Valmistautukaa, olkaa vastedes vahvoja
Murhenäytelmät eivät koskaan vie voittoa siellä, missä vallitsee henkilökohtainen vanhurskaus.
Oletteko koskaan huomanneet olevanne mukana keskustelussa, jossa teitä on yhtäkkiä vaadittu vaikenemaan samalla kun teidän näkökantanne on käsitetty väärin ja sitä on halveksittu? Minulle kävi juuri niin miltei 25 vuotta sitten, ja tuon kesken jääneen keskustelun aiheuttama turhautuneisuus on säilynyt tähän päivään asti.
Minut oli lähetysjohtajana kutsuttu muiden kirkon edustajien ohella tapaamaan lähetyskenttämme yhden kaupungin pormestari. Hän oli sydämellinen toivottaessaan meidät tervetulleiksi toimistoonsa. Keskustelumme käsitteli sen ajan ongelmia. Viimein hän kysyi, miksi kirkko teki lähetystyötä hänen kaupungissaan.
Tämä kysymys ei tullut yllätyksenä. Joitakin viikkoja aikaisemmin olin saanut sellaisen tunteen, että hän esittäisi tämän kysymyksen, ja olin saanut vaikutelman siitä, mitä minun tulee vastata. Vastasin: ”Jeesuksen Kristuksen evankeliumi tarjoaa vastaukset ja ratkaisut kaikkiin maailman ongelmiin, mukaan lukien ne ongelmat, joita teidän kaupunkinne hyvillä ihmisillä on edessään. Siksi me olemme täällä.”
Otaksuin täysin, että pormestari haluaisi tietää lisää. Sen sijaan hänen mielialansa muuttui. Hänen kasvojensa ilme muuttui ensin epäileväksi, sitten halveksivaksi. Hän pauhasi naiivista suhtautumisestani maailman haasteisiin ja katkaisi äkillisesti vierailumme. Mitään lisäselityksiä ei sallittu.
Tänä aamuna haluaisin viedä tuon keskustelun päätökseen. Toivon, että se hyvä pormestari on kuuntelemassa, koska se, mitä aion seuraavaksi sanoa, on levottomalle maailmalle erittäin tärkeätä.
Viime vuosien kauhistavat suuronnettomuudet ovat vakavoittaneet meidät. Niitä tapahtuu yhä tiheämmin ja ne ovat yhä voimakkaampia. Luonnonvoimilla on julmat ulottuvuudet, ihmisten hyökkäykset ovat säälimättömiä verilöylyjä, ja hillittömät himot johtavat sellaiseen irstauteen, rikollisuuteen ja perheen tuhoutumiseen, joka on saavuttamassa epätavallisen laajat mittasuhteet. Tsunami Etelä-Aasiassa ja hurrikaanit Yhdysvalloissa sekä niiden vaatimat kauheat verot ovat viimeisimpiä suuronnettomuuksia, jotka ovat vanginneet huomiomme. Kaikkialla maailmassa asuvien sydämet ja kädet ojentuvat auttamaan niitä, joita nämä onnettomuudet ovat kohdanneet. Erimielisyydet väistyvät vähäksi aikaa myötätunnon ja rakkauden tieltä.
Olemme kiitollisuudenvelassa niille, jotka suuronnettomuuksien piiskaamina muistuttavat meitä siitä, että ihminen on riippuvainen Jumalasta. Pakolaisleirillä leski, joka tuntee tuskaa poikiensa raa’asta surmaamisesta, lausuu itkien: ”En saa menettää uskoani.” Katrinan raivon musertamina onnettomuudesta pelastuneet anovat: ”Rukoilkaa meidän puolestamme.”1
Tämänkaltaisten suuronnettomuuksien syistä väitellään ilmeisesti loputtomiin. Kommentoijilla, poliitikoilla, tiedemiehillä ja monilla muilla on käsityksiä onnettomuuksien syistä.
Herra Jeesus Kristus on sanonut evankeliuminsa palauttamisesta:
”Sen tähden, koska minä, Herra, tiesin suuren onnettomuuden, joka kohtaisi maan asukkaita, minä kutsuin palvelijaani Joseph Smith nuorempaa ja puhuin hänelle taivaasta ja annoin hänelle käskyjä. – –
Tutkikaa näitä käskyjä, sillä ne ovat todet ja luotettavat, ja kaikki niissä olevat profetiat ja lupaukset täyttyvät.”2
Kääntäkäämme huomiomme näiden onnettomuuksien selityksiin eli tarkoituksiin. Onneksi siinä ei tarvita väittelyä, koska meillä on Kristuksen evankeliumin täyteys, johon voimme turvata. Tutkikaa profeettojen sanoja Mormonin kirjassa ja Raamatussa, lukekaa Jeesuksen Kristuksen opetuksia Matteuksen 24. luvussa3, tutkikaa Herran myöhempien aikojen ilmoituksia Opissa ja liitoissa.4 Niistä me saamme tietää Jumalan tarkoituksista näissä asioissa.
