Ngaahi Tohi Tuʻutuʻuní mo e Ngaahi Uiuiʻí
5. Tuʻunga Fakatakimuʻa Fakalūkufuá mo Fakaʻēliá


“5. Tuʻunga Fakatakimuʻa Fakalūkufuá mo Fakaʻēliá,” Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní (2021).

“5. Tuʻunga Fakatakimuʻa Fakalūkufuá mo Fakaʻēliá,” Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

ʻĪmisi
Kau Palesitenisī ʻUluakí

5.

Tuʻunga Fakatakimuʻa Fakalūkufuá mo Fakaʻēliá

5.0

Talateú

Ko Sīsū Kalaisi ʻa e “fungani makatuliki” ʻo Hono Siasí (ʻEfesō 2:20). ʻOkú Ne maʻu e ngaahi kī kotoa ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. ʻOkú Ne ui ha kau ʻaposetolo mo ha kau palōfita ke tokoni ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí. ʻOkú ne foaki ki he kau tamaioʻeiki ko ʻeni kuo filí ʻa e ngaahi kī kotoa ʻoku fekauʻaki mo e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní. (Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 27:12-13; vakai foki, 3.4.1 ʻi he tohi tuʻutuʻuni ko ʻení.)

ʻOku ui ʻe he ʻEikí ʻa e kakai tangatá ki he tuʻunga ko e Fitungofulú, ʻo fakafou ʻi he kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló, ke nau tokoni ʻi Heʻene ngāué ʻi māmani kotoa (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:38). ʻIkai ngata ai, ʻoku foaki ki he Kau Pīsopeliki Pulé, Kau ʻŌfisa Māʻolungá, pea mo ha kau tangata mo fafine kehe ha ngaahi fatongia mahuʻinga ke tokoni ʻi he ngāué.

ʻOku fakamatalaʻi ʻe he vahé ni ʻa e ngaahi fatongia ʻo e kau taki fakalūkufua mo fakaʻēlia ʻo e Siasí.

5.1

Tuʻunga Takimuʻa Fakalūkufua ʻi he Siasí

ʻOku kau ʻi he tuʻunga fakatakimuʻa fakalūkufua ʻo e Siasí ʻa e Kau Taki Māʻolungá mo e Kau ʻŌfisa Māʻolungá kotoa. ʻOku fakahaaʻi ʻe he foʻi lea ko e fakalūkufuá ko e mafai mo e ngaahi fatongia fekauʻaki mo e ngaahi uiuiʻi ko iá ʻoku ʻikai fakangatangata ki he ngaahi ngataʻanga fakasiokālafí. ʻOku taki, akoʻi, mo ngāue fakaetauhi ʻa kinautolu ʻoku nau maʻu e ngaahi uiuiʻi ko ʻení ki he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he funga ʻo e māmaní.

ʻOku fakamatalaʻi fakanounou ʻe he konga ko ʻení ʻa e ngaahi fatongia ʻo e Kau Taki Māʻolungá, Kau ʻŌfisa Māʻolungá, pea mo e ngaahi fakataha alēlea mo e ngaahi kōmiti ʻoku nau ngāue aí.

5.1.1

Kau Taki Māʻolungá

5.1.1.1

Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá

Palesiteni ʻo e Siasí. Talu mei he kuonga muʻá mo hono tataki ʻe he ʻEikí ʻa Hono kakaí ʻo fakafou ʻi he kau palōfita (vakai, ʻĀmosi 3:7; ʻEfesō 4:11–13). Ko e Palesiteni ʻo e Siasí ko ha palōfita, tangata kikite, mo e tangata maʻu fakahā. Ko ia foki ʻa e ʻAposetolo pulé. Fakatatau mo e fakahinohino ʻa e ʻEikí, ʻokú ne puleʻi ʻa e Siasí pea ko ia pē ʻi he māmaní kuo ʻosi fakamafaiʻi ke ne ngāue ʻaki ʻa e ngaahi kī kotoa ʻo e lakanga fakataulaʻeikí (vakai, Mātiu 16:16–19; vakai foki, 3.4.1.1 ʻi he tohi tuʻutuʻuni ko ʻení). ʻOkú ne maʻu e mafai ke maʻu ha fakahā mo tala e finangalo ʻo e ʻOtuá ki he Siasí fakakātoa. (Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 43:2–3; 107:91–92; 128:11.)

Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻOku ui ʻe he ʻEikí ha ongo tokoni ʻo fakafou ʻi he Palesiteni ʻo e Siasí, ke na tokoni ʻi he ngāué. Ko e Palesitení mo hono ongo tokoní ʻa e “Kau Taulaʻeiki Lahi Pule ʻe toko tolu … [ʻa ia] ʻoku nau fokotuʻu ha kōlomu ʻo e Kau Palesitenisī ʻo e Siasí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:22). ʻOku ui e kōlomu ko ʻení ko e Kau Palesitenisī ʻUluaki. Ko e kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí ko e kau ʻAposetolo pea ko e “kau fakamoʻoni makehe” kinautolu ki he huafa ʻo Sīsū Kalaisí (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:23). ʻOku tokangaʻi mo tataki ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻo e Siasí.

Naʻe fakahoko ʻe Pita, Sēmisi, mo Sione ʻa e fatongia ko ʻení ʻi he Siasí he kuonga muʻá. Naʻa nau fakataha mo e Fakamoʻuí ʻi ha ngaahi meʻa toputapu lahi pea nau maʻu ʻa e ngaahi kī ʻo e puleʻangá. (Vakai, Mātiu 16:18–19; 17:1–5; Maʻake 14:32–42; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 27:12–13; 81:1–2.)

ʻI he taimi ʻoku pekia ai e Palesiteni ʻo e Siasí, ʻoku tukuange ai pē ʻi he taimi ko iá ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí. ʻE foki ʻa e ongo tokoní ki hona tuʻunga motuʻa ʻi he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻI he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e ʻAposetolo pulé, ʻe tataki leva ʻe he Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e Siasí. Te nau fakakaukauʻi fakakōlomu ʻa e taimi ʻoku totonu ke toe fokotuʻutuʻu foʻou ai ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí. Ka hili ha tuʻutuʻuni ʻi he loto-taha, ʻe fakanofo leva ʻa e ʻAposetolo pulé ko e Palesiteni foʻou ʻo e Siasí peá ne ui hono ongo tokoní.

Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Naʻe ui ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he kuonga muʻá ha kau ʻAposetolo ʻe toko hongofulu mā ua ke tokoni ki he tataki Hono Siasí (vakai, Luke 6:12–13; ʻEfesō 4:11–13; 1 Nīfai 13:40). ʻI hotau kuongá ni, ʻoku ui ʻe he ʻEikí ha kau tangata ʻo fakafou ʻi he Palesiteni ʻo e Siasí ke fakanofo ko ha kau ʻAposetolo pea ke nau ngāue ʻi he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 18:26–28). ʻOku ngāue ʻa e kōlomú ni ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí ke langa hake mo puleʻi ʻa e Siasí ʻi he ngaahi puleʻanga kotoa pē (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:33). ʻOku malanga ʻaki ʻe he kau mēmipa ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ongoongoleleí ʻi he māmaní kotoa (vakai, Mātiu 28:19–20; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:35).

ʻOku maʻu ʻe he ʻAposetolo takitaha ʻa e ngaahi kī kotoa pē ʻo e puleʻangá mo ne fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi kī ko iá ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e Palesiteni ʻo e Siasí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 112:30–32). Ko e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko ha “kau fakamoʻoni makehe” ki he huafa ʻo Sīsū Kalaisí (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:23; vakai foki, 27:12). ʻOku nau fakamoʻoniʻi ki māmani kotoa ʻa Hono faka-ʻOtua pea mo e moʻoni ʻo ʻEne Toetuʻú (vakai, Ngāue 1:8, 22; 4:33; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 76:22–24).

ʻOku ngāue taimi kakato ʻa e kau ʻAposetoló ʻi he Siasí ʻi he toenga ʻo ʻenau moʻuí (vakai, Mātiu 4:18–22).

Ko e Fakataha Alēlea ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Ko hono kotoa e kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko e kau palōfita, kau tangata kikite, mo e kau tangata maʻu fakahā. ʻOku nau kau fakataha ʻo faʻu ʻa e Fakataha Alēlea ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻI he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e ʻEikí pea ʻi he loto-taha, ʻoku maʻu ʻe he fakataha alēleá ni ʻa e mafai ke fakahā mo fakaʻuhingaʻi ʻa e tokāteliné mo fokotuʻu ha tuʻutuʻuni ki he Siasí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 1:38; 107:27–31).

