’Ōnohi
Nāhea i te tauturu i te hō’ē ta’ata i roto i te ’ati


« Nāhea i te tauturu i te hō’ē ta’ata i roto i te ’ati », Nāhea i te tauturu (2018).

« Nāhea i te tauturu i te hō’ē ta’ata i roto i te ’ati », Nāhea i te tauturu.

Nāhea i te tauturu i te hō’ē ta’ata i roto i te ’ati

’A ha’apa’o maita’i i te mau taime ato’a i te mau tāpa’o fa’aara o te ’ōnohi ’e i te mau ha’amāta’ura’a ’ia rave i te ’ōnohi, noa atu ē, e feruri ’outou ē, ’aita taua ta’ata ra e feruri pāpū ra i te rave i te ’ōnohi, ’e ’aore rā, tē hina’aro noa ra ’oia ’ia tāu’ahia ’oia. ’A pe’e i teie nau ta’ahira’a e toru nō te tauturu atu—E ui, e aupuru, e parau.

Ta’ahira’a 1 : E ui. E ui i te ta’ata tē ’ōpua ra ānei ’oia e ’ōnohi iāna. E nehenehe e ui : « Tē ’ōpua ra ānei ’oe e ha’apohe ia ’oe ? » Mai te mea e parau ’oia ē, tē ’ōpua ra ’oia i te ’ōnohi, ’a ui iāna e fa’anahora’a ānei tāna i feruri. E nehenehe e ui : « E fa’anahora’a ānei tā ’oe i ’ōpua nō te ha’amāuiui ia ’oe ? » Mai te mea e fa’anahora’a tāna i feruri, i reira ra, ’a tauturu iāna ’ia haere i te fare ma’i ’aore rā i te hō’ē fare utuutura’a, ’aore rā ’a pi’i i te hō’ē pū tauturu rū ’aore rā te rēni tauturu taime fifi i tō ’outou ārea. (Hi’o « Crisis Help Lines [Rēni tauturu taime fifi] » nō te mau hono o te mau rēni tauturu taime fifi nā te ao nei.) Mai te mea ē, ’aita tāna e fa’anahora’a, ’a haere ïa i te ta’ahira’a 2.

Ta’ahira’a 2 : E aupuru. ’A fa’a’ite ē, tē aupuru nei ’outou iāna nā roto i te fa’aro’ora’a i te mau mea tāna e parau ra. ’A hōro’a iāna i te taime nō te fa’ata’a mai i tōna mau mana’o. ’A fa’atura i tōna mau mana’o nā roto i te pāhonora’a i te mau parau mai teie te huru, « Tē ’oto nei au i tō ’oe māuiui rahi » ’e ’aore rā, « ’Aita vau i ’ite ē, e mea fifi mau ’oe. » E mea maita’i ’ia tauturu iāna i te ha’amau i te hō’ē fa’anahora’a ārai ’ōnohi (hi’o « How to Create a Suicide-Prevention Safety Plan », Doug Thomas, Ensign, Tetepa 2016, 63). E nehenehe te hō’ē fa’anahora’a pārurura’a e tauturu i te ta’ata ’ia ’ite e aha tōna iho pūai, tōna mau tā’amura’a au ’e tōna ’aravihi nō te pāhono au i te mau fifi. E fa’aiti ato’a te reira i te rāve’a e roa’a iāna nō te fa’a’ino iāna iho, mai te mau mauiha’a ’e ’aore rā, te rā’au huero. Mai te mea ē, e ani mai ’oia ’eiaha e fa’a’ite i te hō’ē ta’ata i tōna mau mana’o, ’a parau atu ē, e fa’aitoito roa ’outou i te fa’atura i tōna orara’a ’ōmo’e, terā rā, e rahi a’e te tauturu tei tītauhia nōna, i tā ’outou e nehenehe e hōro’a. ’Eiaha roa atu e parau ē e huna noa ’outou i tōna mau mana’o ’ōnohi.

Ta’ahira’a 3 : E parau. ’A fa’aitoito i terā ta’ata ’ia fa’a’ite atu i te tahi ta’ata ’o tē nehenehe e tauturu rahi atu ā mai. ’A fa’a’ite i te mau ha’amāramaramara’a nō te mau rāve’a tauturu i tō ’outou fenua. Te mau rāve’a tauturu maori rā, te mau fare ma’i a te ’oire, te mau fare utuutura’a rū, te mau rēni tauturu taime fifi tāmoni ’ore. Mai te mea e’ita ’oia e tītau i te tauturu, e tītauhia ’ia parau atu ’outou nōna. E nehenehe e parau atu ē : « Tē māna’ona’o ra vau ia ’oe, ’o tō ’oe maita’i tā’u e mana’o ra. E parau vau i te hō’ē ’o tē nehenehe e tauturu mai ia ’oe. » ’A fa’atura i tōna orara’a ’ōmo’e ma te parau i te hō’ē noa ta’ata ’o tē nehenehe e tauturu mai, mai te hō’ē fēti’i, te ’episekōpo o terā ta’ata, te hō’ē ta’ata fa’aa’o nō te fare ha’api’ira’a, te hō’ē taote, ’aore rā te tahi atu ta’ata tōro’a i te pae nō te ea. Mai te mea ’aita i pāpū ia ’outou ’o vai tē parau atu, ’a paraparau i tō ’outou ’episekōpo, ’aore rā ’a niuniu i te rēni tauturu taime fifi o tō ’outou ārea. ’A ha’amana’o ē, ’aita i tītauhia ia ’outou ’ia pāturu ’outou ana’e iho i terā ta’ata.

Fa’ata’ara’a : Mai te mea tē rave ra ’outou i te hō’ē ’āparaura’a, e nehenehe e ani i te mau ta’ata ’ia ha’api’ipi’i i teie mau ta’ahira’a. ’A fa’ata’a i te hi’ora’a nō te hō’ē ta’ata e haere mai ia rātou ra nō te fa’a’ite i tōna mau mana’o ’ōnohi, ma te ani ia rātou ’ia ha’api’ipi’i e nāhea i te pāhono atu.

Te tahi atu ā mātēria