Rakkauteni Vapahtajaa kohtaan on kannustimeni
Rakastan Vapahtajaamme. Tämä on todellinen ja voimallisin kannustimeni siihen, miksi teen sitä, mitä teen.
Oletteko koskaan panneet merkille, että rakas profeettamme, presidentti Russell M. Nelson esittää meille jatkuvasti kutsuja? Ei ole yllättävää, että hän on kutsunut meitä tutkimaan ja pohtimaan kahdessa viime konferenssissa pidettyjä puheita. Huhtikuussa 2024 hän sanoi: ”Toivon, että tulevina kuukausina tutkitte toistuvasti tämän konferenssin puheita.” Sitten lokakuussa 2024 hän sanoi: ”Kehotan teitä tutkimaan [puhujien sanomia]. Käyttäkää niitä seuraavan puolen vuoden ajan lakmuskokeena siitä, mikä on totta ja mikä ei.”
Nämä kutsut voidaan lisätä profeetallisiin kutsuihin, joita olemme saaneet koko elämämme ajan, mukaan lukien ja erityisesti ne, joita olemme saaneet viime vuosina. Saatamme tuntea tai ajatella, että nämä kutsut ovat jälleen yksi asia, joka meidän on lisättävä tehtävälistoillemme vain siksi, että meitä on kutsuttu tai pyydetty tekemään niin. Mutta voisiko siinä olla enemmänkin?
Tätä ja kaikkia saamiamme kutsuja pohtiessani muistin jotakin, minkä opin ja päätin kauan sitten. Pyrin tekemään näitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, koska rakastan Häntä – rakastan Vapahtajaamme. Tämä on todellinen ja voimallisin kannustimeni siihen, miksi teen sitä, mitä teen, ja lisäksi tähän yhdistyy myös rakkauteni teitä, veljiäni ja sisariani, kohtaan.
Veljenänne toivon, että pidätte sanojani vilpittömänä kutsuna pyrkiä ymmärtämään mahdollisuutta yhdistää kaikki tekemisemme meidän rakkauteemme Vapahtajaa kohtaan.
Niin tekeminen auttaa meitä ymmärtämään todellisen syyn ja kannustimen kaiken sen takana, mitä teemme Vapahtajan opetuslapsina. Tämä auttaa meitä vahvistamaan liittoyhteyttämme Jumalaan ja ymmärtämään Hänen jumalallisia ja iankaikkisia totuuksiaan – Hänen iankaikkisia ja ehdottomia totuuksiaan, jotka eivät koskaan muutu. Iankaikkisia totuuksia kuten ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.
On mielenkiintoista, että kun olemme tehneet asioita johdonmukaisesti jopa siinä määrin, että niistä on tullut perinteitä, niin joskus me annamme näiden perinteiden tai toimintojen sanella pyrkimyksiämme rakentaa uskoa Jeesukseen Kristukseen. Näyttää siltä, että teemme näitä asioita, koska olemme tehneet niitä monia vuosia, miettimättä niiden vaikutusta liittoyhteyteemme Vapahtajaan.
Maailmassamme me keskitymme yleensä siihen, mitä teemme, ja siihen, että suoritamme jatkuvasti tehtäviä ja tavoitteita. Hengellisessä mielessä meillä on mahdollisuus mennä asioiden tekemistä tai tavoitteiden saavuttamista pidemmälle ymmärtämällä, miksi teemme niitä. Jos pystymme ymmärtämään ja yhdistämään sen, että kannustimena tekoihimme on meidän rakkautemme Vapahtajaa ja taivaallista Isäämme kohtaan, niin näitä mahdollisuuksia hyödyntämällä me ymmärrämme, että vaikka vanhurskaiden asioiden asianmukainen tekeminen, kuten kirkon toiminta tai perinteet, on hyvä asia, niin kun yhdistämme ne taustalla olevaan syyhyn, meitä siunataan tuon syyn ymmärtämisellä. Kyse ei ole vain siitä, että teemme hyviä asioita tai että teemme asiat oikein, vaan me myös teemme ne oikeasta syystä.
