2004
Teimme sen sinun vuoksesi
Marraskuu 2004


Teimme sen sinun vuoksesi

Temppelityö on sitä työtä, johon meitä on valmisteltu. Se on jokaisen sukupolven työtä, mukaan lukien kirkon nuoret – ja varsinkin heidät.

Vähän yli vuosi sitten kävin mieheni kanssa Nauvoossa. Kun kuljimme vanhalla pioneerihautausmaalla etsien yhden esiäidin, Zina Baker Huntingtonin, hautaa, tuntemani rauhallinen yksinäisyys ja henki saivat minut liikuttumaan. Kävelin puiden lomassa ja luin hautakivistä nimiä, monet heistä olivat lapsia ja perheitä. Itkin, kun sydämeni kääntyi esivanhempiemme puoleen, joista monet olivat liittyneet kirkkoon ja tulleet Nauvooseen. Mietin mielessäni monia kysymyksiä: Miksi he jättivät mukavan kotinsa ja perheensä? Miksi he kärsivät vainoa, sairauksia, jopa kuoleman? Miksi he uhrasivat kaikkensa tullakseen tähän paikkaan ja rakentaakseen temppelin? Heillä oli tuskin katto pään päällä ja silti he alkoivat rakentaa temppeliä! Miksi he tekivät niin? Ja kun temppeli oli lähes valmis, kuinka he saattoivat jättää sen taakseen? Kun istuin hiljaa pohtimassa tätä, vastaus tuli mieleeni ja sydämeeni voimakkaana ja silti hiljaisena: ”Teimme sen sinun vuoksesi.”

Nämä sanat ”Teimme sen sinun vuoksesi” muistuttivat minulle, että monien muiden uskollisten pyhien lailla meidän esivanhempamme uhrasivat kaiken todistuksensa ja uskonsa vuoksi Jeesukseen Kristukseen. He tiesivät, että evankeliumi oli jälleen palautettu maan päälle ja että heitä johti Jumalan profeetta. He tiesivät, että Mormonin kirja oli totta, ja he ymmärsivät sen sanoman ja todistuksen. He tiesivät, että pappeuden avainten palautuksen kautta perheet voitiin sinetöidä yhteen iankaikkisuudeksi pyhillä pappeuden toimituksilla, jotka olivat saatavilla vain temppelissä. He tiesivät, että temppelityö oli avain ihmissuvun pelastukseen ja korotukseen. He tiesivät tämän työn tärkeyden, ja he olivat halukkaita antamaan kaikkensa, jotta heillä olisi Herran hyväksymä rakennus, jossa tämä pyhä työ voitaisiin suorittaa. He uhrasivat kaikkensa, jotta menneillä ja tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus saada temppelin iankaikkiset siunaukset.

Ennen saapumistaan Nauvooseen pyhät tekivät suuria uhrauksia rakentaessaan tämän taloudenhoitokauden ensimmäisen temppelin Kirtlandiin Ohioon. Juuri siellä Herra itse ilmestyi Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle. Kolme muutakin taivaallista sanansaattajaa ilmestyi siellä. Yksi heistä oli profeetta Elia, joka palautti profeetta Joseph Smithin kautta pappeuden palautukseen ja Herran temppeleissä tehtävään suureen työhön liittyvät avaimet.1 Tämä tapahtui Herran antaman lupauksen mukaisesti, joka on merkitty muistiin Opissa ja liitoissa:

”Katso, minä ilmoitan teille pappeuden profeetta Elian käden kautta – –. Ja hän istuttaa lasten sydämiin isille annetut lupaukset, ja lasten sydämet kääntyvät heidän isiensä puoleen. Ellei niin tapahtuisi, koko maa hävitettäisiin täysin hänen tullessaan.”2

Varhaiset pyhät ymmärsivät tämän pyhien kirjoitusten kohdan merkityksen, ja tuona kauniina aamuna Nauvoon vanhalla hautausmaalla minäkin ymmärsin sen.

Kuinka isille annetut lupaukset voidaan istuttaa lasten sydämiin? Kuinka lasten sydämet voivat kääntyä heidän isiensä puoleen? Tämä voi tapahtua vain silloin, kun ymmärrämme, keitä me olemme ja mikä on tehtävämme tässä työssä, ja kun olemme kelvollisia ja valmiita astumaan temppeliin ja toimimaan niiden puolesta, jotka ovat menneet edeltä.

