2017
Ko e Moʻui ʻo ha Ākongá
August 2017


Pōpoaki ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí

Ko e Moʻui ʻo ha Ākongá

ʻĪmisi
Sister Doe Kaku

Ko Toa Kaku ʻi he taimi ʻo ʻene ului ki he Siasí. Ko Sisitā Kaku he ʻahó ni mo hono husepāniti ko ʻAnitoní.

ʻI he taʻu ʻe tolungofulu kuo hilí ʻi Kana, naʻe fuofua hū ai ha tokotaha ako ʻunivēsiti kei talavou ko Toa ʻi ha falelotu ʻo e Siasí. Naʻe fakaafeʻi ʻe ha kaungāmeʻa ʻo Toa ke na ō, pea naʻe fie ʻilo ʻa Toa pe naʻe fēfē ʻa e Siasí.

Naʻe fuʻu angalelei mo angaʻofa ʻa e kakai aí pea naʻá ne fifili ai, “Ko e hā ʻa e faʻahinga siasi ko ʻení?”

Naʻe ongoʻi māfana ʻaupito ʻa Toa peá ne fakakaukau leva ke ako lahi ange kau ki he Siasí mo hono kakaí, ʻa ia naʻa nau fonu ʻi he fiefia lahi. Ka ʻi heʻene kamata pē ke fakahoko iá, naʻe kamata ke fakafepakiʻi ia ‘e hono fāmilí mo e kaungāmeʻa leleí ʻi he tafaʻaki kotoa. Naʻa nau lea ʻaki ha ngaahi meʻa fakamamahi fekauʻaki mo e Siasí pea fai e meʻa kotoa ne nau lavá ke liliu ʻene fakakaukaú.

Ka naʻe maʻu ‘e Toa ha fakamoʻoni.

Naʻá ne tui, pea naʻá ne ʻofa ʻi he ongoongoleleí, ʻa ia naʻe fakafonu ʻene moʻuí ʻaki ʻa e fiefiá. Ko ia, naʻá ne fou ai ʻi he vai ʻo e papitaisó.

Hili iá, naʻá ne lotu mo ako fakamātoato. Naʻá ne ʻaukai mo fekumi ki he tākiekina ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ki heʻene moʻuí. Ko hono olá, naʻe tupulaki ʻo mālohi mo loloto ange ʻa e fakamoʻoni ʻa Toá. Naʻe faifai pē peá ne fakakaukau ke ngāue fakafaifekau taimi kakato maʻá e ʻEikí.

Hili ʻene foki mei heʻene ngāue fakafaifekaú, naʻá ne kaumeʻa pea mali mo ha taha ʻosi ngāue fakafaifekau—ko e tokotaha tatau pē naʻá ne papitaiso ia he ngaahi taʻu kimuʻá—peá na toki sila kimui ʻi he Temipale Sohānesipeeki Saute ʻAfiliká.

Kuo ʻosi atu ha ngaahi taʻu lahi talu mei he fuofua aʻusia ʻe Toa Kaku e fiefia ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Lolotonga e taimi ko íá, ne ʻikai fakafiefia maʻu pē e moʻuí kiate ia. Kuó ne kātekina e loto-mamahí mo e siva e ʻamanakí, kau ai e mole ha fānau ʻe toko ua—ʻokú ne kei loto mafasia pē ʻi he mamahi lahi ʻo e ngaahi aʻusia koiá.

Ka kuó ne feinga mo hono husepāniti ko ʻAnitoní, ke na toe vāofi ange ʻiate kinaua pea mo ʻena Tamai Hēvani ʻofeiná, ʻa ia ʻokú na ʻofa ai ʻaki hona lotó kotoá.

ʻI he ʻahó ni, hili ha taʻu ʻe 30 mei heʻene foua e vai ʻo e papitaisó, ne toki fakakakato kimuí ni ʻe Sisitā Kaku haʻane ngāue fakafaifekau taimi kakato ʻe taha—ko e taimi ko ʻení naʻe ngāue fakataha ai mo hono husepānití, ʻa ia naʻe hoko ko ha palesiteni fakamisiona ʻi Naisīlia.