Kun esimerkiksi asetatte tavoitteeksi lukea pyhiä kirjoituksia, lausua vilpittömiä rukouksia tai valmistella toimintaa perheellenne tai seurakunnallenne, onko todellinen tavoite pelkästään näiden tehtävien suorittaminen? Vai ovatko nämä toimet keinoja, käytettävissänne olevia välineitä, joilla saavutatte todellisen päämäärän? Onko tarkoituksena vain järjestää jokin toiminta, koska olemme tehneet niin monta vuotta, ja sitten merkitä rasti ruutuun, että olemme suorittaneet sen? Vai ovatko nämä jälleen kerran niitä keinoja, joita käytämme, jotta opimme Vapahtajastamme, tunnemme Hänet ja olemme yhteydessä Häneen?
Ettehän ymmärrä väärin, mitä tarkoitan sillä, että meillä on toimintaa ja perinteitä tai että asetamme tavoitteita ja teemme kovasti työtä niiden saavuttamiseksi. Näissä ei ole mitään väärää. Kutsun teitä kuitenkin avaamaan sydämenne ja mielenne mahdollisuudelle ja siunaukselle ymmärtää, miksi teemme näitä asioita ja miten elämme uskontomme mukaan.
Erinomainen esimerkki Kristus-keskeisistä perinteistä on haaste, jonka presidentti Dallin H. Oaks esitti meille kaikille ensimmäisen presidenttikunnan nimissä. Presidentti Oaks sanoi: ”Tämän uuden vuoden alussa valmistautukaamme pääsiäiseen juhlimalla Jeesuksen Kristuksen sovitusuhria. – – Riippumatta siitä, mitä muut uskovat tai tekevät, meidän tulee juhlia elävän Vapahtajamme ylösnousemusta tutkimalla Hänen opetuksiaan ja luomalla osaltamme pääsiäisperinteitä koko yhteiskunnassamme ja erityisesti omassa perheessämme.” Kuten näette, kyse ei ole pelkästään kutsusta luoda perinteitä. Sen sijaan me hyödynnämme näitä perinteitä keinona oppia enemmän Vapahtajasta ja muistaa Hänen ylösnousemustaan.
Mitä paremmin pystymme liittämään yhteen kannustimemme ja rakkautemme Vapahtajaa kohtaan, sitä paremmin pystymme saamaan sitä, mitä tarvitsemme tai mitä etsimme. Presidentti Nelson sanoi: ”Olipa teillä mitä tahansa kysymyksiä tai ongelmia, vastaus löytyy aina Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista.” Ja sitten hän esitti tämän kutsun: ”Oppikaa lisää Hänen sovituksestaan, Hänen rakkaudestaan, Hänen armostaan, Hänen opistaan ja Hänen palautetusta parantumisen ja edistymisen evankeliumistaan. Kääntykää Hänen puoleensa! Seuratkaa Häntä!”
Pohtikaa tätä sydämessänne ja mielessänne: Uskotteko, että presidentti Nelsonin kutsun tarkoituksena oli auttaa meitä laatimaan tarkistuslista, jonka avulla kartutamme tietoa ja suoritamme tehtäviä, jotta voimme suorittaa hänen kutsunsa ja poistaa sen tehtävälistaltamme? Vai kutsuuko hän meitä pohtimaan näiden iankaikkisten totuuksien ja periaatteiden eri puolia tilaisuutena ymmärtää syy niihin sekä yhdistää Vapahtajan liittoon perustuva rakkaus meitä kohtaan meidän elinikäiseen opetuslapseuden matkaamme?
Saanen havainnollistaa periaatetta, jonka yritän tuoda esiin. Yhtenä vaihtoehtona, joka on luultavasti äärimmäinen, voisi olla yleiskonferenssin kaikkien puheiden lukeminen heti kerralla, ja kun sitten olen tehnyt sen, poistan tämän kutsun tehtävälistaltani tekemättä mitään muuta lukemani suhteen. Ymmärrän, että tämä on äärimmäinen tapaus mutta mahdollinen. Luultavasti monet ovat jossakin tämän ja ihanteen välimaastossa.
