Liahona
Ko ʻEku Koloa Mahuʻinga Tahá
Sānuali 2024


“Ko ʻEku Koloa Mahuʻinga Tahá,” Liahona, Sānuali 2024.

Ngaahi Leʻo ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Ko ʻEku Koloa Mahuʻinga Tahá

Naʻe iku ʻeku fakangalingali ko ha Mēmipa ʻo e Siasí, ki hoku papitaisó mo ha moʻui foʻou ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
nima ʻokú ne teuteuʻi ha meʻatokoni, mo e Tohi ʻa Molomoná ʻi he tafaʻakí

Tā fakatātaaʻi ʻe Ben Simonsen

Ko ʻeku moʻuí ʻa ʻeku ngāue ko ha tokotaha kukí. Naʻá ku fononga holo ʻi he māmaní ʻo feimeʻatokoni ʻi ha ngaahi hōtele tuʻumālie pea ʻi ha ngaahi vaka folau ʻeveʻeva. Naʻá ku kau ki ha timi ʻo ha kau feimeʻatokoni lelei ʻaupito naʻa nau ikunaʻi ha ngaahi feʻauhi feimeʻatokoni fakavahaʻapuleʻanga lahi.

Ne tuʻo taha haʻaku mavahe mei ʻapi ʻi ha taʻu ʻe tolu. Naʻe faʻa tā mai ʻeku faʻeé ʻo loʻimataʻia mo talamai ke u foki ange ki ʻapi.

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi Mīlani, ʻĪtali, ʻa ia naʻá ku aleapau ai ke feimeʻatokoni ʻi ha hōtele, ne u feʻiloaki ai mo e ongo faifekau taimi kakató ʻi ha tauʻanga lēlue tokolahi. Naʻá na fakamatala mai kau ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mo vahevahe ha niʻihi ʻo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí. Naʻá ku saiʻia ʻaupito ʻi he meʻa naʻá na akoʻi mai fekauʻaki mo e fāmilí.

Naʻe ʻomi ʻe he ongo faifekaú ha tatau ʻo e Tohi ʻa Molomoná mo kole mai ke u lotua ia. Naʻá na toe ʻomi foki mo ha tohitufa ʻoku ʻi ai ha ngaahi fakahinohino ki he founga ʻo e lotú.

Naʻá ku foki fiefia ki hoku hōtelé, ʻalu ki hoku lokí, lotu, pea kamata lau ia. Ko e lahi ange ʻeku lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná, ko e lahi ange ia ʻeku fie laú. Meʻapangó, naʻe taʻofi au ʻe he ngāué mei heʻeku toe sio ki he ongo faifekaú. ʻI he ʻosi ʻeku aleapau mo e hōtelé, ne u foki ki Peili, ʻo kamata ke u feimeʻatokoni ai ki ha hōtele ʻe taha.

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi he falekai hōtelé, naʻe feinga ha tokotaha kuki ʻe taha, ʻi ha ngaahi ʻuhinga taʻefeʻunga, ke maʻu ha ngaahi teiti mo ha niʻihi ʻo e kau fefine ngāue tali-tēpile ʻi aí. Naʻá ne ʻita koeʻuhí naʻe ʻikai ha taha ʻo e kau fefine ko ʻení, ʻa ia naʻa nau kau ki he Siasí ʻe fie ʻalu mo ia.

ʻI heʻeku manatu ki he ongo faifekau ne mau feʻiloaki ʻi Milaní, naʻá ku talaange ki he tangata kuki ko ʻení ʻoku ʻi ai ʻa e totonu ʻa e kau fefiné ke ʻikai tali ʻene kolé.

Naʻá ne fehuʻi mai, “ʻA ia, ko e Māmonga mo koe?”

Koeʻuhí naʻá ku saiʻia ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni naʻe akoʻi mai ʻe he ongo faifekaú pea koeʻuhí naʻá ku ongoʻi ʻoku fakatonuhiaʻi au ʻi hono taukapoʻi ʻo e kau fefiné, naʻá ku tali ange, “ʻIo.”

ʻI he taimi hono hoko naʻe sio ai ʻa e kukí ki he kau fefine tali-tēpilé, naʻá ne talaange ko ha mēmipa au ʻo e Siasí. Naʻa nau fiefia. ʻI heʻemau fakataha mai ke maʻu meʻatokoni hoʻataá, naʻe kamata ke nau ʻeke mai ha ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e Siasí ʻi Milani. Naʻá ku fakamatala ange fekauʻaki mo e koló pea ne u feʻiloaki ai mo e ongo faifekaú. ʻI he aʻu mai ʻemau kai hoʻataá, naʻá ku ala hifo ki ha ipu uaine ʻi he funga tēpilé.

Naʻe fehuʻi mai ʻe ha taha ʻo e kau fefiné, “Ko e hā ʻokú ke inu uaine aí?”

