2022
Meillä jokaisella on kertomus
Toukokuu 2022


Meillä jokaisella on kertomus

Tulethan löytämään perheesi ja sukusi, kaikki sukupolvet, ja tuomaan heidät kotiin.

Ystävät, veljet ja sisaret, meillä jokaisella on kertomus. Kun löydämme kertomuksemme, me luomme yhteyden, kuulumme joukkoon sekä tulemme yhteen sukuna.

Minun nimeni on Gerrit Walter Gong. Gerrit on hollantilainen nimi, Walter (isäni nimi) on amerikkalainen nimi, ja Gong on tietenkin kiinalainen nimi.

Asiantuntijat arvioivat, että maan päällä on elänyt suunnilleen 70–110 miljardia ihmistä. Ehkäpä vain yhden nimi on ollut Gerrit Walter Gong.

Meillä jokaisella on kertomus. Rakastan sitä, ”kun tuuli mua koskee matkallaan tai kun sateeseen kastumaan jään”1. Minä vaapun pingviinien kanssa Etelämantereella. Annan orvoille Guatemalassa, katulapsille Kambodžassa ja maasai-naisille Afrikan Marassa heidän ensimmäisen oman valokuvansa itsestään.

Odotan sairaalassa, kun kukin lapsistamme syntyy – kunhan lääkäri antaa minun auttaa.

Luotan Jumalaan. Uskon, että me olemme, jotta meillä ”voisi olla ilo”2, että kaikelle on määrähetkensä ja aikansa taivaan alla3.

Tunnetko sinä oman kertomuksesi? Mitä nimesi tarkoittaa? Maailman väestö kasvoi 1,1 miljardista ihmisestä vuonna 1820 lähes 7,8 miljardiin vuonna 2020.4 Vuosi 1820 näyttää olevan käännekohta historiassa. Monista vuoden 1820 jälkeen syntyneistä on eläviä muistoja ja asiakirjoja, joista voidaan tunnistaa useita sukupolvia. Tuleeko mieleesi jokin erityinen, suloinen muisto isovanhemmastasi tai jostakusta muusta sukulaisesta?

Olipa niiden ihmisten kokonaismäärä, jotka ovat eläneet maan päällä, mikä tahansa, se on rajallinen, laskettavissa yksi ihminen kerrallaan. Sinä ja minä, me jokainen olemme tärkeitä.

Ja miettikääpä tätä: me kaikki olemme syntyneet äidistä ja isästä riippumatta siitä, tunnemmeko heidät vai emme. Ja jokainen äiti ja isä on syntynyt äidistä ja isästä.5 Syntymä- tai adoptioperheen kautta me kaikki olemme lopulta yhteydessä toisiimme Jumalan perheenä ja ihmissukuna.

Vuonna 837 jKr. syntynyt esi-isäni 30 sukupolven takaa, ensimmäinen Lohikäärme Gong, perusti perheemme kylän Etelä-Kiinassa. Kun kävin ensimmäisen kerran Gongin kylässä, ihmiset sanoivat: ”Wenhan huilaile” (’Gerrit on palannut’).

Äitini puolelta elävässä sukupuussamme on tuhansia sukulaisnimiä, ja lisää on vielä löydettävissä.6 Meillä jokaisella on enemmän sukua, jonka kanssa päästä yhteyteen. Jos luulet, että isotätisi on tehnyt valmiiksi koko sukusi tutkimuksen, etsipä esivanhempiesi muita jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiään. Yhdistä elävässä muistissa olevat sukulaisnimet FamilySearchin 10 miljardiin haettavissa olevaan nimeen, joita nykyään on sen verkkokokoelmassa, ja 1,3 miljardiin henkilöön FamilySearchin sukupuussa, Family Treessä.7

Kuva
Elävä puu juurineen ja oksineen

Pyydä ystäviä tai perheenjäseniä piirtämään elävä puu. Kuten presidentti Russell M. Nelson on opettanut, elävillä puilla on juuria ja oksia.8 Olitpa sitten ensimmäinen tai kymmenes tiedossa oleva sukupolvi, yhdistä eilinen huomiseen. Yhdistä elävän sukupuusi juuret ja oksat.9

