Annamme Jumalalle mahdollisuuden siunata meitä

Michael R. Morris

kirkon lehdet

Miten eräässä muutaman pienen seurakunnan piirissä Argentiinassa solmitaan 17 temppeliavioliittoa alle neljässä vuodessa? Johtohenkilöiden mukaan syy on yksinkertainen: kuuliaisuus.

Kun 21-vuotias Gisela Silva muutti perheensä mukana Argentiinan Mendozasta maan eteläisimpään kaupunkiin Ushuaiaan, hän mietti, oliko hän jättänyt taakseen mahdollisuutensa solmia avioliitto temppelissä. Onhan Mendozassa vaarna täynnään myöhempien aikojen pyhien vaarnaseurakuntia, kun taas syrjäisessä Ushuaiassa – Tierra del Fuegon saarella – on vain noin 600 jäsentä, jotka kuuluvat kolmeen pieneen seurakuntaan.

”Vanhempani ovat solmineet avioliiton temppelissä, ja halusin saman siunauksen itsellenikin – solmia avioliiton uskollisen kirkon jäsenen kanssa, jonka kanssa voisin muodostaa iankaikkisen perheen”, hän muistelee. ”Mutta kun saavuin Ushuaiaan, täällä oli niin vähän nuoria aikuisia, että mietin, tapahtuisiko niin.”

Lucas Romanolla oli samoja huolia kuin Giselalla. Hänen palvellessaan lähetystyössä Uruguayssa hänen perheensä oli muuttanut Ushuaiaan. Kun hän lähetystyönsä jälkeen palasi heidän luokseen, hän huomasi pian, että nuoria naimattomia miehiä oli enemmän kuin nuoria naimattomia naisia. Siitä huolimatta hän päätti noudattaa paikallisten johtohenkilöiden neuvoa seurustella vain kirkon jäsenten kanssa.

Sen neuvon noudattaminen kävi helpommaksi, kun Lucas oli tavannut Giselan kirkossa ja tämä oli ilmoittautunut englannin tunneille oppilaitoksessa, jossa Lucas opettaa. Lucas alkoi saattaa Giselaa kotiin tuntien jälkeen, ja pian he alkoivat seurustella. Kun he kumpikin tahollaan rukoilivat lähentyvästä suhteestaan, he kertovat, että vahvistus tuli rivi rivin päälle, opetus opetuksen päälle (ks. 2. Nefi 28:30; OL 98:12).

Huhtikuussa 2005 Lucas ja Gisela solmivat Argentiinan lain vaatiman siviiliavioliiton, ja sitten heidät sinetöitiin Buenos Airesin temppelissä. Heidän sinetöimisensä oli merkittävä asia nuorille kirkon jäsenille Ushuaiassa: se oli ensimmäinen 17 temppeliavioliitosta, jotka solmittiin alle neljässä vuodessa.

Suurenmoinen menestyskertomus

Miten eräässä muutaman pienen seurakunnan piirissä on solmittu niin monta temppeliavioliittoa niin lyhyessä ajassa? Paikallisten johtohenkilöiden mukaan syy on yksinkertainen: kuuliaisuus.

”Tämä on suurenmoinen menestyskertomus”, sanoo Marcelino Tossen, Ushuaian piirin entinen johtaja. ”Nämä nuoret ovat suurenmoisena esimerkkinä kirkon jäsenille. Yksi piirre heissä on se, että he tottelevat Herraa, profeettoja ja paikallisia johtajiaan ja he noudattavat Hengen kehotuksia. Tämä piirre yhdistää nuoria täällä Ushuaian piirissä.”

Veli Tossen myöntää kuitenkin, että paikallisten johtohenkilöiden ”on pitänyt jonkin aikaa tehdä työtä tämän piirinlaajuisen pyrkimyksen eteen”, ennen kuin heidän opetuksensa ja neuvonsa temppeliavioliiton tärkeydestä ovat kantaneet hedelmää.

Ushuaian piirin johtaja Roberto Ignacio Silva kertoo, että kun hän vuonna 2004 muutti perheensä kanssa Ushuaiaan, hänen huomionsa kiinnittyi juuri naimattomien kotiin palanneiden lähetyssaarnaajien ja nuorten aikuisten naisten lukumäärään. Hänen tyttärensä Gisela liittyi samaan ryhmään. Hän kertoo, että nuorilla aikuisilla oli tavoitteena solmia avioliitto temppelissä, mutta he tarvitsivat kannustusta ja ohjausta.

”Sanoin heille, että jos haluamme iankaikkisen kumppanin, meidän ei tarvitse etsiä jotakuta täydellistä”, kertoo piirinjohtaja Silva. ”Mutta meidän on rukoiltava ja pyydettävä Herraa auttamaan meitä, ja meidän on pysyttävä uskollisina kirkossa.”