Ko kinautolu ʻoku nau ʻiloʻi ʻa Sisitā Kakú, ʻoku nau pehē ʻoku ʻi ai ha meʻa makehe fekauʻaki mo ia. ʻOku malama hono fofongá. ʻOku faingataʻa ke feohi mo ia kae ʻikai ke te ongoʻi fiefia ange.

ʻOku pau ʻene fakamoʻoní, ʻokú ne pehē: “ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻafio mai ʻa e Fakamoʻuí kiate au ko Hono ʻofefine mo e kaungāmeʻa (vakai Mōsaia 5:7; ʻEta 3:14).” “Pea ʻoku ou ako mo feinga mālohi ke hoko foki ko Hono kaungāmeʻa—ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻeku leá ka ʻi he meʻa foki ʻoku ou faí.”

Ko Ha Kau Ākonga Kitautolu

ʻOku faitatau ʻa e talanoa ʻo Sisitā Kakú mo ha niʻihi tokolahi. Naʻá ne maʻu ha holi ke ʻilo ʻa e moʻoní, naʻá ne fakahoko e ngāue ke maʻu ai ha maama fakalaumālie lahi angé, naʻá ne fakahaaʻi ʻene ʻofa ki he ʻOtuá mo hono kāingá, pea ʻi heʻene fakahoko iá, naʻá ne aʻusia ha ngaahi faingataʻa mo e mamahi.

Ka neongo e fakafepakí mo e mamahí, naʻá ne kei laka atu ki muʻa ʻi he tui. Pea ʻi he mahuʻinga tatau pē, naʻá ne tauhi ai ʻene fiefiá. Naʻá ne ʻilo ha founga ke ʻikai ngata pē heʻene kātekina ʻa e ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí ka naʻá ne tupulaki foki!

ʻOku meimei tatau ʻene talanoá mo haʻatautolu.

ʻOku tātātaha ke faingofua pe taʻe ʻi ai ha faingataʻa ʻi heʻetau fonongá.

ʻOku tau takitaha aʻusia e loto mamahí, taʻefiemālié, mo e ngaahi mamahí.

ʻE malava ke tau ongoʻi loto-foʻi mo lōmekina he taimi ʻe niʻihi.

Ka ko kinautolu ko ia ʻoku moʻui fakaākongá—ʻo nau tauhi faivelenga mo laka ki muʻa ʻi he tuí; falala ki he ʻOtuá mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú;1 moʻui ʻaki e ongoongoleleí he ʻaho mo e houa kotoa; ngāue tokoni faka-Kalaisi ki he niʻihi kehé, ʻo fai ha ngāue lelei ʻe taha ʻi he taimí—ko kinautolu ia ʻoku faʻa hoko ha faikehekehe lahi ʻi heʻenau fanga kiʻi ngāue īkí.

Ko kinautolu ko ia ʻoku nau kiʻi angaʻofa angé, faʻa fakamolemole, mo manavaʻofa angé, ko kinautolu ia te nau maʻu ʻa e manavaʻofá.2 Ko kinautolu ko ia ʻoku nau ngaohi e māmani ko ʻení ko ha feituʻu lelei angé, ʻi he ngāue ʻofa ʻe taha he taimí, pea fāifeinga ke nofo ʻi he moʻui tāpuekina, fiemālie, mo nonga ʻo ha ākonga ʻo Sīsū Kalaisí, ko kinautolu ia te nau iku maʻu e fiefiá.

Te nau ʻiloʻi “ko e ʻofa ia ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku aʻu atu ki he loto ʻo e fānau ʻa e tangatá … ʻoku lelei taha ia ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē … pea ʻoku fakafiefia taha ia ki he laumālié.”3