Mai, pe’e mai 2024
3–9 nō Tiunu : « ’Ua fa’aitoito noa rātou ’e ’ua tāmau māite ho’i. » Mosia 29–Alama 4


« 3–9 nō Tiunu : ‘’Ua fa’aitoito noa rātou ’e ’ua tāmau māite ho’i.’ Mosia 29–Alama 4 », Mai, pe’e mai—Nō te ’utuāfare ’e te fare purera’a : Buka a Moromona 2024 (2024)

« 3–9 nō Tiunu. Mosia 29–Alama 4 », Mai, pe’e mai—Nō te ’utuāfare ’e te fare purera’a : 2024 (2024)

Hōho’a
tē poro ra o Alama tamaiti

Alma the Younger Preaching [Tē poro ra Alama tamaiti], nā Gary L. Kapp

3–9 nō Tiunu : « ’Ua fa’aitoito noa rātou ’e ’ua tāmau māite ho’i »

Mosia 29Alama 4

E hi’o paha vetahi i te mana’o o te ari’i Mosia ē e mono i te mau ari’i i te mau ha’avā mā’itihia, ’ei tauira’a politita pa’ari noa. Nō te mau ’āti Nephi rā, rātou iho ā rā tei ora na i raro a’e i te ari’i Noa, e aura’a pae vārua ato’a tō teie tauira’a. ’Ua ’ite rātou i te fa’aterera’a a te tahi ari’i parauti’a ’ore i tōna nūna’a, ’e « ’ua hina’aro māite atu ra » rātou ’ia ti’amā i taua huru fa’aterera’a ra. E riro teie tauira’a i te arata’i ia rātou i te ti’a’aura’a i tō rātou iho parauti’a ’e « ’ia fa’autu’ahia rātou nō tā rātou iho mau hara » (Mosia 29:38).

Te vāhi pāpū, ’aita te fa’aorera’a i te hau ari’i i fa’a’ore i te mau fifi i roto i te sōtaiete ’āti Nephi. E rave rahi ta’ata ha’avarevare mai ia Nehora ’e ia Amaliki tei fa’atīani i te mau mana’o hape, e feiā fa’aro’o ’ore tei hāmani ’ino i te feiā mo’a, ’e e rave rahi melo nō te ’Ēkālesia tei ha’ate’ote’o ia rātou ’e tei hi’a ’ē atu. ’Āre’a « te mau ta’ata ha’eha’a i pe’e atu i te Atua », ’ua « fa’aitoito noa rātou ’e ’ua tāmau māite ho’i » noa atu te ’ohipa e tupu ra ’ati a’e ia rātou (Alama 4:15 ; 1:25).

Mana’o nō te ’apo i te ha’api’ira’a i te ’utuāfare ’e i te fare purera’a

Mosia 29:26–27 ; Alama 2:1–7

E ti’a iā’u ’ia riro ’ei maita’i au i rotopū i te huira’atira.

E pae noa matahiti i roto i te fa’aterera’a a te mau ha’avā, ’ua hiti mai te tahi fifi tei tāmata i te mau parau a Mosia ē, e riro te reo o te nūna’a i te mā’iti i te maita’i i te rahira’a taime (hi’o Mosia 29:26). ’A tuatāpapa i te Alama 2:1–7 ’ia ’ite ē e aha taua fifi ra ’e e aha tā te ’āti Nephi i rave nō te fa’atītī’aifaro i te reira. E aha te mea e tupu mai ʼāhani ē ’aita « te mau ta’ata o te ’ēkālesia » i fa’ateitei i tō rātou reo ? E aha atu ā tā ’oe i ’apo mai nō roto mai i teie ā’amu nō ni’a i te huru te Fatu e hina’aro ai ia ’oe ’ia ha’a i rotopū i te huira’atira ? (hi’o ato’a Mosia 29:26–27).

