2020
140 – 110 – 90 vuotta jatkuvuutta
Heinäkuu 2020

140 – 110 – 90 vuotta jatkuvuutta

Ensimmäiset kasteet Suomessa toimitettiin Vaasassa vuonna 1876. Samana vuonna sinne perustettiin pieni, epävirallinen seurakunta. Se vaikutti vain muutaman vuoden ajan, koska jäsenet joko erotettiin tai muuttivat Ruotsiin. Pietarsaaressa suoritettiin ensimmäiset kasteet vuonna 1877 ja samana vuonna perustettiin epävirallinen seurakunta.

Pietarsaaressa viimeinen varhaisista jäsenistä (J. A. Passander) kuoli tammikuussa 1900. Sen jälkeen Anders ja Lovisa olivat yksin Larsmossa aina vuoteen 1910, jolloin Ruotsissa palvellut lähetyssaarnaaja Fredrik Andersson kehotti Andersia kirjeitse järjestämään kotikokouksia ja saarnaamaan evankeliumia. Hän otti kehotuksen todella vakavasti: vuonna 1910 kastettiin kaksi uutta jäsentä (Andersin hyvä ystävä Viktor Berg ja Andersin lähin naapuri Herman Rönnkvist) Larsmossa, vuonna 1912 kastettiin kahdeksan ja vuonna 1917 kastettiin yksi.

Toukokuussa 1911 Larsmossa vieraili Ruotsin lähetysjohtaja Andreas Peterson. Huhtikuussa seuraavana vuonna kävi A. Theodore Johnson (seitsemän kastetta toukokuussa), joka vieraili samalla sukulaistensa luona Kokkolassa. (Kun Suomesta tuli Ruotsin lähetyskentän piiri marraskuussa 1946, hänet kutsuttiin piirinjohtajaksi.) Kesäkuussa 1912 hän sai lähetystyöhön apua, kun Fredrik Andersson tuli käymään (yksi kaste kesäkuussa). Lähetyssaarnaajat viipyivät vain lyhyen ajan. Vuonna 1913 Larsmossa vieraili Carl J. Carlsson, joka oli viimeinen vierailija pitkään aikaan: vuodesta 1913 vuoteen 1929 Ruotsista ei ollut vierailuja. Ainoa yhteys Ruotsiin oli Nordstjärnan (silloinen Valkeus/Liahona), joka ilmestyi kahdesti kuukaudessa.

Kun Ruotsin lähetysjohtaja Gideon N. Hulterström vieraili Larsmossa vuonna 1929, jäljellä oli ainoastaan neljä jäsentä – loput olivat joko kuolleet tai muuttaneet muualle. Jäljellä olivat:

  • Anna-Lovisa Strömberg: Andersin ja Lovisan tytär, Veran äiti (ks. alhaalla),

  • Hilda Rönnkvist: Andersin ja Lovisan tytär ja Hermanin ja Idan miniä, Violan ja Ginan äiti (ks. alhaalla),

  • Lena Renlund: Dale Renlundin isoäiti. Dale on nykyään yksi 12. apostolista.

  • Viktor Berg: hänet kutsuttiin johtamaan Suomen seurakuntaa Tukholman konferenssissa 29. syyskuuta 1929. Huhtikuussa 1941 hänet kutsuttiin johtamaan Larsmon seurakuntaa, johon koko Suomi kuului.

Toukokuussa 2019 oli kulunut 90 vuotta siitä, kun sisarukset Gina Back (os. Rönnkvist) ja Viola Johnson (os. Rönnkvist) sekä heidän serkkunsa Vera Nyman (os. Strömberg) kastettiin Larsmossa 14. toukokuuta 1929. Kasteet suoritti Ruotsin lähetysjohtaja Hulterström. Aluksi oli suunniteltu, että kasteet suoritettaisiin merenrannalla. Yöllä oli satanut reilusti ja lähetysjohtaja Hulterström oli aikaisin aamulla ulkona tutustumassa ympäristöön. Hän löysi kauniin karhunsammaleen reunustaman ojan, jossa vesi oli tarpeeksi syvä kasteiden suorittamiseksi. Paikka sijaitsi noin 100 m Veran kodista, jossa tytöt vaihtoivat kuiviin vaatteisiin kasteen jälkeen. Gina oli juuri täyttänyt 9 vuotta, Viola täytti 11 kesäkuussa ja Vera 13 lokakuussa.