Sen lisäksi, että nuorten naimattomien aikuisten toimintoja lisättiin – kuten takkavalkeailtoja ja yhteisiä toimintoja Río Gallegosin ja muiden pohjoisempien kaupunkien nuorten naimattomien aikuisten kanssa – johtohenkilöt tähdensivät rukouksen, uskollisuuden ja kelvollisuuden merkitystä. He myös kannustivat Ushuaian nuoria aikuisia kasvattamaan riittävän uskon, jotta he voittaisivat pelkonsa.

Meillä ei ollut mitään

”Yksi iso huolenaihe, joka nuorilla on täällä, on se, kuinka he voivat mennä naimisiin, ellei heillä ole paljon mitään”, veli Silva sanoo. ”Olemme auttaneet heitä ymmärtämään, ettei meillä tarvitse olla kaikkea, ennen kuin menemme naimisiin.”

Ruth Rodríguez tutustui Emanuel Silvaan, kun heitä kahta pyydettiin avuksi järjestämään helmikuussa 2006 piirien yhteinen nuorten naimattomien aikuisten toiminta Río Gallegosissa, yli 320 kilometriä pohjoiseen. Ystävä, joka pyysi näitä kahta työskentelemään yhdessä, toivoi, että nämä löytäisivät toisensa. ”Se toimi”, muistelee Emanuel, joka oli ollut kotona kaksi vuotta palveltuaan Tucsonin lähetyskentällä Arizonassa Yhdysvalloissa.

Kun hän ja Ruth puoli vuotta myöhemmin solmivat avioliiton, heidän valmistautumisensa – niin hengellinen kuin ajallinenkin – auttoi heitä voittamaan heidän tulevaisuutta koskevan pelkonsa.

”Tunsin taivaallisen Isäni rakkauden ja sen, että Hän halusi minun muodostavan oman perheen”, Emanuel kertoo vastauksista rukouksiinsa. ”Kun olin asettanut sen tavoitteen, Hän näytti minulle tien ja auttoi minua löytämään vaimon.”

Ruth lisää, että heidän yhdessä asettamansa tavoitteet – kuten ahkera työskentely rahan säästämiseksi heidän temppelimatkaansa varten – ovat auttaneet heitä edistymään. ”Joskus oli asioita, joita halusimme ostaa”, hän kertoo, ”mutta sanoimme: ’Ei, meidän täytyy säästää, jotta pääsemme temppeliin.’”

Heidän lentonsa Buenos Airesin temppeliin Argentiinassa ja takaisin maksoi heidän säästönsä. ”Sen jälkeen meillä ei ollut mitään”, kertoo Emanuel toistaen vastavihittyjen yleisen kommentin. Nykyään hän ja Ruth nauravat sille muistolle ja tuntevat kiitollisuutta siitä, että heidän uskonsa tarjosi heille ”ihanan kokemuksen” tulla sinetöidyiksi temppelissä – kokemuksen, joka yhä merkitsee heille kaikkea.

”Meillä voi olla paljon pelokkaita tuntemuksia, kun harkitsemme avioliittoa”, Ruth sanoo. ”Entä ne asiat, joita meiltä puuttuu? Entä taloudellinen tilanteemme? Entä lasten kasvatus? Mutta jos olemme kuuliaisia Herran sanalle, meidän tulee mennä temppeliin ja perustaa oma perhe. Meidän ei tarvitse kantaa huolta. Herra siunaa meitä sellaisin tavoin, joita emme olisi osanneet koskaan kuvitella.”

Kaikkea ei voi suunnitella

Lähes kaksi vuotta sen jälkeen kun Ezequiel Frau oli palannut lähetystyöstä Kolumbiasta, hän menetti työpaikkansa vuoden 2006 alkupuolella. Hän oli yhä naimaton, mutta hänestä tuntui, ettei hänen tuleva vaimonsa ollut Ushuaiassa. Hän päätti mennä temppeliin saadakseen johdatusta.

”Halusin olla enemmän yhteydessä Pyhään Henkeen, saada selville Herran tahdon omalla kohdallani ja etsiä innoitusta”, hän kertoo. ”Temppeli auttoi minua löytämään sitä.”

Kun Ezequiel kolme päivää kestäneen ja 3 200 kilometrin pituisen bussimatkan päätteeksi saapui Buenos Airesiin, hän asui ystävien ja sitten erään sukulaisen luona ja kävi usein temppelissä. Muutaman viikon kuluttua häneltä alkoivat loppua rahat ja hän harkitsi palaamista Ushuaiaan. Eräs paikallinen piispa löysi hänelle kuitenkin työpaikan, joten hän päätti jäädä.

Hieman myöhemmin eräässä kirkon toiminnassa Ezequiel tapasi nuoren naisen nimeltä Marina Mas. Heidän oli helppo jutella keskenään, ja pian Ezequiel huomasi viihtyvänsä Marinan lähellä. Kun hän näki Marinan uudelleen eräässä nuorten naimattomien aikuisten tilaisuudessa, tämä sanoi jotakin, mikä teki häneen vaikutuksen.