E aha te mau fifi rahi e fa’aruru nei tō ’outou huira’atira ? Mai te mau ’āti Nephi te huru, nāhea ’oe e ha’apāpū ai ē, tē fa’aro’ohia ra tō ’oe reo i roto i « te reo o te mau ta’ata. » E aha te tahi atu mau rāve’a ’ē e ti’a ai ’ia ’oe, ’ei ta’ata ’āpe’e ia Iesu Mesia, ’ia fa’auru i te maita’i i roto i te huira’atira ?

Hi’o ato’a ia Dallin H. Oaks, « Aroha atu i tō ’outou mau ’enemi », Liahona,, Novema 2020, 26–29.

Alama 1

E tauturu mai te parau a te Atua iā’u i te ’itera’a atu i te ha’api’ira’a tumu hape.

Noa atu ē ’ua fā’i ’o Nehora e mea hape tāna i ha’api’i atu, ’ua tāmau noa tāna mau ha’api’ira’a i rotopū i te mau ’āti Nephi e rave rahi matahiti te maoro. I tō ’outou mana’o, nō te aha te ta’ata i au ai i te mea tā Nehora i ha’api’i ? I roto i te Alama 1:2–6, ʼa ʼimi te mau haʼavare i roto i te mau ha’api’ira’a a Nehora—ʼe te parau mau tāna i faʼaʼohipa nō te tāhunara’a i taua mau ha’avare nāna ra.

’Ua a’o Gideona ia Nehora « i te mau parau a te Atua » (Alama 1:7, 9). Teie te tahi mau pāpa’ira’a mo’a, tei fa’a’ite i te mau hape a Nehora : Mataio 7:21–23 ; 2 Nephi 26:29–31 ; Mosia 18:24–26 ; ’e Helamana 12:25–26. ’A tāmata i te ha’apoto i te mau ’īrava pāpa’ira’a mo’a tāta’itahi. E aha tā ’oe i ’apo mai mai roto mai i te mau peropheta ora, ’o tē pāto’i nei i te mau ha’api’ira’a ha’avare i tō tātou nei ’anotau ?

Alama 1:19–31 ; 4:6–15

Te pipi mau nō Iesu Mesia, e « mau ta’ata ha’eha’a [ïa] i pe’e atu i te Atua. »

Tē fa’ata’a nei te pene 1 ’e te 4 o Alama i te tahi pu’e tau manuiara’a nō te ’Ēkālesia, e mea ta’a ’ē rā tā te mau melo pāhonora’a i taua manuiara’a ra. ’Ei hi’ora’a, e fa’aau i te Alama 1:19–30 i te Alama 4:6–15 nō te hi’o e mea nāhea te mau melo o te ’Ēkālesia i te tauira’a i roto noa i te tahi tau matahiti. ’Ia au i te mau mea tā ’oe i tai’o, e aha te mana’o o te feiā ’āpe’e ia Iesu Mesia, i ni’a i te mau ta’ata e ti’aturira’a ’ē tō rātou ? E aha te huru o te feiā ’āpe’e i te Mesia i mua i te tao’a rahi ’e te manuiara’a ? E aha tā ’oe e mana’o ra e taui i ni’a i tō ’oe iho huru ?

Fa’aau i te mau pāpa’ira’a mo’a ia ’oe. ’A feruri nāhea te mau ’ā’amu ’e te mau ha’api’ira’a o te mau pāpa’ira’a mo’a e au ai i tō ’oe orara’a. ’Ei hi’ora’a, e ’ite paha ’oe i te tahi mau tū’atira’a i roto i te mau fifi o teie ’anotau ’e te mau fifi tā te mau ’āti Nephi i fa’aruru i roto i te Alama 1–4.

Hōho’a
ītona nō te séminaire

Alama 4:6–20

E taui tō’u hi’ora’a ’e tō’u ’itera’a pāpū i te ā’au.