Kuinka ”tyttöjen” kävi? Vera ja Gina menivät naimisiin ja elivät loppuelämänsä Pietarsaaressa. Viola muutti nuoremman siskonsa Ingan kanssa Vancouveriin, Kanadaan. Hän meni 1974 naimisiin C. Arthur Johnsonin kanssa ja muutti Havaijille. Arthur Johnson ja Ferrel Nielson olivat ensimmäiset lähetyssaarnaajat, jotka presidentti Hulterström lähetti Larsmoon vuonna 1932. Viola ja Arthur muuttivat takaisin Suomeen vuonna 1983, ja Arthur kuoli heinäkuussa 1984. Vera, Viola ja Gina olivat koko elämänsä ajan aktiivisia kirkossa.

Vera kuoli 14. helmikuuta 2008 ja ehti täyttää 91 vuotta 4. lokakuuta 2007. Gina kuoli 1. marraskuuta 2011 ja ehti täyttää 91 vuotta 23. huhtikuuta samana vuonna. Viola kuoli 5. helmikuuta 2013 ja olisi täyttänyt 95 vuotta 20. kesäkuuta.

Vera, Viola ja Gina olivat siis Anders ja Lovisa Johansson Strömbergin tyttärentyttäriä. Anders ja Lovisa kastettiin Larsmossa heinäkuussa 1880 ja heidän perheensä on ensimmäinen Suomessa, jolla on taukoamaton jatkuvuus kirkossa. Violan ja Ginan isän vanhemmat Herman ja Ida Rönnkvist kastettiin vuosina 1910 ja 1912, ja he ovat perheistä toinen, jolla on edelleen jatkuvuutta.

Larsmossa kastettiin vuonna 1912 myös kolmas perhe, jolla on edelleen jatkuvuutta kirkossa, vaikkakaan ei Suomessa: Matts Leander (1872–1917) ja Lena Sofia (1876–1966) Renlund, jotka olivat Åke Renlundin vanhemmat ja Dale Renlundin isovanhemmat. Åke toimi rakennusvalvojana Haagan kappelin rakentamisen alkuvaiheessa, ja Dale on nykyään yksi 12. apostolista.

Viola, Gina ja heidän nuorempi sisarensa Inga olivat läsnä 16. heinäkuuta 1946 klo 06.20 kun vanhin Ezra Taft Benson vihki Suomen palautetun evankeliumin saarnaamiseksi (apostoli Francis M. Lyman vihki Suomen jo vuonna 1903, mutta silloin Suomi ei ollut itsenäinen valtio vaan Suomen suuriruhtinaskunta, osa Venäjän tsaarivaltaa.) Tämän jälkeen kirkon jäsenmäärä Suomessa kasvoi nopeasti.

Jo huhtikuussa 1946 tulivat C. Fritz Johansson ja Karl G. Lagerberg, ensimmäiset lähetyssaarnaajat, jotka oli kutsuttu nimenomaan Suomeen. Vihkimisen ja näiden veljien saarnaamisen seurauksena Suomessa kastettiin monta uutta jäsentä vuosina 1946 ja 1947, mm. Turussa ja Helsingissä.

Mark E. Anderson (Suomen lähetysjohtaja 1961–64) aloitti lähetystyönsä Ruotsissa kesäkuussa 1946. Hän tuli Suomeen marraskuussa 1946 ja oli ensimmäinen lähetyssaarnaaja, joka oppi suomea. Tammikuun 19. päivänä 1947 pidettiin Larsmossa Suomen ensimmäinen piirikonferenssi (silloin Ruotsin lähetyskentän Suomen piiri), ja 1. syyskuuta 1947 Suomesta tuli itsenäinen lähetyskenttä. Suomen temppeli on sen työn hedelmää, joka sai alkunsa yli 140 vuotta sitten.

Andersin ja Lovisan sekä Hermanin ja Idan jälkeläisiä on nyt yli 360, ja he ovat hajallaan ympäri maailmaa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Irlannissa, USA:ssa ja Kanadassa. Monet heistä ovat olleet lähetystyössä. Esimerkiksi Stig Strömberg, Andersin ja Lovisan pojanpoika ja suvun ensimmäinen lähetyssaarnaaja, palveli Suomessa vuosina 1953–1955. Perhe muutti Utahiin vuonna 1969. Sen jälkeen Stig ja hänen vaimonsa Ceidie palvelivat yhdessä 3 kertaa: lähetystoimistossa Tukholmassa, temppelilähetyssaarnaajina Tukholman temppelissä, ja elokuuhun 2007 asti Helsingin temppelissä. Stig poistui 18. tammikuuta 2020.

Teksti: Leif Back, Ginan poika, Andersin ja Lovisan sekä Hermanin ja Idan lapsenlapsenlapsi.

(Kirjoitus perustuu paljolti Vera Nymanin kirjoittamaan ”Historiska Händelser i Larsmo och Jakobstad (1876-1947)” sekä omiin muistoihin ja kokemuksiin.