YA Fakauiké
Te Tau Fakaʻatā Fēfē ʻa e Ngaahi Faingataʻá ke Fakamālohia, Kae ʻIkai Fakavaivaiʻi ʻa ʻEtau Tuí?
Mē 2024


Te Tau Fakaʻatā Fēfē ʻa e Ngaahi Faingataʻá ke Fakamālohia, Kae ʻIkai Fakavaivaiʻi ʻa ʻEtau Tuí?

Te tau lava ʻo fili ke ofi ange kia Kalaisi ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá.

ʻĪmisi
tā fakatātā ʻo ha tokotaha ʻi he loto ʻulu ʻo ha fefine

Naʻe tengihia kimuí ni mai ʻe hoku uōtí ʻa e mālōlō ʻo ha taautaha lelei kei talavou. ʻI heʻeku ʻalu mo ʻeku kau palesitenisī ʻo e Fineʻofá ke ʻaʻahi ki heʻene faʻeé, naʻá ku fakalaulauloto ki he meʻa ʻe lava ke u talaange ki ai. Naʻá ku lotua ke ueʻi au ʻe he ʻEikí ke u vahevahe ha pōpoaki fakamaama ʻe tokoni ke ne ongoʻi ai ʻEne fakafiemālié.

ʻI heʻemau aʻu atú, naʻá ku sio ki heʻene lotomamahí. Naʻá ne faʻa fiefia mo faivelenga maʻu pē, ka ko ʻeni, naʻe hangē kuo fakaʻau ke vaivai ange ʻene fakamoʻoní.

Naʻe ʻikai ke u vahevahe ha pōpoaki, ka naʻá ku ongoʻi ʻoku totonu ke u fāʻofua lōloa mo māfana kiate ia. Naʻá ku ongoʻi lahi ia, pea naʻá ku fakaʻamu ke ne ongoʻi ʻoku ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní ʻiate ia mo ʻafioʻi ʻene mamahí.

Naʻe fakamanatu mai ʻe he aʻusia ko ʻení kiate au ʻa e ngaahi taimi ʻi he moʻuí ʻe lava ai ʻe hotau ngaahi faingataʻaʻiá ʻo ʻai ke tau veiveiua pe ʻoku ʻi ai moʻoni ʻa e Tamai Hēvaní maʻatautolu. ʻI he taimi ʻoku kehe ai Hono finangaló mei he meʻa ʻoku tau fiemaʻú, ʻe lava ke ne luluʻi ʻetau tuí mo e falala kiate Iá, tautautefito ki he taimi ʻo e faingataʻá pe mamahí.

ʻOku fiemaʻu ha tui mo ha lototoʻa lahi ke tali ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní kae ʻikai ko haʻatautolú, tautautefito ki he taimi ʻoku mamahi ai hotau lotó ʻi he olá. Ka ʻi heʻeku lue ki ʻapi mei heʻeku ʻaʻahi ki he faʻē loto-mamahi ko ʻení, naʻá ku manatuʻi ʻa e ngaahi lea ko ʻeni meia Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní:

“Fakatupulaki hoʻomou fakamoʻoní. Ngāueʻi ia. Maluʻi ia. Tokangaʻi ia. Tanumaki ia ke tupulaki. …

“… Fakatokangaʻi [leva] ha ngaahi mana ʻe hoko ʻi hoʻo moʻuí.”1

Naʻe faifai peá u ongoʻi, ko hono fakamālohia ʻeku fakamoʻoní ko e meʻa ia te u lava ai ʻo maʻu ha ʻamanaki lelei ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi he taimi ʻoku ou fehangahangai ai mo ha ngaahi polé. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne ʻafioʻi hoku lelei tahá pea te Ne tokoniʻi au ʻi he taimi ʻo e faingataʻá.

Ka te tau fakahoko fēfē nai ʻeni lolotonga ʻetau ongoʻi mamahi lahí?

Ko Hono Fakamālohia ʻEku Tuí

ʻI heʻeku fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa naʻá ku aʻusia ʻi heʻeku moʻuí pea mo e founga kuo tupulaki ai ʻeku fakamoʻoní ʻi hoku ngaahi faingataʻaʻiá, naʻá ku fakatokangaʻi ai naʻe ʻi ai ha ngaahi meʻa pau kuó u akoako fakahoko ʻi he taimi ʻoku ou fehangahangai ai mo e faingataʻá:

  1. Vakai ki he ngaahi faingataʻá ʻaki ha fakakaukau ʻoku taʻengatá: ʻE ala faingataʻa ke fai ʻeni lolotonga ʻa e ngaahi ongo mo e ngaahi faingataʻa fakamamahí. Ka ʻi heʻeku ngaahi faingataʻaʻiá, naʻe tokoniʻi au ʻe he feinga ke vakai ki he ngaahi meʻá ʻo hangē ko e ʻOtuá, ke fakaloloto ange ai ʻeku tui kia Sīsū Kalaisí mo Hono mālohi fakaiviá.