E nehenehe ’oe e ’āmui atu i te ’oto o Alama i te ’itera’a ’oia i te ’ohipa e tupu ra i rotopū i tōna nūna’a. ’A imi i te mau fifi tāna i ’ite i roto i te Alama 4:6–15. ’Ua ’ite ānei ’oe i te tahi mau fifi mai te reira te huru ? Pēnei a’e tē ha’ape’ape’a nei ’oe nō te tahi tei herehia, ’o tē ’aro nei i teie mau fifi. ’Ua uiui ānei ’oe e aha tē ti’a ia ’oe ’ia rave nō te tauturu atu ?

E parau vetahi ’ē, ’o Alama te ha’avā rahi te ta’ata maita’i roa a’e nō te fa’atītī’aifaro i teie mau fifi. ’Ua mana’o rā Alama ē, tē vai ra te rāve’a maita’i a’e. ’Ia tai’o ’oe i te mau ’īrava 16–20, e aha te mea tā ’oe e fa’ahiahia nei nō ni’a i tāna huru ravera’a nō te tauturu i tōna mau ta’ata ?

E fa’aro’o rahi tō Alama i roto i te parau a te Atua ’e « te ’itera’a pāpū [ateate] » (’īrava 19). E aha te mau hiʼoraʼa tā tātou i ʼite nō niʼa i te pūai o te ʼiteraʼa pāpū ateate ? ’A feruri ai ’oe i te mau rāve’a rau nō te fa’a’ite i tō ’oe ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia ’e nō tāna ’evanelia, ’a tai’o fa’ahou i te Alama 4:6–14. E aha tā te ’ohipa a te mau melo o te ’Ēkālesia i roto i teie mau ’īrava e fa’a’ite nei nō ni’a i tō rātou ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia ’e tāna mau ha’api’ira’a ? E aha tā ’oe e ’ite ra nō ni’a i te maita’i o tā rātou mau ’ohipa—i ni’a ia rātou iho ’e i ni’a ia vetahi ’ē ? ’A feruri ato’a i te mau rāve’a i ha’amaita’ihia ai ’oe e te ’itera’a pāpū ateate o te tahi atu mau ta’ata, tei fa’a’itehia nā roto i te mau parau ’e ’aore rā te mau ’ohipa.

’A feruri i te mau rāve’a e nehenehe ai ’oe e fa’a’ite i tō ’oe ’itera’a pāpū nō Iesu Mesia—nā roto i te parau ’e ’aore rā, te ’ohipa. ’O vai tē fāna’o i tō ’oe ’itera’a pāpū ?

Hi’o ato’a Gary E. Stevenson, « Te fa’a’amura’a ’e te fa’a’itera’a i tō ’outou ’itera’a pāpū », Liahona, Novema 2022, 111–14 ; « ’Itera’a pāpū », Te mau hīmene, N°70 ; « Alma the Younger Steps Down as Chief Judge [Tē vaiiho nei Alama tamaiti i tōna ti’ara’a ha’ava rahi » (video), Vaira’a buka ’evanelia.

Nō te tahi atu ā mana’o, ’a hi’o i te mau ve’a Liahona ’e Nō te pūai o te feiā āpī nō teie ’āva’e.

Mana’o nō te ha’api’i i te tamari’i

Alama 1:2–9

E nehenehe te Fatu e tauturu iā’u ’ia ’ite e ha’api’ira’a ha’avare terā.

  • Hō’ē rāve’a nō te tuatāpapa i te Alama 1:2–4 ’e tā ’oe mau tamari’i, ’o te tauturura’a ïa ia rātou ’ia hāmani i te hō’ē uiuira’a parau mau ’e parau hape, ma te fa’a’ohipa i te mau fa’ahitira’a parau a Nehora, e ’orometua ha’avare. I muri iho e paraparau ia rātou nō ni’a i te tumu ’o Sātane e ’āno’i pinepine ai i te mau parau mau i te parau hape. Tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te tahi mau hi’ora’a. I roto i te mau ’īrava 7–9, ’ua nāhea Gideona i te pāto’ira’a i te mau ha’avare a Nehora ? (Hi’o ato’a « Pene 20 : Alama ’e ’o Nehora », Te mau ’ā’amu o te Buka a Moromona, 54–55.)