ʻĪmisi
Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá

5.1.1.2

Ko e Kau Fitungofulú

ʻOku fakatou fakamatalaʻi ʻa e tuʻunga Fitungofulú ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí ʻi he Fuakava Motuʻá mo e Fuakava Foʻoú (vakai, ʻEkesōtosi 24:1, 9–10; Nōmipa 11:16–17, 24–25; Luke 10:1,17). Ko e ʻaho ní, ʻoku ʻi ai ha Kau Fitungofulu Taki Māʻolunga mo ha Kau Fitungofulu Fakaʻēlia (vakai, 5.2.2). ʻOku nau ngāue ʻi he malumalu ʻo e ngaahi kī mo e fakahinohino ʻa e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻOku nau tokoni ki he Toko Hongofulu Mā Uá ʻi hono langa hake mo tokangaʻi e Siasí ʻi he ngaahi puleʻanga kotoa pē (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:34–35, 38).

Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú. ʻOku uiuiʻi ha kau mēmipa ʻe toko fitu ʻo e Kau Fitungofulú ko e kau palesiteni ke nau tokangaʻi kotoa e kau mēmipa ʻo e Kau Fitungofulú. ʻOku fili ha taha ʻo e kau palesiteni ʻe toko fitú ke ne tokangaʻi ʻa e toko ono ʻoku toé. ʻOku fakatahaʻi kinautolu ko e Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú. (Vakai, Ngāue 6:2–6; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:93–94; 124:138.)

Kau Fitungofulu Taki Māʻolungá. ʻOku uiuiʻi ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa e Kau Fitungofulu Taki Māʻolungá ke nau hoko ko e kau fakamoʻoni makehe ʻo nau fakamoʻoni ki he huafa ʻo Sīsū Kalaisí mo akoʻi ʻa e ongoongoleleí ʻi māmani kotoa (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:25; 124:139).

ʻOku ngāue taimi kakato ʻa e Kau Fitungofulu Taki Māʻolungá ʻi he Siasí. ʻOku angamaheni ʻaki hono tukuange kinautolu ʻi he hoko honau taʻu 70 pea ʻoku foaki kiate kinautolu ʻa e tuʻunga mālōlō. Neongo ʻoku nau kei maʻu ʻa e lakanga ko e Fitungofulu, ka ʻoku ʻikai ke nau toe puleʻi ha ngaahi fakataha.

Ngaahi Kōlomu ʻo e Kau Fitungofulú. ʻOku fokotuʻutuʻu ʻa e kau mēmipa ʻo e Kau Fitungofulú, kau ai ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ki ha ngaahi kōlomu. ʻOku puleʻi ʻe he Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú ʻa e ngaahi kōlomu ko ʻení. ʻE lava ke fakalahi e tokolahi ʻo e kau mēmipa ʻo e Kau Fitungofulú mo e ngaahi kōlomu ʻo e Kau Fitungofulú ʻi ha tupulaki ʻa e Siasí. (Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:95–96; 124:138–39).

5.1.1.3

Kau Pīsopeliki Pulé

ʻOku kau ʻi he Kau Pīsopeliki Pulé ʻa e Pīsope Pulé mo hono ongo tokoní. Ko e mēmipa takitaha ʻo e Kau Pīsopeliki Pulé ko ha Taki Māʻolunga pea ʻokú ne maʻu ʻa e lakanga ʻo e pīsopé. ʻOku uiuiʻi kinautolu ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí pea nau ngāue ʻi he malumalu ʻo ʻenau fakahinohinó.

ʻOku tokangaʻi ʻe he Kau Pīsopeliki Pulé ʻa e ngaahi meʻa fakatuʻasinó, hangē ko e uelofeá, ngaahi meʻa fakapaʻangá, ʻū naunau fakatuʻasinó, mo e ngaahi tokoni ʻofa fakaetangatá, maʻá e Siasí fakakātoa (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:68). ʻOku nau akoʻi foki ʻa e ongoongoleleí mo langa hake ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he funga ʻo māmaní.