Naʻá ku tali ange. “ʻOku hala nai ia?”

Naʻe fehuʻi mai ʻe ha taha kehe, “ʻOkú ke mālohi koā [he Siasí]?”

Naʻá ku tali ange. “ʻI he founga fē?”

Naʻa nau fehuʻi mai, “Naʻe fēfē hoʻo teunga ʻi he ʻaho naʻe papitaiso ai koé?”

Naʻá ku talaange, “ʻOku ʻikai ke u manatuʻi. Naʻá ku kei māhinga taha pē.”

Naʻa nau fuʻu ʻita ʻaupito koeʻuhí he naʻa nau pehē naʻá ku fakakata ʻaki kinautolu. Naʻá ku fakapapauʻi ange naʻe ʻikai pehē. Naʻá ku talaange naʻe ʻikai ko ha mēmipa au ʻo e Siasí, ka naʻá ku talaange ʻoku ou saiʻia ʻi he Tohi ʻa Molomoná pea mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí kuó u akó. Naʻá ku fehuʻi ange leva pe te u lava fēfē ʻo ako lahi ange fekauʻaki mo honau siasí.

Naʻe ʻikai fuoloa kuo fakafeʻiloaki au ʻe he kau fefine tali-tēpilé ki he ongo faifekaú. Naʻe ʻikai ke nau mei tui ki heʻeku papitaiso hili ʻeku ngaahi lēsoní.

ʻĪmisi
ko ha faʻē mo ha tamai mo e fānau tangata ʻe toko ua

Tā fakafāmilí ko e angalelei ia ʻa e tokotaha faʻu tohí

Naʻe liliu ʻeku moʻuí ʻi heʻeku papitaisó. Naʻá ku ako ai he ʻikai lava ke te tukupā ke moʻui fakatatau mo e ngaahi fakakaukau fakamāmaní pea toe tukupā ke moʻui fakatatau ki he ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí. Naʻá ku ako ko e ngāué ʻoku ʻikai ko e meʻa mahuʻinga taha ia ʻi he moʻuí. Naʻá ku ako ʻoku ʻuluaki fakamuʻomuʻa ʻa e ʻEikí mo hoku fāmilí. Faifai, pea mahino kiate au ʻa e mamahi naʻe ongoʻi ʻe heʻeku faʻeé ʻi he ʻikai ke u ʻi aí, pea naʻá ku kole ange ke ne fakamolemoleʻi au.

Naʻe ʻikai ke u toe fononga holo ʻi he māmaní, ka naʻá ku mali ʻi he Temipale Bern Switzerland, kamata faʻu ha fāmili, pea hoko ko ha tokotaha kuki ʻi ha falemahaki fakalotofonuá, ʻo u fakaʻaongaʻi ai hoku ngaahi talēnití ke tokoniʻi ʻa e kakai puké ke nau fakaakeake. ʻOku ou tokangaʻi ʻi he taimí ni ʻa e ngaahi maʻuʻanga tokoni fakaetangata ʻi he falemahakí. ʻOku ʻomi ʻe he ngāue fakalotofonuá ha taimi ke u tokanga ai ki hoku fāmilí mo e ngaahi uiuiʻi faka-Siasí.

Talu mei he ʻaho naʻá ku ʻalu ai ki he temipalé pea maʻu hoku ʻenitaumení hili ha taʻu ʻe ua mei hoku papitaisó, kuó u saiʻia ʻi he toputapu ʻo e temipalé mo e ngāue ʻi aí. ʻI he mālōlō ʻeku tangataʻeikí hili ha taʻu ʻe fā mei aí, naʻá ku loto-mamahi ʻaupito. Naʻá ne hoko ko ha moʻungaʻi tangata kiate au. Fakamālō ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku ou ʻiloʻi ʻokú ne kei moʻui pē.

ʻI heʻeku hū atu ki he loki silesitialé hili ʻeku fakahoko ʻa e ngāue fakafofonga maʻa ʻeku tamaí, naʻá ku ongoʻi ʻene fāʻofua mai kiate aú. ʻI he momeniti ko iá, naʻá ku ʻiloʻi kuo tali ʻe heʻeku tamaí ʻa e ongoongoleleí pea mo e ʻofa ʻa e ʻEikí ki Heʻene fānaú.

ʻOku tau maʻu ko e Kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e tāpuaki hono ʻiloʻi ʻa e ongoongolelei moʻoní. ʻOku ou houngaʻia ʻi he founga naʻá ne liliu ai ʻeku moʻuí. Ko e ongoongoleleí ʻa e feituʻu naʻá ku maʻu ai ʻa e fiefia moʻoní. Ko ʻeku koloa mahuʻinga tahá ʻa e ongoongoleleí mo hoku fāmilí.