Alama 1:19–25

’Ei melo nō te ’Ēkālesia a Iesu Mesia, e here au ’e e tāvini au ia vetahi ’ē.

  • Tē vai ra te tahi mau melo nō te ’Ēkālesia a te Fatu i te anotau o Alama, e ā’au hōro’a e te rima hōro’a ra, e te vetahi mau melo e mea i’ino īa ’e te te’ote’o. Nō te tauturu i tā ’oe mau tamari’i ’ia ’apo i te ha’api’ira’a mai roto mai i teie mau ’ohipa, e nehenehe e tai’o ’āmui i te Alama 1:27, 30 ’e ’ia hāmani i te hō’ē tāpura nō te mau huru ta’ata tā te mau melo o te ’Ēkālesia a te Fatu i tauturu. ’O vai tā tātou i ’ite tei « hina’aro » (Alama 1:30) i tō tātou here ’e tā tātou tauturu ? E nehenehe ’outou e hīmene ’āmui i te hō’ē hīmene nō ni’a i te here ’e te tāvinira’a, mai te « Soyons gentils » (Chants pour les enfants, 83), ma te tauturu i te mau tamari’i ’ia feruri i te mau ’ohipa e tū’ati i te hīmene.

  • E aha tā tātou e rave ’ia rave-’ino-hia tātou ? E tai’o ’e tā ’oe mau tamari’i e mea nāhea te mau ta’ata ’āpe’e i te Mesia i te ravehia i roto i te Alama 1:19–20. ’A paraparau e aha tā rātou i rave i roto i te mau ’īrava 22 ’e 25. Pēnei a’e e nehenehe ’outou e ha’api’ipi’i i te mau rāve’a e pāhono atu i te taime e hāmani ’ino mai vetahi ’ē.

Alama 4:8–20

E nehenehe tō’u ’itera’a pāpū e ha’apūai ia vetahi ’ē.

  • Pinepine te « ’itera’a pāpū [ateatea] » (Alama 4:19) o te hō’ē tamari’i i te fa’atupu i te hō’ē fa’aurura’a pūai i ni’a ia vetahi ’ē. Nō te tauturu i tā ’oe mau tamari’i ’ia ’ite i te reira, e nehenehe e tai’o ’āmui i te Alama 4:8–12, 15, ma te tauturu ia rātou ’ia hi’o e aha te mau fifi e tupu ra i roto i te ’Ēkālesia. E nāhea ’o Alama i te fa’atītī’aifaro i taua mau fifi ra ? Tauturu ia rātou ’ia hi’o e aha tā Alama i fa’aoti i te rave i roto i te Alama 4:16–20. Pēnei a’e e nehenehe te tahi i te tahi ’ua nāhea tō vetahi ’ē ’itera’a pāpū nō te Mesia i te ha’apūaira’a ia ’oe.

  • Mai te mea e hina’aro tā ’oe mau tamari’i i te tahi atu hi’ora’a nō te ’itera’a pāpū, ’a fa’a’ite i te tahi hōho’a video nō te hō’ē ta’ata a’o i te ’āmuira’a rahi ’o tē fa’a’ite ra i tōna ’itera’a pāpū. E nehenehe ato’a ’oe e fa’a’ohipa i te ’api fa’a’ana’anataera’a nō teie hepetoma, ’e ’aore rā e hīmene ’āmui i te hō’ē hīmene mai te « ’Itera’a pāpū » (Te mau hīmene, N°70). E aha tā tātou e ’apo nei nō ni’a i te ’itera’a pāpū i roto i teie mau rāve’a ? ’A vaiiho i tā ’oe mau tamari’i ’ia ha’api’ipi’i i te fa’a’itera’a i tō rātou ’itera’a pāpū.

Nō te tahi atu ā mana’o, ’a hi’o i te ve’a Hoa nō teie nei ’āva’e.

Hōho’a
te mau ’āti Nephi e ’aro ra i te mau ’āti Amaliki

Alma and Amlici [Alama ’e Amaliki], nā Scott M. Snow