Kysymyksessä ”Mistä olet lähtöisin?” kysytään sukujuuria, syntymäpaikkaa ja kotimaata tai kotiseutua. Maailmanlaajuisesti 25 prosentilla meistä on juurensa Kiinassa, 23 prosentilla Intiassa, 17 prosentilla muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella, 18 prosentilla Euroopassa, 10 prosentilla Afrikassa, 7 prosentilla Amerikan mantereella.10

Kysymys ”Mistä olet lähtöisin?” kutsuu meitä löytämään myös jumalallisen identiteettimme ja hengellisen tarkoituksemme elämässä.

Meillä jokaisella on kertomus.

Eräs tuttavaperhe yhdisti viisi sukupolvea, kun he vierailivat vanhassa kodissaan Kanadan Winnipegissä. Siellä isoisä kertoi pojanpojilleen siitä päivästä, jolloin kaksi lähetyssaarnaajaa (hän kutsui heitä enkeleiksi taivaasta) toivat Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin, mikä muutti heidän perhettään ikuisesti.

Eräs tuntemani äiti kehotti lapsiaan ja näiden serkkuja kysymään isomummoltaan tämän lapsuudenkokemuksista. Isomummon seikkailut ja elämänohjeet ovat nyt sukupolvia yhdistävä, arvokas sukukirja.

Eräs tuntemani nuori mies kokoaa ”isän päiväkirjaa”. Vuosia sitten hänen isänsä kuoli auto-onnettomuudessa. Oppiakseen tuntemaan isänsä tämä urhea nuori mies tallentaa nyt lapsuusmuistoja ja tarinoita perheeltä ja ystäviltä.

Kun ihmisiltä kysytään, mikä antaa merkitystä elämään, useimmat asettavat ensimmäiselle sijalle perheen.11 Tähän perheeseen sisältyvät sekä aiemmin eläneet että edesmenneet. Tietenkään emme kuollessamme lakkaa olemasta. Me jatkamme elämää verhon tuolla puolen.

Esivanhempamme ovat yhä hyvinkin elossa ja ansaitsevat tulla muistetuiksi.12 Me muistamme perintömme suullisten kertomusten, sukukirjojen ja sukutarinoiden, muistomerkkien tai -paikkojen ansiosta sekä arvostamalla valokuvia, ruokia tai esineitä, jotka muistuttavat meitä rakkaistamme.

Ajattele sitä, missä asut – eikö olekin hienoa, kuinka maasi ja yhteisösi muistavat ja kunnioittavat esivanhempia, sukua ja muita, jotka ovat palvelleet ja tehneet uhrauksia? Esimerkiksi syksyn sadonkorjuujuhlassa South Moltonissa Devonshiressä Englannissa sisar Gongista ja minusta oli suurenmoista löytää pieni kirkko ja yhteisö, jossa oli asunut sukupolvia Bawdenin suvustamme. Me kunnioitamme esivanhempiamme avaamalla taivaat temppeli- ja sukututkimustyön avulla13 ja tulemalla yhdistäväksi siteeksi14 sukupolviemme ketjussa15.

Tänä ”minä valitsen itseni” -aikakautena yhteiskunnat hyötyvät, kun sukupolvet yhdistyvät mielekkäällä tavalla. Tarvitsemme juuria, jotta meillä olisi siivet – todellisia suhteita, merkityksellistä palvelua, elämää sosiaalisen median hetkellisen pintakiillon ulottumattomissa.

Yhteyden saaminen esivanhempiimme voi muuttaa elämäämme yllättävillä tavoilla. Heidän koettelemuksistaan ja saavutuksistaan saamme uskoa ja vahvuutta.16 Heidän rakkautensa ja uhrauksensa opettavat meitä antamaan anteeksi ja kulkemaan eteenpäin. Lapsistamme tulee sinnikkäitä. Saamme suojaa ja voimaa. Siteet esivanhempiin lisäävät suvun läheisyyttä, kiitollisuutta, ihmeitä. Sellaiset siteet voivat tuoda apua verhon toiselta puolen.