Brigham Young on sanonut: ”Meillä on tehtävänämme työ, joka on aivan yhtä tärkeä omalla tahollaan kuin Vapahtajan työ oli omalla tahollaan. – – Meidät on nyt kutsuttu tekemään oma osamme; siitä tulee suurenmoisin työ, mitä ihminen on koskaan tehnyt maan päällä.”3

Saamassaan näyssä kuolleiden lunastamisesta presidentti Joseph F. Smith näki monia jaloja ja suuria profeettoja, jotka olivat olleet maan päällä ennen Vapahtajan saapumista. Hän näki myös profeetta Joseph Smithin, isänsä Hyrum Smithin ja ”muita oivallisia henkiä, jotka oli varattu tulemaan maailmaan aikojen täyttyessä, jotta he olisivat mukana laskemassa suuren myöhempien aikojen työn perustuksia.”4 Keitä olivat nuo muut oivalliset henget? Meidän sukupolvemme oli henkimaailmassa jossakin niiden ”jalojen ja suurien” johtajien joukossa valmiina tulemaan maan päälle tänä aikana! Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan: ”Ennen syntymäänsä he saivat monien muiden kanssa ensimmäiset opetuksensa henkien maailmassa ja heitä valmistettiin tulemaan maailmaan Herran hyväksi näkemänä aikana tekemään työtä hänen viinitarhassaan ihmissielujen pelastamiseksi.”5 Siihen työhön, johon meitä valmistettiin ja johon meidät varattiin, sisältyvät ”temppelien rakentaminen ja toimitusten suorittaminen kuolleiden lunastamiseksi niissä”.6

Brigham Young näki ennalta ajan, jota nyt elämme. Hän sanoi:

”Tämän työn suorittamiseen ei tarvita vain yhtä temppeliä vaan tuhansia, ja tuhannet ja kymmenettuhannet miehet ja naiset menevät noihin temppeleihin ja suorittavat palvelusta ihmisten puolesta, jotka ovat eläneet niin kauan sitten kuin Herra ilmoittaa.”7

Kun olin pieni, isoisäni Martin opetti minulle, että myöhempinä aikoina temppeleitä olisi kirjaimellisesti joka puolella maailmaa. Siihen aikaan kun isoisäni kertoi minulle tuosta ajatuksesta, pystyin tuskin kuvittelemaan sitä. Mutta vartuin tämä tieto ja tunne sydämessäni. Äskettäin katsoin kirkon nettisivuilta tietoja temppeleistä ja näin selvästi, kuinka punaisella täplällä merkittyjä temppeleitä alkaa olla suurimmassa osassa maailmaa.8

Rakas profeettamme presidentti Gordon B. Hinckley on sanonut: ”Me olemme päättäneet viedä temppelit ihmisten luo ja antaa heille kaikki mahdollisuudet niihin erittäin kallisarvoisiin siunauksiin, jotka tulevat temppelipalvelusta.”9 Profeettamme tietää, että temppelityön tekeminen on vaikeaa, ellemme ole temppelin lähellä. Tämä on meidän aikamme, ja temppelityö on sitä työtä, johon meitä on valmisteltu. Se on jokaisen sukupolven työtä, mukaan lukien kirkon nuoret – ja varsinkin heidät.

Voidaksemme tehdä tätä suurenmoista työtä meidän on oltava kelvollisia. Ei ole mikään ihme, että meillä on joka puolella asioita, joiden tarkoituksena on lannistaa meidät, häiritä meitä tai tehdä meistä kelvottomia. Meidän täytyy keskittyä päämääräämme, ja meidän täytyy muistaa, että temppeli on syy kaikkeen siihen, mitä teemme kirkossa.

Nuorten ohjelmat kuten Edistyminen ja Uskollisuus Jumalalle kannustavat nuoria olemaan kelvollisia menemään temppeliin. Nämä ohjelmat on suunniteltu auttamaan nuoria tekemään sitoumuksia ja pitämään ne, mikä valmistaa heitä tekemään liittoja ja pitämään ne. Ne kannustavat nuoria myös kirjoittamaan päiväkirjaa, tekemään sukututkimustyötä ja menemään kasteelle esivanhempiensa puolesta. Kirjasessa Nuorten voimaksi opetetaan oppia ja periaatteita, jotka auttavat nuoria olemaan kelvollisia menemään temppeliin, mikäli he ymmärtävät ne ja elävät niiden mukaan. Nämä ohjelmat ovat voimallisia työkaluja nuorten, vanhempien ja johtajien käytettäviksi. Ne auttavat nuoria valmistautumaan ollakseen kelvollisia menemään temppeliin. Eikä nuortemme tarvitse odottaa lähetystyötä tai avioliittoa käydäkseen temppelissä. He voivat saada kokemuksia temppelissä kaksitoistavuotiaasta alkaen, kun he menevät kasteelle ja konfirmoitaviksi, ja tämä voi jatkua koko heidän teini-ikänsä ja aikuisvuosiensa ajan. Temppeliendaumentin saaneet saavat suurenmoisia siunauksia, joita kirjaimellisesti vuodatetaan heidän päälleen, ja osa näistä siunauksista tulee nuorillemme, kun he elävät kelvollisina osallistuakseen työhön Herran huoneessa.10

