2010–2019
Todistuksen saaminen valosta ja totuudesta
edellinen seuraava

Todistuksen saaminen valosta ja totuudesta

Henkilökohtainen todistuksenne valosta ja totuudesta paitsi siunaa teitä ja jälkeläisiänne täällä kuolevaisuudessa, myös on mukananne läpi koko iankaikkisuuden.

Liikennelentäjänä lensin lukuisia tunteja maanosien ja valtamerten ylitse yön pimeydessä. Yötaivaan, erityisesti linnunradan, katseleminen ohjaamon ikkunasta sai minut usein hämmästelemään Jumalan luomistöiden laajuutta ja syvyyttä – ”maailmoja luvutta”1, kuten pyhissä kirjoituksissa kuvataan.

Vain vajaa vuosisata sitten suurin osa tähtitieteilijöistä oletti, että tämä Linnunrata-galaksimme oli maailmankaikkeuden ainoa galaksi.2 He otaksuivat, että galaksimme tuolla puolen oli vain suunnaton olemattomuus, ääretön tyhjyys – autio ja kylmä, vailla tähtiä, valoa ja elämää.

Kun kaukoputket kehittyivät – kuten teleskoopit, jotka voitiin laukaista avaruuteen – tähtitieteilijät alkoivat ymmärtää loistavan, melkein käsittämättömän totuuden: että maailmankaikkeus on ällistyttävän paljon suurempi kuin kukaan oli aiemmin uskonut ja taivaat ovat täynnä lukemattomia galakseja, jotka ovat uskomattoman kaukana meistä ja joista jokainen käsittää satoja miljardeja tähtiä.3

Hyvin lyhyellä aikavälillä ymmärryksemme maailmankaikkeudesta muuttui iäksi.

Tänä päivänä me voimme nähdä joitakin näistä kaukaisista galakseista.4

Tiedämme, että ne ovat olemassa.

Ne ovat olleet olemassa hyvin kauan.

Mutta ennen kuin ihmisillä oli tarpeeksi tehokkaat laitteet koota taivaanvaloa ja saada nämä galaksit näkyviin, me emme uskoneet tätä mahdolliseksi.

Maailmankaikkeuden suunnattomuus ei muuttunut äkillisesti, vaan kykymme nähdä ja ymmärtää tämä totuus muuttui merkittävästi. Ja tämän suuremman valon turvin ihmiskunta sai tutustua ihmeellisiin näkymiin, joita ei ollut koskaan ennen kuviteltukaan.

Meidän on vaikea uskoa sellaiseen, mitä emme näe

Mitä jos voisimme matkata ajassa taaksepäin ja keskustella ihmisten kanssa, jotka elivät tuhat tai edes sata vuotta sitten. Kuvitelkaa, että yrittäisitte kuvailla heille jotakin nykyajan tekniikkaa koskevaa, mitä me pidämme itsestäänselvyytenä. Mitä nuo ihmiset kenties ajattelisivat meistä, jos esimerkiksi kertoisimme heille tarinoita jumbojeteistä, mikroaaltouuneista, kannettavista laitteista, jotka sisältävät laajoja digitaalisia kirjastoja, ja lapsenlapsistamme kuvatuista videoista, jotka jaamme hetkessä miljoonien ihmisten kanssa ympäri maailman?

Jotkut saattaisivat uskoa meitä. Suurin osa pilkkaisi tai vastustaisi meitä tai yrittäisi ehkä jopa hiljentää meidät tai vahingoittaa meitä. Jotkut yrittäisivät ehkä käyttää loogista päättelyä, järkeilyä ja tuntemiaan tosiasioita osoittaakseen, että olemme väärässä, typeriä tai jopa vaarallisia. He saattaisivat tuomita meidät yrityksestä johtaa muita harhaan.

Mutta nämä ihmiset olisivat tietysti täysin väärässä. He voisivat olla hyvää tarkoittavia ja vilpittömiä. He voisivat olla täysin varmoja mielipiteestään. Mutta he eivät yksinkertaisesti pystyisi näkemään selvästi, koska he eivät olleet vielä saaneet täydellisempää totuuden valoa.

Lupaus valosta

Näyttää olevan inhimillinen piirre otaksua, että olemme oikeassa silloinkin kun olemme väärässä. Ja jos näin on, onko meillä kenelläkään toivoa? Onko kohtalonamme ajelehtia päämäärättä ristiriitaisen tiedon merellä, avuttomana lautalla, jonka olemme kyhänneet kokoon omista ennakkoasenteistamme?

