2021
Valinnat
Syyskuu 2021


”Valinnat”, Nuorten voimaksi, syyskuu 2021, s. 12–14.

Valinnat

Kuva
susia

Valokuva Getty Images

Monia vuosia sitten yksi johtavista auktoriteeteistamme esitti tämän ajatuksia herättävän kertomuksen:

Viisas cherokee, erään Yhdysvaltojen alkuperäisheimon jäsen, kertoi pojanpojalleen vertauksen elämästä. ”Minun sisälläni käy kauhea taistelu kahden suden välillä”, isoisä sanoi. ”Toinen on paha: täynnä vihaa ja kateutta, itsesääliä ja murhetta, ahneutta ja valheita. Toinen on hyvä: täynnä ystävällisyyttä ja myötätuntoa, nöyryyttä ja totuutta, rakkautta ja iloa. Sama taistelu käy meidän jokaisen sisällä.”

”Kumpi susi voittaa?” pojanpoika kysyi.

”Se, jota ruokit”, isoisä vastasi viisaasti.1

Tämä vertaus kahdesta sudesta ilmaisee erään iankaikkisen totuuden. Jumalan lapset syntyvät tekemään valintoja hyvän ja pahan välillä. Vastakohtaisuus sallii meidän tehdä merkityksellisiä, vanhurskaita valintoja. Mormonin kirja opettaa tätä totuutta pyhien kirjoitusten kielellä: ”Sillä on välttämätöntä, että kaikessa on vastakohtaisuutta.”2

Taivaallisen Isämme suunnitelma tarjoaa ainakin kaksi lahjaa avuksi näissä valinnoissa: 1) Hän antaa meille Pyhän Hengen ohjaamaan valintojamme, ja 2) Hän antaa meille Vapahtajan, jonka sovituksen ansiosta parannuksemme voi poistaa huonojen valintojen vaikutukset – kun nuo valinnat ovat ruokkineet pahaa sutta.

Kuva
Jeesus Kristus

I Parannus ja tunnustaminen

Kun olen puhunut nuorille, yksi useimmin toistuvia aiheita, josta he kysyvät, on parannus. ”Mistä voi tietää, milloin on tehnyt riittävästi parannusta?” ”Mistä voi tietää, milloin on todella saanut anteeksi?” Vastaus näihin kysymyksiin tulee Pyhältä Hengeltä, jumaluuden jäseneltä, joka tuo viestejä taivaasta.

Parannuksen lahjaa on kutsuttu ”evankeliumin hyväksi sanomaksi”3. Se sallii meidän pyyhkiä pois huonojen valintojen vaikutukset – valintojen, jotka ovat ruokkineet pahaa sutta ja heikentäneet kykyämme kuulla Pyhän Hengen kehotuksia. Parannukseen sisältyy sen tunnustaminen, että olemme tehneet väärin, tuon väärinteon hylkääminen ja päätös kääntää sydämemme Jumalan puoleen ja pitää Hänen käskynsä. Kun teemme parannuksen, me pyydämme avuksemme Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimaa, mikä lisää arvostustamme ja rakkauttamme Häntä kohtaan Vapahtajanamme.

Parannuksen tarve ei rajoitu vakaviin synteihin, jotka pitää tunnustaa piispalle. Parannus on jokapäiväinen välttämättömyys. Parannukseen kuuluu useimmiten se, että huomaamme itse tehneemme väärin, päätämme muuttua ja yritämme hyvittää väärintekomme niille, joille olemme tehneet vääryyttä. Kahden suden vertauksen sanoin parannus on sitä, että lakkaa ruokkimasta pahaa sutta edes pienin aterioin kuten silloin kun teemme valinnan olla vihaisia tai kateellisia. Meidän pitää myös tehdä parannus (muuttua), kun olemme tehneet valinnan tuhlata Jumalan meille antamaa aikaa johonkin niistä monista tarjolla olevista toiminnoista, joilla ei ole mitään edellytyksiä tehdä meistä parempia.

II Tärkeän eron ymmärtäminen

Parannuksen eräs suurenmoinen seuraus on, että me olemme jälleen kelvollisia saamaan vaikutelmia Pyhältä Hengeltä, joka auttaa meitä tekemään viisaita valintoja ja täyttää meidät ilolla. Monet nuoret pohtivat myös: ”Mistä tiedän, onko saamani kehotus tai vastaus tullut todella Herralta eikä ole vain sitä, mitä minä haluan?”

