Seminelí
2. Ko e Palani ʻo e Fakamoʻuí


2. Ko e Palani ʻo e Fakamoʻuí, Fakamatala ki he ʻElito ʻo e Fakataukei Fakatokāteliné (2018)

2. Ko e Palani ʻo e Fakamoʻuí

ʻĪmisi
Ko hono faʻu ʻe Sīsū Kalaisi e Māmaní

2.1. ʻI he maama fakalaumālié, naʻe fakafeʻiloaki mai ʻe he Tamai Hēvaní ha palani ʻe malava ai ke tau hoko ʻo hangē ko Iá pea maʻu ʻa e moʻui taʻe-faʻa-maté mo e moʻui taʻengatá (vakai, Mōsese 1:39). Ke fakahoko e palani ko ʻení pea hoko ʻo hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní, kuo pau ke tau feinga ke ʻiloʻi Ia mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, pea maʻu ha mahino totonu ki Hona ʻulungāngá mo e tōʻonga moʻuí (vakai, Sione 17:3).

2.2. ʻOku ui ʻe he folofolá ʻa e palani ʻa e Tamai Hēvaní, ko e palani ʻo e fakamoʻuí, ko e palani lahi ʻo e fiefiá, ko e palani ʻo e huhuʻí, pea ko e palani ʻo e ʻaloʻofá. ʻOku kau ʻi he palani ko ʻení ʻa e Fakatupú, Hingá, Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, mo e ngaahi fonó, ouaú, mo e tokāteline ʻo e ongoongoleleí. ʻOku mahuʻinga foki ʻa e tauʻatāina ke filí—ʻa e malava ke fili mo ngāue ʻiate kitá—ki he palani ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOku makatuʻunga ʻetau fakalakalaka taʻengatá ʻi he founga ʻoku tau fakaʻaongaʻi ai ʻa e meʻafoaki ko ʻení (vakai, Sōsiua 24:15; 2 Nīfai 2:27).

2.3. Ko Sīsū Kalaisi ʻa e uho ʻo e palani ʻa e Tamai Hēvaní. ʻOku malava ʻe he palani ʻo e fakamoʻuí ʻo ʻai ke tau hoko ʻo haohaoa, maʻu hono kakato ʻo e fiefiá, fiefia ʻi hotau ngaahi vā fetuʻutaki fakafāmilí ʻi he taʻengatá kotoa, pea nofo ʻo taʻengata ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.

Ngaahi potufolofola fekauʻakí: Malakai 4:5–6; 3 Nīfai 12:48; T&F 131:1–4

Moʻui ʻi he Maama Fakalaumālié

2.4. Kimuʻa pea fāʻeleʻi mai kitautolu ki he māmaní, naʻa tau nofo ʻi he ʻao ʻo ʻetau Tamai Hēvaní ko ʻEne fānau fakalaumālie (vakai, ʻĒpalahame 3:22–23). ʻI he moʻui ko ʻeni he maama fakalaumālié, ne tau kau atu ai ki ha fakataha alēlea mo e toenga e fānau fakalaumālie ʻa e Tamai Hēvaní. ʻI he fakataha ko iá, naʻe ʻomi ai ʻe he Tamai Hēvaní ʻEne palaní pea fuakava ai ʻa Sīsū Kalaisi ke hoko ko hotau Fakamoʻuí.

2.5. Naʻa tau fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāiná ke muimui he palani ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻe fakangofua ʻa kinautolu naʻe muimui ʻi he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí ke nau ō mai ki he māmaní, ʻo aʻusia ʻa e moʻui fakamatelié pea fakalakalaka ki he moʻui taʻengatá. Naʻe angatuʻu ʻa Lusifā, ko ha foha fakalaumālie ʻe taha ʻo e ʻOtuá, ki he palaní. Naʻe hoko ia ko Sētane, pea kapusi ai ia mo hono kau muimuí mei he langí mo taʻofi ke ʻoua te nau maʻu ha faingamālie ke maʻu ha sino fakatuʻasino mo aʻusia ʻa e moʻui fakamatelié.

Ngaahi potufolofola fekauʻakí: Selemaia 1:4–5; Hepelū 12:9; 2 Nīfai 2:27; 3 Nīfai 11:10–11

Ko e Fakatupú

2.6. Naʻe fakatupu ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e langí mo e māmaní ʻo fakatatau mo e fakahinohino ʻa e Tamaí (vakai, T&F 76:22–24). Naʻe mahuʻinga ʻa hono Fakatupu ʻo e māmaní ki he palani ʻa e ʻOtuá. Naʻe maʻu ai ha feituʻu ʻe lava ke tau maʻu ai ha sino fakamatelie, ʻahiʻahiʻi mo siviʻi ai kitautolu mo tau fakatupulaki ai ha ngaahi ʻulungaanga fakalangi.