Lauantaiaamuisin on sykähdyttävää olla Suolajärven temppelin kastehuoneessa! Olin siellä varhain eräänä aamuna, jotta minut voitaisiin kastaa joidenkin esivanhempieni puolesta. Kun istuin odottamassa kastehuoneen penkillä, huomasin, että vasemmalla puolellani istuva nuori nainen luki patriarkallista siunaustaan. Oikealla puolellani istuva tyttö luki pyhiä kirjoituksiaan. Kysyin tytöltä, oliko hän tullut sinne ryhmän mukana. Hän vastasi: ”Ei, tulen tänne ystäväni kanssa joka lauantai. Se saa koko viikkoni sujumaan paremmin.” Nämä nuoret naiset, kuten monet muut nuoret miehet ja naiset, tietävät suurenmoisen salaisuuden – temppelit siunaavat paitsi perheidemme ja esivanhempiemme elämää myös omaa elämäämme. Meille on luvattu, että temppeliendaumenttinsa saaneet lähtevät tuosta pyhästä huoneesta ”varustettuina sinun voimallasi ja että sinun nimesi olisi heidän päällänsä ja sinun kirkkautesi ympäröisi heitä ja sinun enkelisi varjelisivat heitä”.11 Nämä ovat suuria siunauksia ja lupauksia. Kukapa nuori ei haluaisi valmistautua saamaan nämä siunaukset voidakseen suunnistaa nykyajan yhä pimenevässä maailmassa?

Kun presidentti Faust puhui nuorille miehille pappeuskokouksessa viime lokakuussa, hän haastoi heidät mukaan temppelityöhön ja sukututkimustyöhön. Hän sanoi: ”Kannustan teitä – – ryhtymään ottamaan selvää siitä, keitä te todella olette, hankkimalla enemmän tietoa esivanhemmistanne. – – Pääsette helposti tutkimaan suurta kokoelmaa sukututkimustietoja Internetin kautta kotitietokoneellanne tai lähimmässä sukututkimuskeskuksessa. – – Temppelityö on välttämätöntä – –, ’sillä me emme voi päästä täydellisyyteen ilman heitä; eivätkä he voi päästä täydellisyyteen ilman meitä’.”12

Nuoria on valmisteltu ”tällaisia aikoja varten”.13 He ovat älykkäitä ja valppaita. He käyttävät taitavasti tietokonetta ja Internetiä. Heissä on paljon käyttämättömiä voimavaroja tehdä hyvää tässä maailmassa! Heidät on varattu näitä myöhempiä aikoja varten, ja heillä on suurenmoinen työ tehtävänään. Sen lisäksi, että heillä on suurenmoinen työ tehtävänään siellä, temppeli tulee myös olemaan heille turvapaikkana, joka varjelee heitä maailman paineilta ja vaikutuksilta.

Pohtiessani presidentti Faustin sanoja voin kuvitella mielessäni vanhurskaiden nuorten armeijan, jotka ovat valmiita ja kelvollisia menemään temppeliin. Voin nähdä, kuinka perheitä sinetöidään yhteen iankaikkisuudeksi. Voin nähdä nuoria, jotka ymmärtävät, mitä tarkoittaa olla pelastajia Siionin vuorella.14 Voin nähdä nuoria, joiden sydän on kääntynyt heidän isiensä puoleen.15 Ja voin kuvitella nuoria varttumassa niin, että he tulevat temppelistä täynnä voimaa vastustaa maailman paineita.16 Voin nähdä nuorten sukupolven, joka seisoo pyhissä paikoissa eikä horju.17

Monien muiden uskollisten pyhien lailla Zina Baker Huntington uhrasi kaiken, jotta meillä olisi palautetun evankeliumin siunaukset. Rukoukseni on, että voisimme ymmärtää oman roolimme tässä suurenmoisessa työssä ja olla kelvollisia menemään Hänen pyhiin temppeleihinsä. Tiedän, että jos teemme niin, se riemullinen päivä on koittava, jolloin tapaamme esivanhempamme jälleen ja voimme sanoa heille: ”Me teimme sen teidän vuoksenne.” Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Ks. OL 138:48; ks. myös OL 27:9; 110:14–16; 128:17; 138:47.

  2. OL 2:1–3.

  3. Discourses of Brigham Young, toim. John A. Widtsoe, 1954, s. 406.

  4. OL 138:53, kursivointi lisätty.

  5. OL 138:55, 56, kursivointi lisätty.

  6. OL 138:54.

  7. Kirkon presidenttien opetuksia: Brigham Young, 1997, s. 310.

  8. Ks. www.lds.org; ks. myös ”Temples Throughout the World,” Friend, heinäkuu 2002, s. 36–37.

  9. ”Ajatuksia temppeleistä, käännynnäisten kirkossa pysymisestä ja lähetystyöstä”, Valkeus, tammikuu 1998, s. 55.

  10. Ks. OL 110:9–10.

  11. OL 109:22.

  12. ”Sinä-ilmiö”, Liahona, marraskuu 2003, s. 53, 54; ks. myös OL 128:18.

  13. Est. 4:14.

  14. Ks. Ob. 21, vuoden 1933 Vanhan testamentin suomennos.

  15. Ks. OL 2:1–3.

  16. Ks. OL 109:22.

  17. Ks. OL 87:8.