismaailmallinen ja se kuuluu meille kaikille tänä päivänä: ”[Kristuksen evankeliumi] on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat” (Room. 1:16, kursivointi lisätty).
Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen
Roomalaiskirje – Kirje Filemonille
Mitä nämä kirjeet ovat ja kuinka ne on järjestetty?
Nämä kirjeet ovat kirkon johtajien kirjoittamia kirjeitä pyhille eri osissa maailmaa. Apostoli Paavali kirjoitti suurimman osan Uuden testamentin kirjeistä – Roomalaiskirjeestä Heprealaiskirjeeseen. Hänen kirjeensä on järjestetty niiden pituuden mukaan. Vaikka Roomalaiskirje on Uuden testamentin ensimmäisenä kirjeenä, se on itse asiassa kirjoitettu lähellä Paavalin lähetysmatkojen päättymistä. Lisätietoja kirjeistä on Pyhien kirjoitusten oppaassa, ”Paavalin kirjeet”.
Kun osoitan uskoa Vapahtajaan pitämällä Hänen käskynsä, minut julistetaan syyttömäksi Hänen armostaan.
Seuraavat määritelmät voivat auttaa sinua ymmärtämään paremmin Roomalaiskirjettä:
-
Laki:Kun Paavali kirjoitti ”laista”, hän viittasi Mooseksen lakiin. Samalla tavoin Paavalin kirjoituksissa ”teot” viittasivat usein Mooseksen lain seremonioihin ja rituaaleihin. Paavali vertasi tätä lakia ”uskon lakiin” (ks. Room. 3:27–31) eli Jeesuksen Kristuksen – pelastuksemme todellisen lähteen – oppiin.
-
Ympärileikattu, ympärileikkaamaton:Ympärileikkaus oli muinoin merkki eli vertauskuva liitosta, jonka Jumala teki Abrahamin kanssa. Paavali käytti ilmausta ”ympärileikattu” viitatessaan juutalaisiin (liittokansaan) ja ilmausta ”ympärileikkaamaton” viitatessaan pakanoihin (niihin, jotka eivät ole Abrahamin liiton alaisia). Ympärileikkaus ei enää ole tarpeen merkkinä Jumalan liitosta kansansa kanssa (ks. Ap. t. 15:23–29).
-
Syyttömäksi julistaminen:Tämä ilmaus viittaa anteeksiantoon eli synnin anteeksi antamiseen. Kun meidät on julistettu syyttömiksi, olemme saaneet anteeksi, meidät on julistettu viattomiksi ja vapautettu synneistämme johtuvasta iankaikkisesta rangaistuksesta. Kuten Paavali selitti, tämä on mahdollista Jeesuksen Kristuksen avulla. (Ks. PKO, ”Syyttömäksi julistaminen”, scriptures.lds.org. ) Roomalaiskirjeessä sanoja kuten vanhurskas ja vanhurskaus voidaan pitää synonyymeinä ilmauksille kuten syyttömäksi julistettu ja syyttömäksi julistaminen.
-
Armo:Armo tarkoittaa ”jumalallista apua tai voimaa, jota annetaan Jeesuksen Kristuksen ylenpalttisen laupeuden ja rakkauden kautta”. Kaikki ihmiset nousevat kuolleista ja saavat kuolemattomuuden armon kautta. Lisäksi ”armo on kaiken mahdollistava voima, jonka ansiosta miehet ja naiset saavat mahdollisuuden voittaa omakseen iankaikkisen elämän ja korotuksen sen jälkeen kun he ovat itse tehneet parhaansa”. Me emme ansaitse armoa omien pyrkimystemme kautta; sen sijaan juuri armo antaa meille ”voimaa ja apua tehdä hyviä tekoja, joihin [me emme] muuten pystyisi”. (Bible Dictionary, ”Grace”; ks. myös Dieter F. Uchtdorf, ”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 107; 2. Nefi 25:23.)
Ulkoisten tekojeni on heijastettava ja vahvistettava sisäistä kääntymystäni.