2.7. Ko ʻĀtama ʻa e fuofua tangata ne fakatupu ʻi he māmaní. Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻi Hono tataú. Naʻe fakatupu e kakai kotoa pē—ʻa e tangata mo e fefine—ʻi he tatau ʻo e ʻOtuá (vakai, Sēnesi 1:26–27). Ko e tuʻunga tangata pe fefiné ko ha ʻulungaanga mahuʻinga ia ʻoku ʻiloʻi ai ʻa e tuʻunga mo e taumuʻa ʻo e tokotahá, ʻi he maama fakalaumālié, mo e moʻui fakamatelié pea mo e taʻengatá.

Ko e Hingá

2.8. Naʻe fakatahaʻi ʻe he ʻOtuá ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ke na mali ʻi he Ngoue ko ʻĪtení. Lolotonga e nofo ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ʻi he ngoué, naʻá na kei ʻi he ʻao pē ʻo e ʻOtuá pea naʻá na mei moʻui pē ʻo taʻengata. Naʻá na nofo taʻehalaia, pea naʻe tokonaki ʻe he ʻOtuá ʻa ʻena ngaahi fie maʻú.

2.9. Naʻe foaki ange ʻe he ʻOtuá kia ʻĀtama mo ʻIvi ʻena taʻuʻatāina ke filí lolotonga ʻena ʻi he Ngoue ko ʻĪtení. Naʻá Ne fekau kiate kinaua ke ʻoua te na kai mei he fua ʻo e ʻakau naʻe tapuí—ʻa e fua ʻo e ʻakau ʻo e ʻilo ʻo e leleí mo e koví. Naʻe tupu mei heʻena talangofua ki he fekau ko ʻení ʻa ʻena lava ʻo nofo ʻi he ngoué. Ka, naʻe teʻeki ke mahino kia ʻĀtama mo ʻIvi kapau te na nofo ʻi he ngoué he ʻikai ke na lava ʻo fakalakalaka ʻi hono aʻusia e fehangahangaí ʻi he moʻui fakamatelié. He ʻikai te na lava ‘o maʻu ‘a e fiefiá koeʻuhí kuo teʻeki ke na a‘usia ʻa e loto mamahí mo e mamahí. ʻIkai ko ia pē, ka he ʻikai te na lava ʻo maʻu ha fānau.

2.10. Naʻe ʻahiʻahiʻi ʻe Sētane ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ke na kai ʻa e fua naʻe tapuí, pea naʻá na fili ke fai ia. Koeʻuhí ko e fili ko ʻení, naʻe kapusi ai kinaua ki tuʻa mei he ʻao ʻo e ʻOtuá peá na hoko ʻo hinga mo matelie. ʻOku ui ʻa e maumau fono ʻa ʻĀtama mo ʻIví pea mo e ngaahi liliu ne hoko tupu mei aí ʻo kau ai ʻa e mate fakalaumālie mo fakaesino ʻa ia ʻoku ui ko e Hingá. Ko e mate fakalaumālié ko e mavahe ia mei he ʻOtuá. Ko e mate fakaesinó ko e mavahe ia ʻa e laumālié mei he sino fakamatelié.

2.11. Ko e Hingá ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e palani ʻo e fakamoʻui ʻa e Tamai Hēvaní. Naʻe lava ke maʻu ʻe ʻĀtama mo ʻIvi ha fānau ko ha ola ia ʻo e Hingá. Naʻe lava ke na aʻusia mo hona hakó ʻa e fiefiá mo e mamahí, ʻiloʻi ʻa e leleí mei he koví, peá na fakalakalaka (vakai, 2 Nīfai 2:22– 25).

2.12. ʻI heʻetau hoko ko ha hako ʻo ʻĀtama mo ʻIví, ʻoku tau maʻu ai ha tuʻunga hinga lolotonga e moʻui fakamatelié. ʻOku tau mavahe mei he ʻao ʻo e ʻOtuá pea ʻoku tau moʻulaloa ki he mate fakaesinó. ʻOku siviʻi foki kitautolu ʻe he ngaahi faingataʻa ʻo e moʻui fakamatelié pea mo e ngaahi ʻahiʻahi ʻa e filí. Neongo ʻoku ʻikai ke tau haʻisia ki he maumaufono ʻa ʻĀtama mo ʻIví, ka ʻoku tau haʻisia ki heʻetau ngaahi angahala ʻatautolú. Te tau lava ʻo ikunaʻi e ngaahi nunuʻa kovi ʻo e Hingá, maʻu ha fakamolemole mei heʻetau ngaahi angahalá, pea iku ʻo tau aʻusia ha fiefia kakato tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

Ngaahi potufolofola fekauʻakí: Sēnesi 1:28; Mōsaia 3:19; ʻAlamā 34:9–10

Tefito fekauʻakí: Ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí

Moʻui Fakamatelié

2.13. Ko e moʻui fakamatelié ko ha taimi ʻo e ako, ʻa ia ʻoku tau fakamoʻoniʻi ai te tau fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke filí ke fai e meʻa kotoa kuo fekau ʻe he ʻEikí mo teuteu ki he moʻui taʻengatá ʻaki hono fakatupulaki ʻo e ngaahi ʻulungaanga fakalangí. Te tau fai ʻeni ʻi heʻetau tui kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí, fakatomala, maʻu ʻa e ngaahi ouau fakahaofí mo e ngaahi fuakava hangē ko e papitaisó mo e hilifakinimá, pea kātaki faivelenga ki he ngataʻanga ʻo ʻetau moʻui fakamatelié ʻi he muimui ki he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí.

