Löydetty Mormonin kirjan voimalla
Kaikkien täytyy kokea Mormonin kirjaan sisältyvien totuuksien voima ja tulla löydetyiksi sen avulla.
Kun käyn käännynnäisten luona, yksi kysymyksistä, joita haluan usein esittää heille, on, kuinka he ja heidän perheensä saivat kuulla kirkosta ja kuinka he tulivat menneeksi kasteelle. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö sillä hetkellä aktiivinen jäsen vai eikö hän ole käynyt kirkossa moniin vuosiin. Vastaus on aina sama: hymyillen ja kasvot loistaen he alkavat kertoa siitä, kuinka heidät löydettiin. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että kääntymyskertomus on aina kertomus siitä, kuinka meidät löydetään.
Jeesus Kristus itse on kadonneiden Herra. Hän välittää siitä, mikä on kadonnut. Se on varmaankin syy siihen, miksi Hän opetti kolme vertausta, jotka ovat Luukkaan evankeliumin luvussa 15: vertaukset eksyneestä lampaasta, kadonneesta hopearahasta sekä lopulta tuhlaajapojasta. Kaikissa näissä kertomuksissa on yhteinen nimittäjä: Sillä ei ole merkitystä, miksi jokin on kadoksissa. Silläkään ei ole väliä, onko kadonnut tietoinen siitä, että oli kadoksissa. Silloin vallitsee valtava ilon tunne, joka saa huudahtamaan: ”Iloitkaa kanssani! Minä löysin [sen, mikä] oli kadoksissa.”1 Loppujen lopuksi mikään ei ole todella kadoksissa Häneltä.2
Saanen tänä iltapäivänä kertoa teille yhdestä minulle kaikkein kallisarvoisimmista asioista – siitä, kuinka minut itseni löydettiin.
Juuri ennen kuin täytin 15 vuotta, enoni Manuel Bustos kutsui minut vierailulle hänen ja hänen perheensä luo tänne Yhdysvaltoihin. Se olisi minulle hieno tilaisuus oppia englantia. Enoni oli kääntynyt kirkkoon monia vuosia aiemmin, ja hänellä oli suurenmoinen halu tehdä lähetystyötä. Luultavasti juuri siitä syystä äitini minun tietämättäni puhui hänen kanssaan ja sanoi suostuvansa vierailukutsuun yhdellä ehdolla: että enoni ei yrittäisi taivuttaa minua kirkon jäseneksi. Olimme katolisia ja olimme olleet sitä sukupolvien ajan, eikä sitä ollut mitään syytä muuttaa. Enoni suostui tähän täysin ja piti sanansa jopa siinä määrin, ettei hän halunnut vastata edes yksinkertaisiin kysymyksiin kirkosta.
Tietenkään enoni ja hänen suloinen vaimonsa Marjorie eivät pystyneet olemaan muuta kuin mitä he olivat.3
Minut majoitettiin kirjastohuoneeseen, jossa oli paljon kirjoja. Näin, että siinä kirjastohuoneessa oli arviolta 200 erikielistä Mormonin kirjaa, joista 20 espanjaksi.
Yhtenä päivänä uteliaisuudesta otin käteeni yhden espanjankielisen Mormonin kirjan.
Se oli sellainen, jossa oli taivaansininen pehmeä kansi ja siihen painettu enkeli Moronin kuva. Kun avasin sen, ensimmäiselle sivulle oli kirjoitettu seuraava lupaus: ”Ja kun te nämä saatte, minä tahtoisin kehottaa teitä kysymään Jumalalta, iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, hän ilmoittaa niistä teille totuuden Pyhän Hengen voimalla.”
Ja sitten lisäys: ”Ja Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta.”4
On vaikeaa selittää vaikutusta, joka näillä pyhien kirjoitusten jakeilla oli mieleeni ja sydämeeni. Jos olen rehellinen, niin en etsinyt ”totuutta”. Olin vain teini, joka oli tyytyväinen elämäänsä ja nautti tästä uudesta kulttuurista.
Siitä huolimatta tuo lupaus mielessäni aloin salaa lukea kirjaa. Kun luin lisää, ymmärsin, että jos todella halusin saada siitä jotakin irti, minun oli parasta alkaa rukoilla. Ja me kaikki tiedämme, mitä tapahtuu, kun päättää sekä lukea Mormonin kirjaa että myös rukoilla sen johdosta. No, juuri niin minulle tapahtui. Se oli jotakin hyvin erityistä ja hyvin ainutlaatuista – niin, aivan samaa kuin mitä on tapahtunut miljoonille muille ympäri maailman. Opin tietämään Pyhän Hengen voimasta, että Mormonin kirja on totta.
Sitten menin enoni luo selittääkseni hänelle, mitä oli tapahtunut, ja että olin valmis menemään kasteelle. Enoni ei pystynyt salaamaan hämmästystään. Hän nousi autoonsa, ajoi lentoasemalle ja palasi mukanaan lentolippu minulle takaisin kotiin ja äidilleni osoitettu viesti, jossa luki yksinkertaisesti: ”Minulla ei ollut tämän kanssa mitään tekemistä!”
Tavallaan hän oli oikeassa. Minut oli löydetty suoraan Mormonin kirjan voimalla.
