Julkaistaan vain sähköisenä
Kristittyjen pääsiäisperinteisiin tutustuminen toi uutta merkitystä pääsiäisenviettooni
Kävin collegessa kurssin maailmanuskonnoista ja oivalsin, että voin tehdä pääsiäisenvietosta entistä merkityksellisempää itselleni myöhempien aikojen pyhänä.
Kävin collegessa lukukauden pituisen kurssin, jolla käsiteltiin maailman eri uskontoja. Siellä pienessä luentosalissa istuessani opin aina jotakin, mihin saatoin samaistua omalla matkallani Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena, oli se sitten rituaali, ohjaava periaate tai pyhän tekstin jae.
Kurssin tärkein anti minulle oli oivallus siitä, että Jumala innoittaa lapsiaan kaikkialla. Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on pukenut sen hienosti sanoiksi:
”Me kunnioitamme ja arvostamme kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia vilpittömiä sieluja, missä ja milloin he elivätkin, jotka ovat rakastaneet Jumalaa ilman evankeliumin täyteyttäkin. – – Pidämme heitä veljinä ja sisarina, taivaallisen Isämme lapsina. – –
Hän kuulee kaikkiin kansakuntiin, kieliin ja kansoihin kuuluvien nöyrien ja vilpittömien rukoukset. Hän antaa valkeutta niille, jotka etsivät ja kunnioittavat Häntä ja ovat halukkaita noudattamaan Hänen käskyjään.”1
Nyt kun pääsiäisen aika lähestyy, olen koonnut tähän joitakin eri puolilla maailmaa olevia pääsiäisperinteitä, joista saan itse innoitusta. Vaikka me kirkon jäsenet emme harjoitakaan kaikkia näitä perinteitä, voimme löytää omaan pääsiäisenviettoomme uudenlaista merkitystä tutkimalla, miten muut kristityt muistavat Vapahtajaa.
Paastonaika
Paastonaika kuuluu joidenkin kristittyjen perinteisiin eri puolilla maailmaa. Se on hengellisen nöyryyden ja kasvun aikaa, joka alkaa kuusi viikkoa ennen pääsiäistä. Sen kuluessa uskovat valmistautuvat juhlaan henkilökohtaisten uhrauksien kautta. Siihen kuuluu erityisiä paastopäiviä ja almujen antamista. Paastonajan kuluessa uskovia myös kannustetaan pidättäytymään jostakin fyysisestä tekemisestä, kuten lempiruoan syömisestä, pelaamisesta, televisio-ohjelmasta tai harrastuksesta, ja käyttämään näin säästynyt aika hengelliseen oppimiseen ja rukoukseen.
Minusta on hieno ajatus, että pääsiäinen voi olla Vapahtajan ja minun välillä muutoksia aikaansaava kokemus. Me myöhempien aikojen pyhät emme vietä paastonaikaa, mutta siihen tutustuminen on innoittanut minua käyttämään enemmän aikaa muisteluun ja hengelliseen valmistautumiseen pääsiäisen alla, oli se sitten paastoamalla, tutkimalla enemmän Vapahtajan elämää pyhien kirjoitusten avulla tai esimerkiksi tekemällä sukututkimustyötä tai indeksointia, jotta muistaisin, kuinka paljon Vapahtajan uhraus merkitsee minulle ja kaikille esivanhemmilleni.
Pääsiäismunat
Kasvoin kodissa, jossa keitettyjen kananmunien värjääminen oli rakas perinne. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ukrainassa ja Liettuassa, värjäysmenetelmä on varsin monimutkainen. Sen sijaan, että keitetyt munat vain värjättäisiin, munat puhkaistaan ja tyhjennetään, ne koristellaan kauniilla vahakuvioilla ja sen jälkeen maalataan. Lopputuloksena on ontto munankuori, joka on vertauskuva sekä tyhjästä haudasta että ylösnousemuksen tuomasta ihanasta toivosta.
Unohdamme usein monien perinteidemme taustalla olevan voimallisen merkityksen. On kuitenkin tärkeää pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mitä ne merkitsevät ja miten ne auttavat meitä. Seuraavan kerran kun värjään munia, haluan käyttää siihen enemmän aikaa ja luoda jotakin kaunista, joka kuvastaa ajatuksiani.
Ehtoollinen
Monet kristityt käyvät ehtoollisella eli nauttivat sakramentin. Mitä enemmän opin siitä, kuinka suuresti sakramentti on vertauskuvallinen ja kuinka tärkeä se on erittäin monille eri uskonnoille ja erityisesti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, sitä selvemmin tajusin, että olen pitänyt tätä viikoittaista lahjaa usein itsestäänselvyytenä.
Monet kristityt valmistautuvat sakramenttiin huolella sekä henkisesti että hengellisesti ennen siihen osallistumista. Olin vaikuttunut siitä, millainen voima sakramentilla on näille uskoville heidän valmistautumisensa ansiosta. Heidän esimerkkinsä sai minut pohtimaan omaa valmistautumistani. Olen nyt löytänyt monia tapoja valmistautua sakramenttiin hengellisesti joka viikko. Kun olen oppinut keskittymään siihen, mistä toimitus todella on vertauskuvana, siitä on tullut merkityksellinen osa elämääni.
Opimme muilta
Ihmiset viettävät pääsiäistä ympäri maailmaa erilaisin mutta silti sykähdyttävin tavoin. Espanjassa kirkonkellot lakkaavat soimasta pari päivää ennen pääsiäistä Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman muistoksi ja alkavat soida uudelleen pääsiäisenä. Venäjällä sukulaiset, ystävät ja ventovieraat tervehtivät toisiaan sanoen ”Hän on noussut”, johon toinen vastaa ”Totisesti, Hän on noussut”.
Pääsiäisenä juhlistetaan maailmanhistorian riemullisinta tapahtumaa – tapahtumaa, joka antaa minulle aina uutta toivoa. Esimerkit uskovista ja kulttuureista eri puolilta maailmaa ovat innoittaneet minua tekemään omasta pääsiäisenvietostani merkityksellistä valmistautumalla siihen ajatuksella ja käyttämään enemmän aikaa siihen, että pyrin pääsemään lähemmäksi Jumalaa. Ennen kaikkea ne ovat muistuttaneet minua siitä, miksi vietämme tätä juhlaa ja miten se voi tuoda meitä lähemmäksi Kristusta.