Rakentakaamme siltoja
Vuosisatoja sitten eräs tarkka lainopettaja kysyi Vapahtajalta:
”’Opettaja, mikä on lain suurin käsky?’
Jeesus vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.
Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.
Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.’”1
Herra ilmoitti tämän ohjeen jälleen vuonna 1831, kun Hän sanoi profeetta Joseph Smithille: ”Ja jokainen pitäköön veljeään itsensä veroisena ja osoittakoon hyveellisyyttä ja pyhyyttä minun edessäni.”
Sitten tähdentäen Hän lisäsi: ”Ja vielä minä sanon teille: Jokainen pitäköön veljeään itsensä veroisena.”2
Ajan keskipäivänä ja jälleen myöhempinä aikoina Herra on painottanut keskeistä oppiaan yhtäläisistä mahdollisuuksista lapsilleen. Ja presidentti Oaks on muistuttanut meitä tästä Mormonin kirjan opetuksesta: ”Eikä [Herra] torju ketään niistä, jotka tulevat hänen luoksensa, mustia eikä valkoisia, orjia eikä vapaita, miehiä eikä naisia; – – kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia.”3
Jokaisella mantereella ja merensaarilla uskollisia ihmisiä kootaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. Kulttuuriin, kieleen, sukupuoleen, rotuun ja kansallisuuteen liittyvät erot himmenevät merkityksettömiksi, kun uskolliset astuvat liittopolulle ja tulevat rakkaan Lunastajamme luo.
Lopulta ymmärrämme, että ainoastaan Jumalan todellisen isyyden ymmärtäminen voi saada meidät täysin ymmärtämään ihmisten todellista veljeyttä ja todellista sisaruutta. Tuo ymmärrys herättää meissä kiihkeän halun rakentaa yhteistyön siltoja syrjinnän muurien sijaan.
Rukoukseni ja siunaukseni, jonka jätän kaikkien kuulijoiden ylle, on se, että voisimme voittaa kaikki ennakkoluulojen kuormat ja kulkea nuhteettomasti Jumalan kanssa – ja toinen toisemme kanssa – täydellisessä rauhassa ja sopusoinnussa. ◼