A father hugging his prodigal son. altered version
Vapahtajan maallisen palvelutyön loppupuolella fariseukset ja lainopettajat valittivat siitä, että Jeesus oli tekemisissä publikaanien ja syntisten kanssa. Vastauksena heidän valituksiinsa Jeesus opetti vertaukset eksyneestä lampaasta, kadonneesta hopearahasta ja tuhlaajapojasta. Tämä oppiaihe voi auttaa sinua huomaamaan ja tuntemaan, kuinka paljon taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus rakastavat ja arvostavat sinua ja kaikkia muita.
Minkä arvoinen se on?
Käytä asteikkoa 1–10, jossa 1 on alin ja 10 ylin. Miten paljon haluaisit seuraavia?
Suosikkijälkiruokasi
Suosikkijälkiruokasi, jos se putoaisi lattialle
Suosikkijälkiruokasi, jos joku astuisi sen päälle
20 euron seteli
20 euron seteli, jos se putoaisi lattialle
20 euron seteli, jos joku astuisi sen päälle
Pohdi hetki sitä, miten tämä tehtävä voisi liittyä yksittäisten ihmisten arvoon.
Miten tämä vertaus voisi rinnastua siihen, miten tarkasti me näemme oman arvomme?
Miksi saatamme toisinaan tuntea kiusausta ajatella tai kohdella itseämme ja muita niin kuin meillä tai heillä ei olisi paljoakaan arvoa?
Mieti, miten kohtelet niitä, joiden pitää ehkä tehdä parannus ja tulla paremmiksi, mukaan lukien sinä itse. Kun tutkit tätä oppiaihetta, pane merkille totuuksia, jotka koskevat sitä, mitä Herra tuntee niitä kohtaan, jotka tarvitsevat parannusta, ja miten Hän kohtelee heitä.
Luvussa Luuk. 15 Jeesus opetti kolme vertausta. Lue Luuk. 15:1–2 ja pane merkille tilanne, joka sai Vapahtajan opettamaan nämä vertaukset. Huomaa, että publikaanit olivat juutalaisia, jotka keräsivät veroja roomalaisille ja joita muut juutalaiset tämän vuoksi yleensä vihasivat.
Mitä näissä jakeissa opetetaan Vapahtajasta? Millä tavoin me saatamme joskus olla kuten fariseukset?
Jeesus Kristus vastasi fariseusten valituksiin opettamalla eksyneestä lampaasta, kadonneesta hopearahasta ja tuhlaajapojasta.
Eksynyt lammas ja kadonnut hopearaha
Kuva
Shepherd carrying the lost lamb. Outtakes include the shepherd holding the sheep, walking with the lamb returning to the other shepherd, as well as some shots with the filming crew.
Kuva
Woman looking for her lost coin.
Lue tai käy läpi vertaus eksyneestä lampaasta ( Luuk. 15:4–7) tai vertaus kadonneesta hopearahasta ( Luuk. 15:8–10). Etsi sanoja ja ilmauksia, jotka osoittavat, kuinka arvokkaana omistaja piti kummassakin kertomuksessa sitä, mikä oli kadonnut.
Mitkä sanat ja ilmaukset osoittavat, miten arvokkaana omistaja piti sitä, mikä oli kadonnut?
Millä tavoin näiden vertausten lammas tai hopearaha voisi kuvata yksittäisiä ihmisiä?
Mitä näiden jakeiden mukaan ne, jotka auttavat hengellisesti eksyneiden löytämisessä, tuntevat, kun syntinen tekee parannuksen? Mitä taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus tuntevat?
Mitä opit Vapahtajasta näiden vertausten pohjalta?
Tuhlaajapoika
Luvun Luuk. 15 kolmas vertaus tunnetaan yleisesti vertauksena tuhlaajapojasta. Tämä vertaus kertoo kuitenkin kahdesta pojasta, joista kumpikin tarvitsi apua isältään. Kiinnitä opiskellessasi huomiota totuuksiin, jotka osoittavat, mitä taivaallinen Isä tuntee kaikkia niitä lapsiaan kohtaan, jotka syystä tai toisesta ovat hengellisesti eksyneitä, ja miten Hän kohtelee heitä.
