Jopa Jumala itkee
Me kaikki koemme kielteisiä tunteita, mutta voimme silti tuntea iloa.
Taivaallista yhteydenpitoa, Yongsung Kim
Taivaallinen Isä on onnellinen. Tämän me tiedämme.
Hän on luvannut antaa meille kaiken, mitä Hänellä on, jos olemme uskollisia (ks. OL 84:38; 88:107; 132:20). Hän on myös luvannut meille ”ilon täyteyden” (3. Nefi 28:10) ja ”milloinkaan päättymättömän onnen” (Moosia 2:41; Alma 28:12). Ne ovat asioita, joita Jumalalla itsellään on ja joista Hän nauttii.
Mutta hetkinen. Monissa pyhien kirjoitusten kohdissa mainitaan, että Jumala on onnellinen – mutta on myös monia tilanteita, jolloin Herra on surullinen, vihainen tai pettynyt.
Ilmeisesti Jumala voi kokea sellaisia tunteita antamatta niiden peittää tai nujertaa yleistä ”milloinkaan päättymättömän onnen” ja ”ilon täyteyden” tunnetta.
Profeetta Henok yllättyi saadessaan tietää tämän. Hän näki Herran itkevän ja sanoi: ”Kuinka sinä voit itkeä, vaikka olet pyhä ja kaikesta iankaikkisuudesta kaikkeen iankaikkisuuteen?” (Moos. 7:29.) Herran vastaus oli pohjimmiltaan tämä: Katso, kuinka lapseni joutuvat kärsimään jumalattomuutensa tähden! Eikö itkeminen tunnu sopivalta reaktiolta? (Ks. Moos. 7:37.)
Se ei vastaa kysymykseen, kuinka suru voi elää rinnakkain iankaikkisen onnellisuuden kanssa. Mutta omat kokemuksemme täällä kuolevaisuudessa saattavat antaa meille käsityksen.
Kaikessa on vastakohtaisuutta
Ollaanpa rehellisiä: Maailmassa on kauheita asioita. Yritämme keskittyä myönteisiin asioihin – ja niitä on runsaasti – mutta sotien ja katastrofien lisäksi meidän omassa elämässämmekin on koettelemuksia. Kukaan ei ole vapaa surusta ja tuskasta.
Silti useimmat meistä selviytyvät yleisesti ottaen hyvin. Me voimme olla onnellisia – tai ainakin tuntea rauhaa – huolimatta kaikesta kauheudesta ympärillämme.
Jotkut tuntevat syyllisyyttä, koska tuntevat onnellisuutta, kun maailmassa on surua. Mutta kun tunnemme iloa, kyse ei ole siitä, ettemme enää välittäisi kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Me vain pystymme ajattelemaan useampaa kuin yhtä asiaa kerrallaan. Meidän täytyy pystyä! Muuten emme pystyisi toimimaan!
Jumala lähetti meidät elämään maailmassa, jonka Hän tiesi sisältävän kurjuutta… mutta samaan aikaan Hän haluaa meidän tuntevan iloa (ks. 2. Nefi 2:25). Täytyy olla keino kyetä kumpaankin.
Keino on Vapahtaja.
Valitse, mihin keskityt
Presidentti Russell M. Nelson on sanonut hyvin ikimuistoisesti: ”Elämämme olosuhteet eivät vaikuta kovinkaan paljon tuntemaamme iloon, mutta siihen vaikuttaa erittäin paljon se, mihin me keskitymme elämässämme.” Hän jatkoi sanomalla: ”Kun elämämme keskittyy Jumalan pelastussuunnitelmaan – – ja Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa, me voimme tuntea iloa riippumatta siitä, mitä elämässämme tapahtuu – tai ei tapahdu. Ilo tulee Hänestä ja Hänen ansiostaan.”
Muut innoitetut johtohenkilöt yhtyvät presidentti Nelsonin tuntemuksiin. ”Kaikkien, jotka kärsivät minkäänlaisista kuolevaisuuden heikkouksista, tulee muistaa, että Vapahtajamme kärsi myös sellaista tuskaa ja että sovituksensa avulla Hän tarjoaa meille jokaiselle voimaa kestää sen.” ”Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta me voimme – – saada apua heikkouksissamme.” ”Kun tulette Hänen luokseen, teidät palkitaan voimalla kohdata elämän haasteita.”
Apostoli Paavalilla oli suurenmoinen asenne. Hän sanoi: ”Olen oppinut tulemaan toimeen sillä, mitä minulla on” (Fil. 4:11) – ja hän oli vankilassa, kun hän sanoi niin!
Kyky kokea tunteiden koko kirjo ja syvyys ja samalla ”ilon täyteys” on yksi monista asioista, joissa Jumala on yltänyt täydellisyyteen ja joiden parissa me vielä työskentelemme. Mutta me pääsemme sinne! Ja sillä välin Hän voi auttaa meitä keskittymään hyvään, vaikka olemmekin silti tietoisia pahasta.