Kutsuna on tutkia ja pohtia yleiskonferenssin puheita ja niiden avulla ottaa selville ja ymmärtää, mitä me kukin voimme tehdä tullaksemme paremmiksi.
Kun hyväksymme kutsun ja ymmärrämme, miksi se on annettu, meillä on enemmän mahdollisuuksia päästä lähemmäksi Vapahtajaa. Alamme ymmärtää, että koska rakastan Vapahtajaa, haluan oppia Hänestä lisää tutkimalla elävien profeettojen sanoja. Ja koska rakastan lähimmäisiäni, kerron profeettojen, näkijöiden ja ilmoituksensaajien opetuksista muille, alkaen rakkaistani.
Kummassakin esimerkissä te toimitte vanhurskaasti. Ensimmäisessä tavoitteena tuntuu olevan se, että käytämme taivaallisen Isän ja Vapahtajan meille antamia keinoja – eli yleiskonferenssissa pidettyjä puheita. Toisessa versiossa me otamme auliisti vastaan syvällisen siunauksen saada näkemys perimmäisistä syistä, mikä tarjoaa väylän ymmärtää iankaikkista totuutta ja siunauksia, jotka on luvattu kaikille niille, jotka tekevät Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen opetuksista ja elämästä oman elämänsä keskipisteen.
Rakkaat veljet ja sisaret, toivon, että voitte tuntea ja nähdä, miten tärkeää meidän on yhdistää tekomme meidän rakkauteemme Vapahtajaa kohtaan. Kansainvälistyneessä maailmassa monet äänet yrittävät vaikuttaa teihin ja – mikäli mahdollista – saada teidät uskomaan, että jotkin Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin perustotuudet ovat tarpeettomia. Nämä äänet aloittavat vastustaen sitä olennaista totuutta, että näinä viimeisinä aikoina tarvitaan palautusta ja että on välttämätöntä saada maan päälle Jumalan valtakunta, jota edustaa palautettu kirkko – Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko.
Saatatte kuulla ääniä, jotka väittävät, että pelkkä henkilökohtainen suhde Vapahtajaan tai ymmärrys Hänestä on riittävä ja että uskonto tai palautettu kirkko on tarpeeton tai epäolennainen. Kutsun teitä olemaan hitaita harkitsemaan tai jopa olemaan immuuneja näiden harhaanjohtavien ajatusten vaikutukselle sekä olemaan nopeampia muistamaan, mitä Vapahtaja on puhunut ja opettanut meille muinaisista ajoista lähtien – aloittamaan taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen rakkaudesta meitä kohtaan ja yhdistämään meidän Heitä kohtaan tuntemamme rakkauden syyksi seurata Heitä.
Isä Jumala ja Hänen Poikansa tulivat ja puhuivat Joseph Smithin kanssa palauttaakseen Jeesuksen Kristuksen kirkon ja aloittaakseen aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden, Hänen valtakuntansa maan päällä. Sen vuoksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on keino, jonka taivaallinen Isä perusti suodakseen meille mahdollisuuden liittoihin, joiden ansiosta voimme palata kotiin. Siksi me tarvitsemme muutakin kuin vain henkilökohtaisen suhteen taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa. Me tarvitsemme välttämättömiä pappeuden toimituksia, joiden kautta me solmimme liittoja Heidän kanssaan. Tämä luo liittoyhteyden Heihin ja suo meille pääsyn Heidän liittoon kuuluvaan rakkauteensa, mikä tekee mahdolliseksi saavuttaa korkeimman kirkkauden valtakunnan, joka on valmistettu kaikille niille, jotka ovat luotettavia ja uskollisia liitoissaan.
Koko sieluni voimalla lausun todistuksen Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen todellisuudesta ja jumalallisuudesta. Hän rakastaa teitä. Hän tietää, mitä elämässänne tapahtuu. Käsivarret ojennettuina Hän esittää kutsun: ”Tulkaa minun luokseni – –. Minä annan teille levon.”
Rakastan Vapahtajaa, ja rakkauteni Häntä kohtaan on kannustimeni. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.