Onko totuutta mahdollista löytää?

Puheeni tarkoitus on julistaa sitä riemullista sanomaa, että itse Jumala – Herra Sebaot, joka tuntee kaiken totuuden – on antanut lapsilleen lupauksen siitä, että he voivat itse tuntea totuuden.

Ajatelkaapa, kuinka suuri on tämä lupaus:

Ikuinen ja kaikkivaltias Jumala, tämän suunnattoman maailmankaikkeuden Luoja, puhuu niille, jotka lähestyvät Häntä vilpittömin sydämin ja vakain aikein.

Hän puhuu heille unissa, näyissä, ajatuksissa ja tunteissa.

Hän puhuu heille tavalla, josta ei voi erehtyä ja joka ylittää ihmiskokemuksen. Hän antaa heille jumalallista ohjausta ja vastauksia juuri heidän omaan elämäänsä.

On tietysti niitä, jotka tekevät pilkkaa ja sanovat, että sellainen ei ole mahdollista, että jos Jumala olisi olemassa, Hänellä olisi parempaakin tekemistä kuin kuulla yksittäisen ihmisen rukous ja vastata siihen.

Mutta minä sanon teille: Jumala välittää teistä. Hän kuuntelee, ja Hän vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiinne. Vastaukset rukouksiinne tulevat Hänen omalla tavallaan ja Hänen omana aikanaan, ja siksi teidän tulee oppia kuuntelemaan Hänen ääntään. Jumala haluaa, että löydätte tien takaisin Hänen luokseen, ja tuo tie on Vapahtaja.5 Jumala haluaa teidän oppivan Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta ja kokevan sitä syvää rauhaa ja iloa, joka tulee pyhän opetuslapseuden polun kulkemisesta.

Rakkaat ystäväni, tässä on melko yksinkertainen koe, jonka Jumala on taannut ja joka löytyy muinaisesta pyhästä kirjasta. Se on jokaisen sellaisen miehen, naisen ja lapsen ulottuvilla, joka haluaa koetella sitä:

Ensimmäiseksi, teidän täytyy tutkia Jumalan sanaa. Se tarkoittaa pyhien kirjoitusten lukemista ja Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia koskevien niin muinaisten kuin nykyistenkin profeettojen sanojen tutkimista – ei epäilyksen ja arvostelun aikein vaan vilpittömästi haluten saada selville totuus. Pohdiskelkaa niitä asioita, joita tunnette, ja valmistakaa mieltänne vastaanottamaan totuus.6 ”Vaikka ette voisi enempää kuin haluta uskoa, antakaa tämän halun tehdä työtä itsessänne – – että voitte antaa sijaa [Jumalan sanalle].”7

Toiseksi, teidän täytyy miettiä, pohtia ja pelottomasti pyrkiä uskomaan8 siihen, kuinka armollinen Herra on ollut lapsiaan kohtaan Aadamin ajasta meidän päiviimme saakka antaessaan profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia johtamaan kirkkoaan ja auttamaan meitä löytämään tien takaisin Hänen luokseen, sekä olla kiitollisia siitä.

Kolmanneksi, teidän täytyy pyytää taivaallista Isäänne Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimessä ilmoittamaan teille totuus Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta. Kysykää vilpittömin sydämin ja vakain aikein, Kristukseen uskoen.9

On myös neljäs askel, jonka Vapahtaja on antanut meille: ”Joka tahtoo noudattaa [Jumalan tahtoa], pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.”10 Toisin sanoen, kun pyritte todentamaan evankeliumin periaatteiden totuutta, teidän täytyy ensin elää noiden periaatteiden mukaan. Koetelkaa evankeliumin oppia ja kirkon opetuksia omassa elämässänne. Tehkää se vakain aikein ja kestävässä uskossa Jumalaan.

Jos teette nämä asiat, teillä on lupaus Jumalalta – joka on sidottu sanaansa11 – että Hän ilmoittaa teille totuuden Pyhän Hengen voimalla. Hän antaa teille suurempaa valoa, jonka avulla voitte katsoa pimeyden lävitse ja nähdä uskomattoman ihmeellisiä näkymiä, jotka ovat käsittämättömiä kuolevaiselle näkökyvylle.