Aivan kuten perheissä koetaan iloja, siellä koetaan myös suruja. Kukaan ei ole täydellinen, ei mikään perhekään. Kun ne, joiden pitäisi rakastaa, hoivata ja suojella meitä, eivät tee niin, tunnemme itsemme hylätyiksi, hämmentyneiksi ja loukkaantuneiksi. Perheestä voi tulla ontto kuori. Taivaan avulla voimme kuitenkin oppia ymmärtämään perhettämme ja tehdä rauhan toistemme kanssa.17

Toisinaan vankkumaton sitoutuminen kestäviin perhesuhteisiin auttaa meitä saavuttamaan vaikeita asioita. Joissakin tapauksissa yhteisöstä tulee perhe. Eräs huomionarvoinen nuori nainen, jonka ongelmallinen perhe muutti usein, löysi aina rakastavan kirkon perheen, joka hoivasi häntä ja antoi hänelle sijan keskuudessaan, minne hän sitten menikin. Genetiikka ja perhemallit vaikuttavat meihin, mutta ne eivät määrittele meitä.

Jumala haluaa, että perheemme on onnellinen ja kestää ikuisesti. Ikuisuus on liian pitkä, jos teemme toisemme onnettomiksi. Onni on liian lyhyt, jos rakkaat ihmissuhteet loppuvat tähän elämään. Pyhien liittojensa kautta Jeesus Kristus tarjoaa rakkauttaan, voimaansa ja armoaan muuttaakseen meitä18 ja parantaakseen ihmissuhteemme. Epäitsekäs temppelipalvelu rakkaiden hyväksi tekee Vapahtajamme sovituksen todelliseksi heille ja meille. Pyhitettyinä me voimme palata kotiin Jumalan luo yhdistettyinä perheeksi iankaikkisesti.19

Jokainen kertomuksistamme on matka, joka on vielä kesken, kun löydämme, luomme ja tulemme yhteen sukuna mahdollisuuksin, jotka ylittävät mielikuvituksen.

Profeetta Joseph Smith sanoi: ”Jotkut voivat pitää hyvin uskaliaana oppia, josta me puhumme – valta merkitä kirjoihin tai sitoa maan päällä ja sitoa taivaassa.”20 Se yhteisyys, jonka luomme täällä, voi olla olemassa iankaikkisessa kirkkaudessa siellä.21 ”Me emme [todellakaan] voi päästä täydellisyyteen ilman [sukulaisiamme]; eivätkä he voi päästä täydellisyyteen ilman meitä”, eli yhdistetyiksi ”yhteen ehyeksi ja täydeksi kokonaisuudeksi”.22

Mitä voimme tehdä nyt?

Ensiksi, kuvittele, että kuvasi heijastuu edestakaisin kahden iankaikkisuuden peilin välillä. Yhdessä suunnassa kuvittele itsesi lapsena, lapsenlapsena, lapsenlapsen lapsena, ja toisessa suunnassa hymyile itsellesi tätinä, äitinä, isoäitinä. Kuinka nopeasti aika vierähtääkään! Jokaisessa vaiheessa ja roolissa pane merkille, keitä on kanssasi. Kerää heidän valokuviaan ja kertomuksiaan ja tee heidän muistoistaan todellisia. Kirjaa muistiin heidän nimensä, kokemuksensa ja tärkeimmät päivämäärät. He ovat perhettäsi – perhettä, joka sinulla on ja jonka haluat.

Kun suoritat temppelitoimituksia sukulaisten puolesta, niin Elian henki – Pyhän Hengen ilmeneminen, joka todistaa perheen jumalallisesta luonteesta23 – sitoo sukusi isien, äitien ja lasten sydämet yhteen rakkaudessa24.