”Meidän tulee elää samalla tasolla kuin se henkilö, jollaisen kanssa haluamme solmia avioliiton”, Ezequiel muistaa Marinan sanoneen erään tavoitteita käsitelleen keskustelun aikana.

Marina itse oli rukoillut löytääksensä kelvollisen kumppanin. Hän tunsi monia nuoria miehiä, mutta Ezequielin hengellisyys teki häneen heti vaikutuksen.

Eräs yhteinen ystävä auttoi Ezequieliä löytämään majapaikan, joka oli lähempänä tämän työpaikkaa – siihen asti työmatka oli kestänyt bussilla kolme tuntia. Kävi ilmi, että Ezequielin uusi asunto – 13 miljoonan asukkaan kaupungissa – oli vain parin korttelin päässä Marinan kotoa.

”En ollut suunnitellut asuvani kahden korttelin päässä hänen kodistaan”, Ezequiel muistelee. ”En edes tiennyt, missä hän asui.”

Lähellä asuminen antoi Ezequielille runsaasti mahdollisuuksia tavata Marinaa, jonka perhe otti hänet sydämellisesti vastaan. Tapahtumien yhteennivoutuminen oli vastaus hänen rukouksiinsa.

Ezequiel ja Marina seurustelivat ja alkoivat pian suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Solmittuaan avioliiton temppelissä syksyllä 2006 he muuttivat Ushuaiaan.

”Emme aina pysty ymmärtämään sitä näkemystä, joka taivaallisella Isällämme on, eikä kaikkea voi suunnitella”, Ezequiel sanoo jälkikäteen arvioiden. ”Mutta me voimme olla kuuliaisia ja antaa Hänelle tilaisuuden siunata meitä.”

Oma perhe on ihana asia

Veli Tossen sanoo, että yksi suurenmoisimmista siunauksista, joita temppeliavioliitto on tuonut Ushuaialle, on se, että ”se päivä on koittamassa, jolloin kirkkoa johtavat liiton lapset. Sen seurauksena evankeliumi menee täällä eteenpäin ja Herra siunaa kirkkoa” – aivan kuten Hän siunaa uskollisia pareja, jotka solmivat avioliiton temppelissä.

”Kun olin pieni ja johtajamme puhuivat meille avioliitosta, kaikki kertomukset olivat onnellisia”, Ruth Silva kertoo. Hän ymmärtää, että ”onnellisina ikuisesti” vaatii työtä, ”mutta tunnen, että nuo kertomukset ovat totta. Suurin siunaus avioliiton solmimisesta temppelissä on se onni, jota tunnen tietäessäni, että olemme yhdessä iankaikkisena perheenä.”

Ruthin esimerkki auttoi hänen isäänsä vuonna 2008 astumaan kasteen vesiin ja sitten vuoden kuluttua viemään perheensä temppeliin, jossa heidät sinetöitiin.

”Siunaus, josta nautin eniten – sen lisäksi, että voin kasvattaa lapseni evankeliumin piirissä – on se ilo ja rauha, jota tunnen sydämessäni, kun tiedän, että olen päässyt osalliseksi iankaikkisen avioliiton pelastavasta toimituksesta”, lisää Lucas Romano. ”Vaimoni ja lasteni kanssa oleminen uudistaa sen onnen tunteen. Tunne kasvaa jatkuvasti kuin vierivä lumipallo. Olen joka päivä yhä kiitollisempi Herralle siitä, että olen mennyt naimisiin ja perustanut perheen.”

Marina Frau lisää: ”Oma perhe on ihana asia. Aika ajoin se voi olla vaikeaa, koska on paljon opittavaa, mutta se on ihanaa.”

Buenos Aires

Ushuaia

”Suurin siunaus avioliiton solmimisesta temppelissä on se onni, jota tunnen tietäessäni, että olemme yhdessä iankaikkisena perheenä”, sanoo Ruth Silva, joka on oikealla keskellä kuvassa miehensä Emanuelin ja tyttärensä Baniran kanssa. Ylinnä: Ezequiel ja Marina Frau sekä heidän tyttärensä Ailín. Alinna: Lucas ja Gisela Romano sekä heidän lapsensa Benjamín ja Rebeca.

”Jos haluamme iankaikkisen kumppanin, meidän ei tarvitse etsiä jotakuta täydellistä. Mutta meidän on rukoiltava ja pyydettävä Herraa auttamaan meitä, ja meidän on pysyttävä uskollisina kirkossa”, Ushuaian piirin johtaja Roberto Ignacio Silva sanoo nuorille aikuisille, joista monet (kuvassa ylhäällä) ovat suhtautuneet neuvoon vakavasti ja solmineet avioliiton Buenos Airesin temppelissä Argentiinassa.

Ylinnä: valokuva Gabriel J. Paredes; valokuva presidentti Hinckleystä Drake Busath