5.1.2

Kau ʻŌfisa Māʻolungá

ʻOku ui ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ha houʻeiki fafine mo ha houʻeiki tangata ke nau faʻu ʻa e Kau Palesitenisī Lahi ʻo e ngaahi houalotu ko ʻeni ʻo e Siasí:

  • Fineʻofá

  • Kau Talavoú

  • Kau Finemuí

  • Palaimelí

  • Lautohi Faka-Sāpaté

ʻOku ngāue ʻa e Kau ʻŌfisa Māʻolunga ko ʻení ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí, Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, mo ha Kau Fitungofulu Taki Māʻolunga ne vahe ki aí. ʻOku meimei ke nau ngāue ʻi ha taʻu ʻe nima.

ʻE lava ke maʻu ʻe he Kau ʻŌfisa Māʻolungá e ngaahi fatongia ko ʻení:

  • Akoʻi mo fakamoʻoniʻi ʻa Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí.

  • Hoko ko ha kau mēmipa ʻo e ngaahi fakataha alēlea mo e ngaahi kōmiti māʻolunga ʻo e Siasí ʻi hano vahe ange.

  • Fakahoko ha ngaahi ngāue ʻi he funga ʻo e māmaní ke tokoni ki he kāingalotú.

  • Fakahoko ha fakahinohino ki he naunau fakalēsoní, ngaahi polokalamá, mo e ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻo ʻenau houalotú.

  • Fai ha fakahinohino ki heʻenau ngaahi fakataha alēlea māʻolunga ʻo e houalotú (vakai ki he palakalafi hono hokó).

  • Fakahinohinoʻi mo poupouʻi ʻa e kau ʻetivaisa fakaʻēlia ʻo e houalotú, ʻoku ngāue ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá (vakai, 5.2.5.1).

ʻE lava ke ʻi ai ha fakataha alēlea lahi ʻa e houalotu takitaha ʻa e Siasí ke tokoni ki he Kau Palesitenisií.

ʻĪmisi
Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá

5.2

Tuʻunga Takimuʻa Fakaʻēliá

ʻOku fokotuʻutuʻu ʻa e Siasí ki ha ngaahi feituʻu fakasiokālafi ʻokú ne kāpui ʻa e māmaní kotoa. ʻOku fakamatalaʻi fakanounou ʻe he konga ko ʻení ʻa e tuʻunga fakatakimuʻa ʻo e Siasí ʻi he ngaahi feituʻu ko ʻení.

5.2.1

Kau Palesitenisī Faka-ʻēliá

ʻI he ʻēlia takitaha, ʻoku vahe ha Fitungofulu Taki Māʻolunga ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ke nau hoko ko e Palesiteni Fakaʻēlia. ʻOku vahe ha ongo tokoni, ʻa ia ko ha Fitungofulu Taki Māʻolunga pe Kau Fitungofulu Fakaʻēlia, ke na tokoni ki he palesitení.

ʻE puleʻi mo feongoongoi ʻa e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá mo e kau palesiteni fakasiteiki mo fakamisiona ʻi he ʻēliá. Te nau poupouʻi foki ʻa e kau palesiteni temipalé mo e kau metuloní. ʻI haʻanau fealeaʻaki mo e kau mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá mo e Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú ʻa ia ʻoku nau lipooti ki aí, te nau fakapapauʻi ʻa e founga ke fakaʻaongaʻi ai ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni mo e fakahinohino fakalūkufua ʻo e Siasí ke feau e ngaahi fiemaʻu ʻi honau ʻēliá.

ʻE fefonongaʻaki ʻa e kau mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ʻi loto ʻi he ʻēlia kuo vahe angé ke ngāue fakaetauhi, akoʻi, mo poupouʻi ʻa e kau taki fakalotofonuá, kau faifekaú, mo e kāingalotu ʻo e Siasí. ʻOku vahe kinautolu ʻe he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ke nau puleʻi ʻa e ngaahi konifelenisi fakasiteikí mo ha ngaahi fakataha kehe.

5.2.2

Kau Fitungofulu Fakaʻēliá

ʻOku uiuiʻi ʻe he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ke nau hoko ko e kau fakamoʻoni makehe ʻoku fakamoʻoni ki he huafa ʻo Sīsū Kalaisí mo akoʻi ʻa e ongoongoleleí ʻi he ngaahi feituʻu ʻoku vahe kinautolu ki aí (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:25; 124:139). ʻI heʻenau ngāue ʻi he malumalu ʻo e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá, te nau tokoni ai ki he Toko Hongofulu Mā Uá ʻi hono langa hake mo tokangaʻi ʻa e Siasí ʻi honau ʻēliá.