2.14. ʻI he moʻui matelié, ʻoku fakatahaʻi ai hotau ngaahi laumālié mo hotau sinó, ʻo tau maʻu ai ʻa e ngaahi faingamālie ke tau tupu pea fakalakalaka ʻi he ngaahi founga naʻe ʻikai lava kapau naʻa tau ʻi he maama fakalaumālié. Koeʻuhí ʻoku maʻu ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ha sino ʻo e kakano mo e hui ongoʻingofua, ʻoku tau fie maʻu ha sino ke fakalakalaka pea hoko ʻo hangē ko Iá. ʻOku toputapu hotau sinó pea ʻoku totonu ke fakaʻapaʻapaʻi he ko ha meʻaʻofa ia mei heʻetau Tamai Hēvaní (vakai, 1 Kolinitō 6:19–20).

Ngaahi potufolofola fekauʻakí: Sōsiua 24:15; Mātiu 22:36–39; Sione 14:15; 2 Nīfai 2:27; 3 Nīfai 12:48; Molonai 7:45, 47–48; T&F 130:22–23

Ngaahi tefito fekauʻakí: Toluʻi ʻOtuá; Ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí; Ngaahi Ouaú mo e Ngaahi Fuakavá; Ngaahi Fekaú

Moʻui hili ʻa e Maté

2.15. ʻI he taimi ʻoku tau mate aí, ʻoku hū hotau laumālié ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ʻo tatali ai ki he Toetuʻú. Ko e laumālie ʻo e kau māʻoniʻoní ʻoku ʻalu ia ki he tuʻunga ʻo e fiefiá, ʻa ia ʻoku ui ko palataisi. ʻOku ʻalu ʻa kinautolu ʻoku mate taʻe ʻi ai ha ʻilo ki he moʻoní pea mo kinautolu ʻoku talangataʻa ʻi he moʻui fakamatelié, ki ha feituʻu fakataimi hili ʻa e maté ʻoku ui ko e fale fakapōpula ʻo e ngaahi laumālié.

2.16. ʻE iku ʻo maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē ʻa e faingamālie ke ako ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí mo maʻu hono ngaahi ouaú mo e ngaahi fuakavá. ʻE hanga ʻe ha tokolahi ʻo e kau tui faivelengá ʻo malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí kiate kinautolu ʻi he fale fakapōpula ʻo e ngaahi laumālié. ʻE nofo ʻi palataisi ʻa kinautolu ʻoku nau fili ke tali ʻa e ongoongoleleí, fakatomala, pea tali ʻa e ngaahi ouau fakamoʻuí ʻa ia ʻoku fakahoko maʻanautolu ʻi he ngaahi temipalé kae ʻoua ke hokosia ʻa e Toetuʻú (vakai, 1 Pita 4:6).

2.17. Ko e Toetuʻú ko hono fakatahaʻi ia hotau laumālié pea mo hotau sino matelie ʻo e kakano mo e hui kuo fakahaohaoaʻí. Hili e toetuʻú te tau moʻui taʻe-faʻa-mate—he ʻikai toe mavahevahe hotau laumālié mo e sinó. ʻE toetuʻu ʻa e tokotaha kotoa pē kuo fāʻeleʻi mai ki he māmaní koeʻuhí naʻe ikunaʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e mate fakatuʻasinó (vakai, 1 Kolinitō 15:20–22). ʻE ʻuluaki toetuʻu e kau māʻoniʻoní pea nau haʻu ʻi he ʻUluaki Toetuʻú kimuʻa pea toki toetuʻu e kau faiangahalá.

2.18. ʻE hoko e Fakamaau Fakaʻosí hili ʻa e Toetuʻú. ʻE fakamāuʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e tokotaha kotoa pē ke fakapapauʻi ʻa e nāunau taʻengata te ne maʻú. ʻE makatuʻunga ʻa e fakamaau ko ʻení ʻi he ngaahi holi mo e talangofua ʻa e tokotaha takitaha ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá (vakai, Fakahā 20:12).

2.19. ʻOku ʻi ai ha ngaahi nāunau ʻe tolu: nāunau fakasilesitialé, nāunau fakatelesitialé, pea mo e nāunau fakatilesitialé (vakai, 1 Kolinitō 15:40–42). Ko kinautolu ʻoku nau lototoʻa ʻi he fakamoʻoniʻi ʻo Sīsuú pea talangofua ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí te nau nofo mo e kau mēmipa māʻoniʻoni ʻo honau fāmilí ʻi he nāunau fakasilesitialé ʻi he ʻao ʻo e ʻOtua ko e Tamaí pea mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí.

Ngaahi potufolofola fakafekauʻakí: Luke 24:36–39; Sione 17:3; T&F 131:1–4

Ngaahi tefito fakafekauʻakí: Ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí; Ngaahi Ouaú mo e Ngaahi Fuakavá