Lue Luuk. 15:11–32 ja kuvittele, että tämän kertomuksen isä kuvaa taivaallista Isää. Voisit merkitä sanoja ja ilmauksia, jotka osoittavat, mitä Hän tuntee lapsiaan kohtaan. Voisit myös katsoa videon ”The Prodigal Son” [Tuhlaajapoika] (5.33), joka on sivustolla churchofjesuschrist.org, ja seurata samalla tekstiä pyhistä kirjoituksistasi.
Muistele, miten fariseukset arvostelivat Vapahtajaa syntisten vastaanottamisesta ja aterioimisesta heidän kanssaan.
Mitähän Vapahtaja toivoi fariseusten oppivan tästä vertauksesta?
Mitähän tästä vertauksesta on tärkeintä ymmärtää ja muistaa? Miksi?
Yksi totuus, jonka opimme tästä vertauksesta, on se, että taivaallinen Isä arvostaa ja rakastaa kaikkia lapsiaan sekä odottaa avosylin ottaakseen vastaan kaikki, jotka haluavat kääntyä Hänen puoleensa.
Miten luvun Luuk. 15 vertaukset voisivat koskea niitä, jotka ovat hengellisesti eksyksissä synnin vuoksi, sekä niitä, jotka tuntevat olevansa erilaisia tai kokevat, ettei heitä arvosteta tai huomata?
1. Tee seuraava tehtävä ja kirjoita opiskelupäiväkirjaasi vastaus alla olevaan kysymykseen.
Oman arvoni tunteminen
Voisit tehdä opiskelupäiväkirjasi sivulle yksinkertaisen piirustuksen lammasta pitelevästä paimenesta tai poikaansa halaavasta isästä. Kirjoita piirustuksen ympärillä olevaan tilaan seuraavaa:
Sanoja ja ilmauksia (myös luvusta Luuk. 15), jotka muistuttavat sinua siitä, miten paljon taivaallinen Isä rakastaa sinua ja kaikkia muita, vaikka teidän olisi tarpeen tehdä parannusta.
Tapoja, joilla voit kohdella parannuksen tekemistä tarvitsevia myötätuntoisesti, mukaan lukien sinä itse.
Kun ajattelet sitä, miten kohtelet itseäsi ja ympärilläsi olevia, miten haluat soveltaa tänään oppimiasi asioita?
Valinnainen: Haluatko oppia lisää?
Luuk. 15:7 . Mitä Herra tarkoitti ilmauksella ”yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa”?
Joseph Smith opetti, että yksi tapa tulkita vertausta eksyneestä lampaasta on verrata yhdeksääkymmentäyhdeksää lammasta fariseuksiin ja saddukeuksiin, jotka eivät mielestään tarvinneet tulemista Jeesuksen Kristuksen luo ja parannuksen tekemistä (ks. History, 1838–1856 [Manuscript History of the Church], osa D-1, s. 1459, josephsmithpapers.org).
Miksi on niin tärkeää etsiä ja löytää eksyneet sekä ravita heitä?
Presidentti M. Russell Ballard, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, on opettanut:
Kuva
Official portrait of President M. Russell Ballard of the Quorum of the Twelve Apostles, 2004.
Jokainen sielu on hyvin kallisarvoinen meidän taivaalliselle Isällemme. Emme saa koskaan unohtaa, että sovituksen kautta Herra Jeesus Kristus maksoi kovan hinnan meidän jokaisen lunastamisesta. Hänen kärsimyksensä ei saa mennä hukkaan siksi, että me emme hoivaa ja opeta niitä, jotka pyrkivät olemaan aktiivisia kirkossa.
(Ks. M. Russell Ballard, ”Pysymmekö vauhdissa?”, Liahona, tammikuu 1999, s. 8)
Luuk. 15:12–13 . Mitä poika tarkoitti, kun hän sanoi: ”Anna minulle osuuteni omaisuudestasi”?
Vapahtajan aikaan oli tapana, että poika sai perintönsä vasta isänsä kuoleman jälkeen. Se, että poika vaatisi perintöään ennen isänsä kuolemaa (ks. Luuk. 15:12–13), olisi ollut valtava loukkaus. Pojan pyyntöä olisi pidetty oman isänsä, kotinsa, kasvatuksensa ja jopa koko yhteisönsä hylkäämisenä.
(New Testament Student Manual , 2018, churchofjesuschrist.org)
Mikä muu aineisto voi auttaa minua ymmärtämään vertausta tuhlaajapojasta ja soveltamaan sitä käytäntöön?