Jotkut saattavat sanoa, että askeleet ovat liian vaikeita tai etteivät ne ole vaivan arvoisia. Mutta minä väitän, että tämä henkilökohtainen todistus evankeliumista ja kirkosta on tärkeintä, mitä voitte hankkia tässä elämässä. Se paitsi siunaa ja ohjaa teitä tässä elämässä, sillä on myös suora vaikutus elämäänne läpi iankaikkisuuden.

Sitä, mikä on Hengestä, voidaan ymmärtää vain Hengen avulla

Tiedemiehillä oli hankaluuksia ymmärtää maailmankaikkeuden laajuutta ennen kuin oli tarpeeksi pitkälle kehitettyjä laitteita koota enemmän valoa, niin että he pystyivät ymmärtämään täydellisempää totuutta.

Apostoli Paavali opetti vastaavan hengellistä tietoa koskevan periaatteen. ”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta,” Paavali kirjoitti korinttilaisille, ”sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla.”12

Toisin sanoen, jos haluatte tunnistaa hengellistä totuutta, teidän täytyy käyttää oikeita laitteita. Ette pysty ymmärtämään hengellistä totuutta sellaisten laitteiden avulla, jotka eivät kykene havaitsemaan sitä.

Vapahtaja on sanonut meille meidän aikanamme: ”Se, mikä on Jumalasta, on valoa; ja se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.”13

Mitä enemmän käännämme sydämemme ja mielemme kohti Jumalaa, sitä enemmän taivaallinen valo laskeutuu sieluumme. Ja joka kerta kun etsimme innokkaasti ja vilpittömästi tuota valoa, me ilmaisemme Jumalalle halukkuutemme saada lisää valoa. Vähitellen asiat, jotka vaikuttivat ennen epämääräisiltä, hämäriltä ja kaukaisilta, muuttuvat selkeiksi, kirkkaiksi ja meille tutuiksi.

Samalla tavalla jos me siirrymme pois evankeliumin valosta, meidän oma valomme alkaa himmentyä – ei päivässä tai viikossa vaan vähitellen ajan kuluessa – kunnes katsomme taaksepäin voimatta täysin ymmärtää, miksi olimme koskaan uskoneet evankeliumin olevan totta. Aikaisempi tietomme saattaa jopa näyttää meistä typerältä, koska se, mikä oli kerran niin selkeää, on muuttunut taas sumeaksi, epämääräiseksi ja etäiseksi.

Siksi Paavali oli niin vahvasti sitä mieltä, että evankeliumin sanoma on hulluutta niiden mielestä, jotka ovat joutumassa kadotukseen, ”mutta [niille, jotka pelastuvat], se on Jumalan voima”14.

Minkäänlaista lakmuskoetta ei ole

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on paikka ihmisille kaikenlaisine todistuksineen. On kirkon jäseniä, joiden todistus on varma ja palaa heissä kirkkaana. Toiset vielä tavoittelevat omakohtaista tietoa. Kirkko on koti kaikille, jotka kokoontuvat yhteen, riippumatta todistuksemme vähäisyydestä tai vahvuudesta. Tietääkseni minkään seurakuntakeskuksemme ovella ei ole kylttiä, jossa lukisi, että todistuksenne tulee olla tietynvahvuinen, jotta pääsette sisään.

Kirkko ei ole vain täydellisille ihmisille vaan se on kaikille tullaksemme ”Kristuksen luokse ja [tullaksemme] täydellisiksi hänessä”15. Kirkko on sellaisille kuin te ja minä. Kirkko on paikka, jossa tulijat otetaan ystävällisesti vastaan ja jossa heitä ravitaan, ei paikka, jossa erotellaan tai arvostellaan. Se on paikka, jossa tarjoamme apuamme ja kannustamme, kohotamme ja tuemme toisiamme jatkaessamme henkilökohtaista jumalallisen totuuden etsintäämme.

Loppujen lopuksi me olemme kaikki vaeltajia, jotka etsivät Jumalan valoa matkatessaan opetuslapseuden polkua. Me emme tuomitse toisia sen mukaan, kuinka paljon valoa heillä kenties on tai ei ole; me ennemminkin vaalimme ja edistämme kaikkea valoa, kunnes se kasvaa kirkkaaksi, loistavaksi ja todeksi.