Onnettomuudet ovat eräs vastoinkäymisten muoto, ja vastoinkäymiset ovat välttämätön osa taivaallisen Isän suunnitelmaa lastensa onnen hyväksi.
Jos sydämemme on vilpitön Jumalan edessä, niin vastoinkäymiset kouluttavat meitä, auttavat meitä voittamaan lihallisen luontomme ja ravitsevat meissä piilevää jumalallista kipinää. Ilman vastoinkäymisiä me emme osaisi ”valita parempaa osaa”.5 Vastoinkäymiset auttavat meitä näkemään, missä meidän tulee tehdä parannusta, voittaa lihalliset vaistomme, ottaa vastaan vanhurskaus ja nauttia omantunnonrauhasta.6
Mitä lujemmin tartumme vanhurskauteen, sitä enemmän voimme nauttia Vapahtajamme varjelevasta huolenpidosta. Hän on maailmankaikkeuden Luoja ja Herra. Hän tyynnyttää tuulet ja aallot.7 Hänen opetuksensa ja sovituksensa parantavat katuvan sielun. Hän on Messias eli Pelastaja, ja Hänen ansiostaan jokainen meistä voi olla vastuussa omasta henkilökohtaisesta maailmastaan silloinkin kun murhenäytelmät saartavat meidät. Kuunnelkaa näitä totuuksia:
”Messias tulee ajan täyttyessä lunastaakseen ihmislapset lankeemuksesta. Ja koska heidät lunastetaan lankeemuksesta, heistä on tullut ikuisesti vapaita, niin että he erottavat hyvän pahasta, toimimaan omasta puolestaan eikä olemaan toiminnan kohteita, lukuun ottamatta lain rangaistusta sinä suurena ja viimeisenä päivänä niiden käskyjen mukaisesti, jotka Jumala on antanut.
Sen vuoksi ihmiset ovat vapaita lihan mukaisesti, ja heille on annettu kaikki, mikä on ihmiselle tarpeen. Ja he ovat vapaita valitsemaan vapauden ja iankaikkisen elämän kaikkien ihmisten suuren Välimiehen kautta, tai valitsemaan orjuuden ja kuoleman Perkeleen orjuuden ja vallan mukaisesti, sillä [Perkele] pyrkii siihen, että kaikki ihmiset olisivat yhtä kurjia kuin hän itse.”8
Meidän on hyvä muistaa, että perkele on tuhooja.
On totta, että tässä elämässä me olemme vain niin vapaita kuin kuolevaisuuden olosuhteemme sallivat. Emme ehkä pysty pysäyttämään sodankäyntiä kaukaisissa maissa tai pidättelemään raivoavia myrskyjä heiveröisillä käsivarsillamme tai juoksemaan esteettä, kun kehomme on heikkenevän terveyden vankina. Mutta on totisesti totta, etteivät sellaiset asiat pysty viime kädessä hallitsemaan meidän henkilökohtaista maailmaamme. Me hallitsemme sitä!
Profeetta Joseph Smith on julistanut: ”Onni on olemassaolomme päämäärä ja tarkoitus, ja se tulee olemaan sen päätöksenä, jos kuljemme siihen johtavaa polkua; ja tämä polku on hyve, rehtiys, uskollisuus, pyhyys ja kaikkien Jumalan käskyjen pitäminen.”9
Niinpä – mitä kunnioitettavin pormestari – Jeesuksen Kristuksen evankeliumi tosiaankin tarjoaa vastaukset kaikkiin maailman ongelmiin juuri siksi, että se tarjoaa ratkaisut jokaisen elävän sielun vastoinkäymisiin.
Joka kerta kun onnettomuus iskee, meidän jokaisen ylle lankeaa vastaava pyhä velvollisuus tulla paremmiksi. Meidän tulee kysyä itseltämme: ”Minkä osan minun elämästäni tulee muuttua, niin ettei minun tarvitse enää tuntea kurituksen painoa?”