Jotta tunnistaisimme, milloin kehotus on viesti Pyhältä Hengeltä ja milloin pelkkä henkilökohtainen toive, meidän pitää soveltaa käytäntöön kolmea totuutta.

  1. Sakramenttitoimituksessa lupaus, että meillä on Hänen Henkensä aina kanssamme, seuraa meidän lupaustamme, että me otamme Hänen nimensä päällemme, muistamme Hänet aina ja pidämme Hänen käskynsä.4 Kun emme pidä näitä lupauksia, me olemme alttiita erehtymään tuntemiemme kehotusten lähteestä.

  2. Herralta tulevat kehotukset saadaan yleensä hiljaisina hetkinä tai palvellessamme Jumalaa, tutkiessamme pyhiä kirjoituksia, rukoillessamme tai palvellessamme kirkon tehtävissämme, ei itsekkäissä pyrkimyksissä tai maailmallisten toimintojen ympäröiminä.

  3. Lopuksi, meidän pitää olla erityisen herkkiä ohjaukselle muuttaa suuntaa, johon olemme jo menossa. Vaikutelma muuttaa suuntaa voi olla luotettavampi kuin vaikutelma pyrkiä tekemään jotakin, mitä jo haluamme tehdä.

III Oikein on yhä oikein

Rakkaat nuoret ystäväni, te olette kypsymässä aikuisuuteen hyvin erilaisessa maailmassa kuin se, jonka vanhempanne ja isovanhempanne ovat kokeneet. Siksi teidän on erityisen tärkeää muistaa, että muinaiset arvot ja käskyt ovat yhä voimassa. Me olemme Jumalan lapsia, ja Hänen käskynsä pysyvät keskeisinä, matkasimmepa me sitten vankkureissa tai avaruusaluksessa ja viestimme me sitten äänellä tai tekstiviestein.

Oikein on yhä oikein ja väärin on yhä väärin riippumatta siitä, mitä elokuvasankarit, TV-persoonat tai urheilutähdet sanovat tai tekevät. Pyhien kirjoitusten tasovaatimukset, elävien profeettojen opetukset ja Nuorten voimaksi -kirjasen arvot ovat yhä paras oppaanne henkilökohtaisiin valintoihin, jotka koskevat sukupuolista puhtautta, fyysistä terveyttä, rehellisyyttä, pukeutumista ja ulkoista olemusta sekä kirjasen kaikkia muita aiheita. Noudattakaa niitä uskollisesti, niin teitä siunataan. ”Kirjasen Nuorten voimaksi tulee olla teidän mittapuunne”, on presidentti Russell M. Nelson opettanut meille. ”Se on mittapuu, jota Herra haluaa kaikkien nuortensa pitävän yllä.”5

Vaikuttavassa maailmanlaajuisessa hartaustilaisuudessaan nuorille profeettamme lupasi:

”Jos vilpittömästi ja sinnikkäästi teet sen hengellisen työn, jota tarvitaan, jotta omaksuisit ratkaisevan tärkeän hengellisen taidon oppia kuulemaan Pyhän Hengen kuiskauksia, niin sinä saat kaiken sen ohjauksen, jota ikinä tarvitset elämässäsi. Sinulle annetaan vastauksia kysymyksiisi Herran omalla tavalla ja Hänen omana aikanaan.”6

Yhdyn hänen lupaukseensa todistaessani Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta, jonka opetukset ja sovitus tekevät sen kaiken mahdolliseksi. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

  1. Ks. Shayne M. Bowen, ”Tahdonvapaus ja vastuu”, Liahona, syyskuu 2012, s. 52.

  2. 2. Nefi 2:11.

  3. Ks. Dale G. Renlund, lokakuun 2016 yleiskonferenssi (Liahona, marraskuu 2016, s. 123–124).

  4. Ks. OL 20:77.

  5. Ks. Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”, maailmanlaajuinen hartaustilaisuus nuorille, 3. kesäkuuta 2018, hopeofisrael.churchofjesuschrist.org.

  6. Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”.