Lupaus kaikille

On sanottava, että useimmiten todistuksen saaminen ei ole minuutin, tunnin tai päivän mittainen tehtävä. Se ei ole kerralla valmis. Hengellisen valon kokoamisen prosessi on elinikäinen matka.

Todistuksenne elävästä Jumalan Pojasta ja Hänen palautetusta kirkostaan, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta, ei ehkä tule niin nopeasti kuin haluaisitte, mutta lupaan teille tämän: jos teette oman osanne, se tulee.

Ja se on ihmeellinen.

Lausun teille henkilökohtaisen todistukseni siitä, että hengellinen totuus täyttää sydämenne ja tuo valoa hengellenne. Se ilmoittaa teille puhdasta älyä ja tuo hämmästyttävää iloa ja taivaallista rauhaa. Olen kokenut tämän itse Pyhän Hengen voimasta.

Kuten muinaiset pyhät kirjoitukset lupaavat, sanoin kuvaamaton Jumalan Hengen läsnäolo saa teidät laulamaan lunastavan rakkauden laulua16, nostamaan katseenne taivaaseen ja kohottamaan äänenne ylistämään korkeinta Jumalaa, teidän turvaanne, toivoanne, suojelijaanne ja Isäänne. Vapahtaja lupasi, että jos te etsitte, niin te löydätte.17

Todistan, että se on totta. Jos etsitte Jumalan totuutta, joka saattaa nyt vaikuttaa himmeältä, epätarkalta ja kaukaiselta, niin vähitellen se ilmoitetaan, se selkeytyy ja tulee lähelle sydäntänne Jumalan armon valosta. Teille paljastetaan ihmeellisiä hengellisiä näkymiä, ihmissilmälle käsittämättömiä.

Todistukseni on, että tämä hengellinen valo on jokaisen Jumalan lapsen saatavilla. Se valaisee mielenne, parantaa sydämenne ja tuo iloa elämäänne. Rakkaat ystäväni, älkää lykätkö hetkeä tavoitella ja vahvistaa omaa henkilökohtaista todistustanne Jumalan työstä, valon ja totuuden työstä.

Henkilökohtainen todistuksenne valosta ja totuudesta paitsi siunaa teitä ja jälkeläisiänne täällä kuolevaisuudessa, myös on mukananne läpi koko iankaikkisuuden lukemattomien maailmojen. Tästä todistan ja jätän teille siunaukseni Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Moos. 1:33.

  2. Ks. Marcia Bartusiak, The Day We Found the Universe, 2009, s. xii. Minut aina yllättää se, kuinka itsevarmoja voimmekaan olla johtopäätöksistämme. Joskus itsevarmuutemme on niin suuri, että oletamme meillä olevan kaiken totuuden, mitä on olemassa. Yksi esimerkki: ”Simon Newcomb, Amerikan tähtitieteen johtohahmo 1800-luvun lopulta, mainitsi erään observatorion vihkimisjuhlassa vuonna 1887, että ’mitä tähtitieteeseen tulee – –, näytämme lähestyvän nopeasti tietämyksemme rajoja. – – Sen seurauksena tähtitieteilijöiden työ ei keskity niinkään enää uusien asioiden löytämiseen vaan jo tunnettujen asioiden yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.’” (Bartusiak, s. xv.)

  3. On mielenkiintoista tarkastella kohtaa Moos. 1:33, 35 tämän ”äskettäisen” löydön valossa. Kallisarvoisessa helmessä oleva Mooseksen kirja ilmoitettiin profeetta Joseph Smithille kesäkuussa 1830, lähes sata vuotta ennen kuin Edwin Hubble julkisti löytäneensä kaukaisia galakseja.

  4. Ks. esim. Hubble Heritage Image Gallery osoitteessa heritage.stsci.edu/gallery/gallery.html.

  5. Ks. Joh. 14:6.

  6. Ks. 3. Nefi 17:3.

  7. Alma 32:27.

  8. Ks. OL 67:3.

  9. Ks. Moroni 10:3–5.

  10. Joh. 7:17; ks. myös Ps. 25:14; Joh. 3:21.

  11. Ks. OL 82:10.

  12. 1. Kor. 2:14.

  13. OL 50:24.

  14. 1. Kor. 1:18.

  15. Moroni 10:32; ks. myös OL 20:59.

  16. Ks. Alma 5:26.

  17. Ks. OL 88:63.