  2. Fekumi kiate Ia ʻi he taimi kotoa pē: ʻOku hangē ia ʻi he ngaahi momeniti faingataʻa taha ʻo e moʻuí, ʻoku ou fai ʻa e lotu fakamātoato tahá, ako lahi taha ai ʻa e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, pea feinga lahi ange ke fekumi mo fakaʻaongaʻi ʻa e faleʻi ʻa e kau palōfita ʻo e kuonga muʻá mo onopōní. Ka kuo tokoni foki pea mo ʻeku fakahoko ʻa e ngaahi meʻá ni ʻi he taimi faingamālié ke u aʻu ai ki he Fakamoʻuí kae ʻikai tafoki meiate Ia ʻi he taimi ʻoku faingataʻa aí. Te tau lava kotoa ʻo fai ʻa e fili ke fekumi kiate Ia ʻi he ongo momeniti ʻo e faingataʻaʻiá mo e nongá fakatouʻosi—ʻi heʻetau fai iá, ʻe lava ke fakamanatu maʻu pē kiate kitautolu ʻa e ʻofa haohaoa ʻa e Tamai Hēvaní.

  3. Manatuʻi ʻa e ngaahi maná ʻi he loto houngaʻia: Ko e meʻa mahuʻinga tahá, ʻoku fakalotolahiʻi maʻu pē au ʻe hono manatuʻi ʻo e ngaahi mana iiki mo maʻongoʻongá ke u falala maʻu pē kiate Ia mo tauhi maʻu ʻeku tuí lolotonga ʻa e ngaahi taimi faingataʻá. Ko hono moʻoní, ʻoku makatuʻunga ʻi he ngaahi mana ʻo e faifakamoʻuí kuó Ne ʻosi foaki kiate aú, ʻoku ou feinga ai ke tauhi ʻeku tui kia Sīsū Kalaisí ke mālohi. Kuó Ne fai ha ngaahi meʻa lahi maʻaku mo fakahoko ha ngaahi mana lahi ʻi heʻeku moʻuí, pea ʻoku ou fie fakahaaʻi ʻeku houngaʻia ʻi he meʻa kotoa kuó Ne fai maʻakú.

Ko Hono Fakatupulaki ʻEtau Ngaahi Fakamoʻoní

ʻOku ʻikai ke u maʻu ha loto-toʻa pe tui pe falala haohaoa ki he ʻEikí, ka ʻoku ou feinga ke aʻu ki ai. ʻOku ou ʻiloʻi kuo tāpuekina au ʻe he Tamai Hēvaní ʻi he ngaahi taimi faingataʻá ʻaki ʻa e mālohi ke u faivelenga neongo ʻoku ou aʻusia ʻa e loto-mamahí pe ʻikai maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku ou lotuá ʻi he taimi ʻoku ou fiemaʻu aí.

Kuó u tukupā ke fakaʻatā ʻa e ngaahi pole mo e mamahi ʻi heʻeku moʻuí ke ne fakatupulaki ʻeku fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí kae ʻikai ko hano siʻaki. ʻOku faingataʻa ke fehangahangai mo e afi ʻa e tangata fakamaʻa ukameá, ka ʻoku tokoni moʻoni ia ke mahino kiate kitautolu pea tau hoko ʻo hangē ange ko hotau Fakamoʻuí ʻo kapau te tau fili ke fakaʻatā ia.

Naʻe ʻikai mole mei he faʻē naʻá ku ʻaʻahi ki aí ʻa ʻene fakamoʻoní, ka naʻá ne fāifeinga moʻoni ke sio ki he lelei ʻa e ʻOtuá ʻi heʻene mamahí. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe feʻunga pē kiate ia ʻi he momeniti ko iá ʻa hono fakahaaʻi ange ʻi he fāʻofua, ʻoku ou ʻofa mo e Tamai Hēvaní ʻiate ia.

Hangē ko hono fakamanatu mai ʻe ʻEletā ʻĀlani T. Filipe ʻo e Kau Fitungofulú kiate kitautolu: “Ko e fānau koe ʻa e [Tamai Hēvaní]. Kapau ʻokú ke ongoʻi hē, kapau ʻoku ʻi ai haʻo ngaahi fehuʻi pe siʻi ʻa e ʻiló, kapau ʻokú ke faingataʻaʻia ʻi hoʻo ngaahi tūkungá pe fepakipaki ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālié mo hoʻo fakakaukaú, tafoki kiate Ia. Lotu kiate Ia ke maʻu ha nonga, ʻofa, ngaahi tali mo e fakahinohino. Tatau ai pē ko e hā ʻa e fiemaʻú pea ko e fē ʻa e feituʻu ʻokú ke ʻi aí, lilingi atu ho lotó ki hoʻo Tamai Hēvaní.”2

ʻOku faingataʻa maʻu pē ke tau ikunaʻi ʻetau hehema fakanatula ke ʻita pe loto-foʻi ʻi he Tamai Hēvaní ʻi he taimi ʻoku ʻikai hoko ai ha ngaahi meʻa fakatatau ki heʻetau fiemaʻú. Ka ʻoku ou palōmesi atu ʻi he hokohoko atu hoʻo vakai ʻaki ha fakakaukau ʻoku taʻengatá, ke fekumi ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi, pea manatuʻi ʻa e ngaahi mana kuó Na ʻomi maʻaú, he ʻikai tuka ai hoʻo tuí. Pea te ke mamata ki ha ngaahi mana lahi ange, ʻo hangē ko e palōmesi ʻa Palesiteni Nalesoní.

ʻOku ʻi ai haʻaku fakamoʻoni fakataautaha, ʻe tokoni hono tokangaʻi ʻetau ngaahi fakamoʻoní ke poupouʻi ai kitautolu ʻi hotau taimi faingataʻa tahá.