Pyhissä kirjoituksissa Herra tekee selväksi, mitä Hän meiltä odottaa, kun senkaltaiset tuomiot kohtaavat. Hän sanoo: ”Vyöttäkää – – kupeenne ja valmistautukaa. Katso, valtakunta on teidän, eikä vihollinen voita.”10
Kirkkoa ja sen jäseniä käsketään olemaan omavaraisia ja riippumattomia.11 Valmistautuminen alkaa uskosta, joka tekee meistä kykeneviä selviytymään elämän heilahduksista, kun niitä tulee vastaan. Näemme maanpäällisen elämän valmistavana matkana. Usko Herraan ja Hänen evankeliumiinsa voittaa pelon ja synnyttää hengellisyyttä.
Hengellisyys kasvaa, kun rukoilemme ja vaellamme oikeamielisesti Herran edessä.12 Se on ”tietoisuutta itsensä voittamisesta ja yhteydestä Jumalaan”.13
Usko, hengellisyys ja kuuliaisuus kasvattavat valmiita ja omavaraisia ihmisiä. Kun noudatamme kymmenysten liittoa, meitä suojellaan puutteelta ja tuhoojan voimalta. Kun noudatamme paastoa ja annamme anteliaasti huolehtiaksemme muista, meidän rukouksemme kuullaan ja perheemme uskollisuus kasvaa. Samanlaisia siunauksia tulee, kun noudatamme profeettojen neuvoja ja elämme varojemme mukaan, vältämme tarpeetonta velkaa ja panemme riittävästi perustarpeita säästöön, jotta ne elättävät meidät ja perheemme vähintään vuoden ajan. Tämä ei ehkä aina ole helppoa, mutta tehkäämme aivan parhaamme14, niin varastomme eivät ehdy – niissä on yllin kyllin.15
Ja jälleen Herra sanoo: ”Olkaa sen tähden vastedes vahvoja; älkää pelätkö, sillä valtakunta on teidän.”16
Voima ja sitkeys tulevat vanhurskaan elämän kautta. Sellainen ei ole vanhurskas, joka on sunnuntaisin pyhä ja muun osan viikkoa pinnari. Hillittömät himot ovat tuhoisia ja saavat ihmiset suhtautumaan ”kevytmielisesti pyhiin asioihin”.17 Presidentti Brigham Young on opettanut: ”Synti, joka säilyy kaikissa Aadamin ja Eevan jälkeläisissä, on se, etteivät he ole tehneet niin hyvin kuin olisivat osanneet.”18
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on tie vanhurskauteen. Murhenäytelmät eivät koskaan vie voittoa siellä, missä vallitsee henkilökohtainen vanhurskaus. Ottakaamme sen tähden vaarin apostoli Paavalin neuvosta:
”Yö on kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein.
Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen.
Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan.”19
Meidän myöhempien aikojen pyhien tehtävänä on valmistautua ja valmistaa tätä maata ja sen asukkaita Herran Jeesuksen Kristuksen toista tulemista varten. Se, että olemme valmiita ja olemme vahvoja, kuten evankeliumi opettaa, takaavat onnen täällä ja tämän jälkeen sekä tekevät tämän ”suuren tuhatvuotisen tehtävän” mahdolliseksi.
Meidän rakas presidentti Hinckley on kehottanut: ”Veljeni ja sisareni, meidän on tullut aika hieman ryhdistäytyä, kohottaa katseemme ja avartaa ajatuksiamme ymmärtääksemme paremmin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon suurta tuhatvuotista tehtävää. Nyt on aika olla voimakas. Nyt on aika mennä eteenpäin epäröimättä, tarkkaan tietäen tehtävämme tarkoituksen, laajuuden ja tärkeyden. Nyt on aika tehdä oikein välittämättä seurauksista. Nyt on aika osoittaa pitävämme käskyt. Nyt on aika osoittaa ystävällisyyttä ja rakkautta kärsiville ja niille, jotka vaeltavat pimeydessä ja tuskassa. Nyt on aika olla huomaavainen ja hyvä, kunnollinen ja kohtelias muita kohtaan kaikissa suhteissamme. Toisin sanoen tulla enemmän Kristuksen kaltaiseksi.”20
Tämä Herran profeetan kehotus näyttää meille tien läpi näiden myrskyisten aikojen. Kaikki te, jotka kärsitte – meidän sydämemme ojentautuu teidän puoleenne. Keventäköön taivaallinen Isä äärettömässä armossaan teidän taakkanne ja täyttäköön teidän elämänne rauhalla, ”joka ylittää kaiken ymmärryksen”.21 Te ette ole yksin. Meidän rakkautemme ja uskomme ja rukouksemme liittyvät teidän rakkauteenne, uskoonne ja rukouksiinne. Kulkekaa eteenpäin vanhurskaudessa, ja kaikki on kääntyvä parhain päin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.