ʻOku ʻikai uiuiʻi e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ke nau ngāue taimi kakato. ʻOku meimei ke nau ngāue ʻi ha taʻu ʻe nima. ʻOku meimei ke vahe kinautolu ke nau ngāue ʻi ha feituʻu fakasiokālafi ʻoku nau nofo ai (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 107:38, 98). ʻOku hikinimaʻi ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ʻi he konifelenisi lahí.

ʻOku kau ʻa e Fitungofulu Fakaʻēlia kotoa pē ki ha kōlomu ʻo e Kau Fitungofulú. ʻOku fokotuʻutuʻu fakasiokālafi ʻa e ngaahi kōlomu ko ʻení. ʻI heʻenau hoko ko e kau mēmipa ʻo e ngaahi kōlomu ko ʻení, ʻoku tokangaʻi leva ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ʻe he Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú.

ʻE ngāue mo fealēleaʻaki fakataha ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá mo e kau taki fakalotofonua ʻo e Siasí ke tokoniʻi kinautolu ʻi hono fakahoko honau ngaahi fatongiá. ʻE lava ke vahe ʻa e Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ke nau:

  • Kau ʻi he fakataha alēlea ʻa e ʻēliá (vakai, 5.2.3).

  • Tokangaʻi e ngaahi fakataha alēlea fakafekauʻakí (vakai, 5.2.4).

  • Tokangaʻi e ngaahi konifelenisi fakasiteikí mo fakahinohinoʻi e kau taki fakasiteikí.

  • Fokotuʻu pe toe fokotuʻutuʻu foʻou ʻa e ngaahi siteikí, vaheʻi ʻa e kau palesitenisī fakasiteiki foʻoú, mo foaki ʻa e ngaahi kií ki he palesiteni fakasiteikí.

  • Fakafekauʻaki e ngaahi fatongia fakaʻēliá, kau ai e ngaahi ʻekitivitií (vakai, 20.3.3), JustServe.org (ʻi he feituʻu ʻoku maʻu aí), fakaakeake mei he fakatamakí, pe ngaahi ngāue kehe.

  • ʻAʻahi ki he ngaahi misioná mo fakahinohinoʻi ʻa e kau taki fakamisioná mo e kau faifekaú.

  • Hoko ko ha tokoni ʻi he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá.

ʻOku tokangaʻi ʻe he Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ʻa e ngaahi fakatahaʻanga kotoa pē ʻa e Siasí ʻoku nau kau ki ai ʻi honau ʻēliá tuku kehe kapau ʻoku ʻi ai ha Taki Māʻolunga. Neongo ia, ʻoku ʻikai ke nau puleʻi ʻa e ngāue fakaʻaho ʻo e temipalé, misioná, pe kau palesiteni fakasiteikí. ʻE ngāue ʻa e kau palesiteni ko ʻení ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e kau Palesitenisī Fakaʻēliá.

5.2.3

Fakataha Alēlea Fakaʻēliá

ʻI he ʻēlia takitaha, ʻe fakataha ai ha fakataha alēlea fakaʻēlia ʻo fakatatau mo e fiemaʻú (meimei fakakuata) ke fakafekauʻaki ʻa e ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí ʻi honau ʻēliá. ʻOku puleʻi ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá e fakataha alēlea fakaʻēliá. ʻOku kau ʻi he fakataha alēlea ko ʻení ʻa e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá mo e Kau Fitungofulu Fakaʻēlia ʻoku ngāue ʻi he ʻēliá. ʻE lava ke kau atu ha niʻihi kehe ki ha konga pe kotoa ʻo e ngaahi fakataha alēleá ʻi hano fiemaʻu pea mo e taimi ʻe fakaafeʻi ai ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá.

5.2.4

Fakataha Alēlea Fakafekauʻakí

Ko e Kau Palesitenisī Fakaʻēlilá ʻoku nau fokotuʻu ʻa e ngaahi fakataha alēlea fakafekauʻakí. ʻOku kau ʻi he fakataha alēlea takitaha ha ngaahi siteiki mo ha misiona pau ʻi ha ʻēlia. ʻE vahe ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ha Fitungofulu Fakaʻēlia ke ne tataki ʻa e fakataha alēlea takitaha.

