Tätä lähetystyöpalvelua minä tarvitsin
Kirjoittaja asuu São Paulossa Brasiliassa.
Olen kirkon jäsen, mutta minäkin tarvitsin lähetyssaarnaajia.
Kun täytin 17 vuotta, kaikki ystäväni olivat hävinneet. He olivat muuttaneet muualle, palvelemassa lähetystyössä tai vain lakanneet olemasta ystäviäni. Vaikka minulla oli perheeni, tunsin silti itseni yksinäiseksi. Tunsin, etten saanut mitään tukea kotini ulkopuolelta, enkä kuulunut muiden joukkoon edes silloin, kun yritin.
Eräänä päivänä seurakuntaamme osoitetut uudet lähetyssaarnaajat ilmestyivät kotiimme esitelläkseen itsensä. He kysyivät, kuinka he voisivat olla meille avuksi. En välittänyt heidän kysymyksestään, koska ajattelin vain sitä, miten surullinen ja yksinäinen olin. Sitten lähetyssaarnaajat sanoivat, että heistä olisi mukavaa, jos auttaisin heitä joillakin heidän opetuksistaan. Olin yllättynyt! Miksi he pyytäisivät apua joltakulta, joka ei selvästikään ollut missään parhaassa tunnetilassa?
Suostuin kuitenkin ja menin joillekin opetuksille heidän kanssaan. Sen lisäksi, että lähetyssaarnaajat auttoivat ihmisiä, joita he opettivat, heillä oli myös hyvä vaikutus minuun.
Kun toinen lähetyssaarnaajavanhimmista sai siirron, oivalsin, että elämäni oli kohentunut siitä lähtien kun olin alkanut viettää aikaa lähetyssaarnaajien kanssa. Minulla ja seuraavalla lähetyssaarnaajavanhimmalla, joka tuli alueelle, oli paljon yhteistä, ja vietin edelleen aikaa lähetyssaarnaajien kanssa. He kannustivat, opettivat ja tukivat minua. Vaikeina päivinä he auttoivat mielialani kohottamisessa. Kielimuurista ja lähetyssaarnaajien kiireisestä aikataulusta huolimatta he pyrkivät auttamaan minua. He auttoivat minua ymmärtämään, etten ollut yksin. Taivaallinen Isä ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus huolehtivat minusta ja auttoivat minua muiden välityksellä.
Kun se uusi lähetyssaarnaajavanhin lähti, kiitin häntä siitä, että hän oli ollut välineenä Herran käsissä minun pelastamisekseni. Olen kiitollinen siitä, että hän tuli sille nimenomaiselle lähetyskentälle, koska hän oli siunauksena minulle.
Ennen tuota aikaa minulla oli tuskin minkäänlaista halua palvella lähetystyössä, mutta kun seurasin näitä lähetyssaarnaajia, haluni palvella kasvoi. Aloitan pian oman lähetystyöpalveluni ja toivon, että voin antaa kaikkeni Herralle, kuten ne lähetyssaarnaajat antoivat.
Ennen kuin se ensimmäinen lähetyssaarnaajapari tuli kotiimme, muistan, kuinka eräänä iltana tunsin yksinäisyyttä ja rukoilin. Pyysin koko sydämestäni Jumalaa lähettämään edes yhden ystävän minulle avuksi ja tueksi. Herra vastasi rukoukseeni odottamattomalla tavalla – lähettämällä lähetyssaarnaajat. Tiedän, että Jeesus Kristus elää ja että lähetyssaarnaajat ovat Hänen palvelijoitaan.