Toiseksi, anna sukututkimusseikkailun olla tarkoituksellista ja spontaania. Soita isoäidillesi. Katso syvälle uuden vauvan silmiin. Järjestä aikaa – löydä iankaikkisuus – matkasi jokaisessa vaiheessa. Ota selvää sukusi perinnöstä ja anna kiitollisena ja rehellisesti tunnustusta siitä. Ylistä myönteisiä asioita ja ole itse sellainen sekä tee tarvittaessa nöyrästi kaikkesi, jotta kielteiset asiat eivät välittyisi eteenpäin. Anna hyvien asioiden alkaa sinusta.

Kolmanneksi, käy sivustolla familysearch.org. Lataa saatavissa olevat mobiilisovellukset. Ne ovat maksuttomia ja hauskoja. Löydä, luo yhteys, kuulu joukkoon. Katso, kuinka olet sukua huoneessa oleville ihmisille, miten helppoa ja palkitsevaa on lisätä nimiä elävään sukupuuhusi, löytää ja siunata juuriasi ja oksiasi.

Neljänneksi, auta perheiden yhdistämisessä iankaikkisesti. Muista taivaan väestötiedot. Verhon tuolla puolen on paljon useampia kuin tällä puolen. Kun yhä useampia temppeleitä tulee lähemmäksi meitä, tarjoattehan temppelitoimitusta odottaville mahdollisuuden niiden saamiseen.

Lupaus pääsiäisenä ja aina on, että Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen ansiostaan meistä voi tulla paras kertomuksemme ja perheistämme voi tulla onnellisia ja ikuisia. Kaikissa sukupolvissamme Jeesus Kristus parantaa murheen murtamat, vapauttaa vangitut ja päästää sorretut vapauteen.25 Liittoon kuuluminen Jumalan ja toistemme kanssa26 sisältää sen, että tiedämme henkemme ja ruumiimme yhdistyvän ylösnousemuksessa ja että arvokkaimmat ihmissuhteemme voivat jatkua kuoleman jälkeen ilon täyteydessä27.

Meillä jokaisella on kertomus. Tule löytämään omasi. Tule löytämään äänesi, laulusi ja harmoniasi Hänessä. Tämä on juuri se tarkoitus, jonka vuoksi Jumala loi taivaat ja maan ja näki, että ne olivat hyvät.28

Ylistä Jumalan onnensuunnitelmaa, Jeesuksen Kristuksen sovitusta, jatkuvaa palautusta Hänen evankeliumissaan ja kirkossaan. Tulethan löytämään perheesi ja sukusi, kaikki sukupolvet, ja tuomaan heidät kotiin. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. ”Taivaallinen Isä rakastaa minua”, Lasten laulukirja, s. 16.

  2. 2. Nefi 2:25.

  3. Ks. Saarn. 3:1.

  4. Pohjana Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön julkaisu The World at Six Billion, 1999, s. 5, taulukko 1; ”World Population by Year”, Worldometer, worldometers.info.

  5. Monia on siunattu, kun he ovat saaneet vanhemmat, jotka eivät ole fyysisesti synnyttäneet heitä, mutta silti heidät on yhdistetty perheeseen kiintymyksen ja adoption sitein sekä pyhien sinetöimisliittojen kautta.

  6. Kiitän niitä, jotka testaavat tapoja järjestää suuria määriä sukulaisnimiä sukupuiksi.

  7. Vuonna 2021 julkisiin sukupuihin lisättiin noin 99 miljoonaa nimeä. Ja hiljattain saatiin valmiiksi 2,4 miljoonan mikrofilmirullan digitointi. Ne sisältävät noin 37 miljardia nimeä (joista osa on päällekkäisyyksiä). Nämä yksittäiset nimitiedot voidaan nyt valmistella haettaviksi, löydettäviksi ja lisättäviksi ihmiskunnan sukupuuhun.