ʻOku kau ki he fakataha alēlea fakafekauʻakí ʻa e kau palesiteni fakasiteikí mo e fakamisioná. ʻOku fakaafeʻi ʻa e kau palesiteni temipale ʻoku ʻi loto honau ngaahi vāhenga temipalé ʻi he ngaahi ngataʻanga ʻo e fakataha alēlea fakafekauʻakí ke nau kau ai ʻi he taimi ʻe lava aí.

ʻE lava ke kau ha niʻihi kehe ʻi ha konga pe kotoa ʻo e ngaahi fakatahá ʻi hano fiemaʻu pea mo e taimi ʻe fakaafeʻi ai ʻe he Fitungofulu Fakaʻēliá. ʻE fakakaukauʻi ʻe he Kau Fitungofulu Fakaʻēliá ʻa e vāmamaʻó, ngaahi tūkunga ʻo e fāmilí, mo e fefonongaʻakí ʻi he taimi ʻoku fai ai ʻa e ngaahi fakaafe ko ʻení.

Ko e taumuʻa ʻo e ngaahi fakataha alēlea fakafekauʻakí ke tokoniʻi e kau palesiteni fakasiteikí, fakamisioná, mo e temipalé ke nau fakaʻaongaʻi e ngaahi kī ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻi he uouangataha. Te nau fealēleaʻaki fakataha mo fakafekauʻaki ʻa e ngaahi ngāue ke tokoniʻi ʻa e kāingalotú ʻi honau ngaahi fatongia ke kau ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá ki he fakamoʻuí mo e hakeakiʻí.

ʻE fakahoko ʻe he Fitungofulu Fakaʻēliá ha fakataha alēlea fakafekauʻaki ʻi he hili pē ʻa e fakataha alēlea fakaʻēlia fakakuata takitaha (vakai, 29.4). ʻE lava ke fakahoko ha ngaahi fakataha lahi ange ʻo ka fiemaʻu.

5.2.5

Ngaahi Uiuiʻi Fakaʻēliá

ʻE lava ke ui ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ha kāingalotu ke nau ngāue ʻi ha ngaahi uiuiʻi fakaʻēlia ke tokoni ki he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ʻi honau ngaahi fatongiá. Ko kinautolu ʻoku ngāue ʻi he ngaahi fatongia ko iá ʻoku uiuiʻi mo vaheʻi kinautolu ʻe ha mēmipa ʻo e Kau Palesitenisī Fakaʻēliá pe ʻe ha Fitungofulu Fakaʻēlia naʻe vahe ki ai. ʻOku ʻikai ke hikinimaʻi kinautolu.

Ko ha sīpinga ʻo e ngaahi uiuiʻi fakaʻēliá, ʻe lava ke kau ai ha sekelitali pule fakaʻēlia, ʻaotita fakaʻēlia, talēkita fetuʻutaki fakaʻēlia, ʻetivaisa fakaʻēlia ki he ngāue fakatemipalé mo e hisitōlia fakafāmilí, mo ha ʻetivaisa houalotu fakaʻēlia.

5.2.5.1

Kau ʻEtivaisa Houalotu Fakaʻēliá

Mavahe mei he ʻIunaiteti Siteití mo Kānatá, ʻe lava ke uiuiʻi ʻe he Kau Palesitenisī Fakaʻēliá ha kakai fefine ke nau hoko ko e kau ʻetivaisa houalotu fakaʻēlia. ʻE lava ke tokoni ʻa e kau ʻetivaisa ko ʻení ʻi hono fakataukeiʻi mo fakahinohinoʻi ʻa e kau palesitenisī foʻou ʻo e Fineʻofá, Kau Finemuí, mo e Palaimelí ʻi he siteikí, ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻa e kau palesitenisī fakasiteiki ʻo e kau taki ko ʻení (vakai, 6.2.1.6). ʻE lava ke kau ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī fakasiteikí pe ko ha aleaʻanga māʻolunga ʻi he fakataukei ko ʻení.

ʻE ngāue ʻa e kau ʻetivaisa fakaʻēliá ʻi he malumalu ʻo e fakahinohino ʻo ʻenau Kau Palesitenisī Fakaʻēliá. Te nau toe maʻu foki ha fakahinohino mei he kau palesitenisī lahi ʻo e ngaahi houalotú. ʻOku meimei ke nau ngāue ʻi ha taʻu ʻe tolu.