”Miksen pystynyt antamaan anteeksi?”, Liahona, tammikuu 2023.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Miksen pystynyt antamaan anteeksi?
Rukoilin, että taivaallinen Isä auttaisi minua voittamaan huonot tunteeni ja antamaan anteeksi.
Kuvitus Allen Garns
Olin lähdössä muutamien seurakuntani veljien kanssa auttamaan erästä sisarta muutossa. Mutta kun saavuimme hänen asunnolleen, väärin pysäköity pakettiauto esti meitä pääsemästä hänen asuntonsa lähelle oman pakettiautomme kanssa.
Soitin auton kyljessä olevaan puhelinnumeroon pyytääkseni, että joku tulisi siirtämään auton. Joku mies vastasi puhelimeen ja lupasi tulla pian.
15 minuutin kuluttua soitin uudelleen, mutta mies ei vastannut. Viimein, vielä yhden puhelun jälkeen, hän ilmestyi paikalle kahden lapsen kanssa. Hän oli vihainen ja sanoi jotakin, mikä ärsytti minua. Yritin unohtaa sen, kun jatkoimme muuttopuuhia.
Sinä iltana ajattelin tuota kokemusta. Rukoilin, että taivaallinen Isä auttaisi minua unohtamaan tunteeni ja antamaan miehelle anteeksi. Hän vastasi rukoukseeni.
Vähän myöhemmin lukiessani paikallista sanomalehteä huomasin kuitenkin tästä miehestä kertovan artikkelin. Siinä oli hänen kuvansa. Kielteiset tunteeni häntä kohtaan palasivat. Niinpä kävin jälleen läpi saman prosessin. Pyysin Herralta, ettei tämä vähäpätöinen asia enää vaivaisi minua ja että Hän auttaisi minua antamaan miehelle anteeksi. Siitä tuli hyvä tunne.
Ei kestänyt kauaakaan, kun satuin tapaamaan saman miehen kaupassa. Ikävät tunteeni palasivat jälleen. Olin ällistynyt. Kysyin Herralta, miksi en päässyt yli tästä kokemuksesta. Muutama päivä myöhemmin Hän antoi minulle opetuksen.
Olin lähdössä Helsingin temppelin alueelta, kun huomasin tämän saman miehen työskentelevän temppelin puutarhassa. En voinut uskoa silmiäni. Mieleni avautui ja ymmärsin, että minun laillani hän palveli Herraa ja että hänelläkin minun laillani on turhauttavia päiviä, jolloin asiat eivät vain suju. Sitten pystyin näkemään tämän miehen veljenäni. Uusin silmin tunsin kunnioitusta ja rakkautta häntä kohtaan. Sen jälkeen kaikki aiemmat tunteet katosivat eivätkä koskaan palanneet.
Kun näemme muut siten kuin Herra näkee meidät, me voimme noudattaa Hänen käskyään antaa täysin anteeksi (ks. Matt. 6:14–15; OL 64:9–10). Tämä kokemus oli mieleenpainuva Herran lempeä armoteko, jota yhä pohdin sydämessäni.