  8. Ks. Russell M. Nelson, ”Juuret ja oksat”, Liahona, toukokuu 2004, s. 27–29.

  9. Kun löydämme ja rakennamme elävää sukupuutamme, kunnioitammehan tietenkin täysin sekä elävien että kuolleiden sukumme jäsenten yksityisyyttä ja vapaaehtoista osallistumista.

  10. David Quimette päätteli nämä luvut tämän julkaisun perusteella: Angus Maddison, The World Economy: A Millennial Perspective, 2001, s. 241, taulukko B-10.

  11. Ks. Laura Silver ym., ”What Makes Life Meaningful? Views from 17 Advanced Economies”, Pew Research Center, 18. marraskuuta 2021, pewresearch.org.

  12. Jakeissa 1. Nefi 9:5; 1. Nefi 19:3; Morm. s. 1:6–7 ja Alma 37:2 puhutaan aikakirjojen pitämisestä ja muistamisesta ”viisasta tarkoitusta varten”, kuten tulevien sukupolvien siunaukseksi.

  13. Ks. Russell M. Nelson ja Wendy W. Nelson, ”Avatkaa taivaat tekemällä temppeli- ja sukututkimustyötä”, Liahona, lokakuu 2017, s. 14–19; ks. myös ”RootsTech Family Discovery Day – Opening Session 2017” (video), churchofjesuschrist.org.

  14. Ks. OL 128:18.

  15. Ks. Gordon B. Hinckley, ”Keep the Chain Unbroken”, Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuus, 30. marraskuuta 1999, speeches.byu.edu. Presidentti Hinckleyä on lainattu myös David A. Bednarin puheessa ”Yhdistävä side”, maailmanlaajuinen hartaustilaisuus nuorille aikuisille, 10. syyskuuta 2017, broadcasts.churchofjesuschrist.org.

  16. Esimerkiksi meidän suvussamme Henry Bawden, joka oli kotoisin Devonshiresta Englannista, avioitui Sarah Howardin kanssa, joka muutti perheensä kanssa maasta sen jälkeen, kun he liittyivät kirkkoon. Kun Sarah oli nuorena teini-ikäisenä St. Louisissa Yhdysvalloissa, hänen isänsä, äitinsä ja viisi sisarustaan kuolivat. Henry ja Sarah saivat kymmenen lasta. Sarah kasvatti myös Henryn ensimmäisen vaimon Ann Irelandin kuusi lasta tämän kuoltua. Sarah oli äitinä myös kahdelle nuorelle pojantyttärelle sen jälkeen, kun hänen (Sarahin) miniänsä oli kuollut. Elämän monista haasteista huolimatta Sarah oli lämmin, rakastava, myötätuntoinen ja tietysti erittäin ahkera. Hänet tunnettiin rakastavasti ”pikku mummina”.

  17. Niin vaikeaa kuin se onkin, kun Kristuksen avulla annamme anteeksi itsellemme ja toisillemme, meistä tulee ”Jumalan lapsia” (ks. Matt. 5:9).

  18. Ks. esim. Moosia 3:19.

  19. Ks. ”Perhe – julistus maailmalle”, jeesuksenkristuksenkirkko.org.

  20. OL 128:9.

  21. Ks. OL 130:2.

  22. OL 128:18.

  23. Russell M. Nelson, ”Uusi sadonkorjuun aika”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 38; ks. myös Russell M. Nelson ja Wendy W. Nelson, ”Avatkaa taivaat tekemällä temppeli- ja sukututkimustyötä”, s. 16–18.

  24. Ks. Moosia 18:21.

  25. Ks. Luuk. 4:18.

  26. Minulle on kerrottu, että hepreankielinen sana perhe – mishpachah – tulee hepreankielisestä kantasanasta (shaphahh), joka tarkoittaa ”liittää tai sitoa yhteen”. Jokainen rooli perheessä on suunniteltu vahvistamaan perhesiteitä.

  27. Ks. OL 88:15–16, 34; 93:33; 138:17.

  28. Ks. 1. Moos. 1:4, 31.