Paavalin opetukset osoittavat, että jotkut juutalaiskristityistä Roomassa uskoivat yhä, että kuuliaisuus Mooseksen lain riiteille ja rituaaleille toisi pelastuksen. Se voi tuntua ongelmalta, joka ei enää koske meitä, koska emme elä Mooseksen lain mukaan. Mutta kun luet Paavalin kirjoituksia, etenkin kohtaa Room. 2:17–29, mieti omia pyrkimyksiäsi elää evankeliumin mukaan. Johtavatko sinun ulkoiset tekosi, kuten sakramentin nauttiminen tai temppelissä käyminen, sinut kääntymykseen ja vahvistavatko ne uskoasi Kristukseen? (Ks. Alma 25:15–16.) Kuinka voit varmistaa sen, että ulkoiset tekosi johtavat sydämenmuutokseen?
Ks. myös Dallin H. Oaks, ”Haaste muuttua”, Liahona, tammikuu 2001, s. 40–43.
Voin saada syntini anteeksi Jeesuksen Kristuksen ansiosta.
Jotkut ihmiset saattavat lannistua Paavalin suorasukaisesta julistuksesta ”ei ole yhtäkään vanhurskasta” (Room. 3:10). Mutta Roomalaiskirje sisältää myös toiveikkaita sanomia. Etsi niitä luvuista 3 ja 5 ja pohdi, miksi sen muistaminen, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23), on tärkeä askel oppiessamme riemuitsemaan Jeesuksen Kristuksen ansiosta saatavasta toivosta (ks. Room. 5:2).
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi kehottaa minua elämään ”uutta elämää”.
Paavali opetti, että evankeliumin tulisi muuttaa tapaamme elää. Mitä ilmauksia luvusta Room. 6 käyttäisit auttaaksesi jotakuta ymmärtämään, kuinka evankeliumi on auttanut sinua elämään ”uutta elämää”? (Jae 4.) Mitä henkilökohtaisia kokemuksia voisit kertoa?
Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja perheiltaan
Kun luet pyhiä kirjoituksia yhdessä perheesi kanssa, Henki voi auttaa sinua tietämään, mitä periaatteita tulee tähdentää ja mistä asioista tulee keskustella, jotta se vastaa oman perheesi tarpeita. Tässä on joitakin ehdotuksia:
Kuinka voimme osoittaa, ettemme ”häpeä evankeliumia”?
Jotkut ihmiset saattavat sanoa, että koska me saamme vanhurskauden ainoastaan Jumalan armosta (ks. Room. 3:24), meiltä ei vaadita mitään saadaksemme armon. Vaikka emme koskaan voi tehdä tarpeeksi ”ansaitaksemme” Jumalan armon, Jumala pyytää meitä tekemään tiettyjä asioita saadaksemme sen. Mitä me voimme tehdä saadaksemme armon?
Mitä ahdinkoja me olemme kokeneet? Kuinka nämä ahdingot ovat auttaneet meitä saamaan kärsivällisyyttä, kokemusta ja toivoa?
Mitä Paavali sanoi näissä jakeissa kasteen vertauskuvallisuudesta? Ehkä perheesi voisi suunnitella osallistuvansa johonkin tulevaan kastetilaisuuteen. Tai joku perheestäsi voisi näyttää kuvia tai kertoa muistoja omasta kasteestaan. Millä tavoin kasteenliiton tekeminen ja sen pitäminen auttavat meitä elämään ”uutta elämää”?
Kaste on vertauskuvana uuden elämän aloittamisesta Kristuksen opetuslapsena.
Lisäideoita lasten opettamiseen on julkaisun Tule ja seuraa minua – Alkeisyhdistys tämän viikon opetusehdotuksissa.
Näin edistän henkilökohtaista tutkimista
Esitä tutkiessasi kysymyksiä. Kun tutkit pyhiä kirjoituksia, mieleesi saattaa nousta kysymyksiä. Pohdi näitä kysymyksiä ja etsi vastauksia. Esimerkiksi luvuista Room. 1–6 voisit etsiä vastausta kysymykseen ”Mitä armo on?”
Älä pelkää, Greg K. Olsen