On varmasti monia, jotka on löydetty eri puolilla maailmaa suurenmoisten lähetyssaarnaajiemme avulla ja jokaisessa tapauksessa ihmeellisin tavoin. Tai ehkäpä heidät on löydetty ystävien avulla, jotka Jumala on tarkoituksella asettanut heidän polulleen. Saattaa jopa olla niin, että heidät on löydetty jonkun tähän sukupolveen kuuluvan tai jonkun heidän esivanhempansa avulla.5 Olipa asia miten tahansa, niin jotta he edistyisivät kohti todellista henkilökohtaista kääntymystä, heidän kaikkien täytyy kokea – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin – Mormonin kirjaan sisältyvien totuuksien voima ja tulla löydetyiksi sen avulla. Samaan aikaan heidän täytyy henkilökohtaisesti päättää tehdä Jumalalle vakava sitoumus, että he pyrkivät pitämään Hänen käskynsä.
Kun olin palannut Buenos Airesiin, äitini tajusi, että minä todellakin halusin mennä kasteelle. Koska minulla oli hieman kapinallinen asenne, niin vastustamisen sijaan äitini asettui hyvin viisaasti puolelleni. Ja – edes tietämättä sitä – hän piti itse minulle kastepuhuttelun. Minä todellakin uskon, että hänen puhuttelunsa oli vieläkin syvällisempi kuin ne, joita lähetyssaarnaajamme pitävät. Äitini sanoi minulle: ”Jos haluat mennä kasteelle, minä tuen sinua. Mutta ensin aion esittää sinulle muutamia kysymyksiä ja haluan, että ajattelet hyvin tarkkaan ja vastaat minulle rehellisesti. Sitoudutko käymään kirkossa aivan joka sunnuntai?”
Sanoin hänelle: ”Kyllä, tietenkin aion tehdä niin.”
”Onko sinulla aavistustakaan, kuinka pitkään kirkonmenot kestävät?”
”Kyllä on”, minä sanoin.
Hän vastasi: ”No, jos menet kasteelle, minä aion huolehtia siitä, että sinä käyt kirkossa.” Sitten hän kysyi minulta, olinko todella halukas siihen, etten ikinä juo alkoholia enkä tupakoi.
Vastasin: ”Kyllä, tietenkin aion toimia myös niin.”
Siihen hän lisäsi: ”Jos sinut kastetaan, aion huolehtia siitä, että juuri niin tapahtuu.” Ja hän jatkoi sillä tavoin lähes jokaisen käskyn kohdalla.
Enoni oli soittanut äidilleni ja sanonut, ettei äidin tarvinnut olla huolissaan, koska jättäisin kyllä kirkon pian. Neljä vuotta myöhemmin, kun sain kutsuni palvella Montevideon lähetyskentällä Uruguayssa, äitini soitti enolleni ja kysyi häneltä, milloin minä tarkalleen ottaen jättäisin kirkon. Totuus on, että siitä hetkestä asti kun minut kastettiin, äitini oli onnellisempi äiti.
Tulin tietämään, että Mormonin kirja on ratkaisevan tärkeä kääntymysprosessissa, kun koin omakohtaisesti lupauksen, että ”ihminen pääsee lähemmäksi Jumalaa noudattamalla sen opetuksia”6.
Nefi selitti Mormonin kirjan keskeisen tarkoituksen tällä tavoin:
”Sillä me ponnistelemme uutterasti kirjoittaaksemme, saadaksemme lapsemme sekä veljemme uskomaan Kristukseen ja tekemään sovinnon Jumalan kanssa. – –
Ja [siksi] me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta [ja] me profetoimme Kristuksesta – –, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa.”7
Koko Mormonin kirja on täynnä tätä samaa pyhää tarkoitusta.
Tästä syystä jokainen lukija, joka sitoutuu tutkimaan sitä vilpittömästi rukouksen hengessä, oppii paitsi Kristuksesta myös Kristukselta – etenkin, jos hän tekee päätöksen kokeilla sanan voimaa8 eikä hylkää sitä ennenaikaisesti ennakkoluuloisen epäuskon9 tähden sen vuoksi, mitä muut ovat sanoneet asioista, joita he eivät ole koskaan lukeneet.
Presidentti Russell M. Nelson mietiskeli: ”Kun ajattelen Mormonin kirjaa, ajattelen sanaa voima. Mormonin kirjan totuuksilla on voima parantaa, lohduttaa, palauttaa, auttaa, vahvistaa ja ilahduttaa sieluamme.”10
Kutsuni tänä iltapäivänä meille jokaiselle siitä riippumatta, kuinka kauan olemme olleet kirkon jäseniä, on, että sallimme Mormonin kirjan totuuksien voiman löytää meidät ja tulla osaksi elämäämme jälleen kerran sekä päivä toisensa jälkeen, kun uutterasti tavoittelemme henkilökohtaista ilmoitusta. Niin tapahtuu, jos me sallimme sen.
Todistan vakaasti, että Mormonin kirja sisältää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden ja että Pyhä Henki vahvistaa sen totuuden kerta toisensa jälkeen jokaiselle, joka vilpittömin sydämin etsii tietoa sielunsa pelastukseksi.11 Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.