Virkistysleirialueet

Virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen hallinnoiminen

Virkistyskäyttöön tarkoitetut kirkon kiinteistöt ovat nimenomaan kirkon toimintaan tarkoitettuja ulkoilmatiloja. Niitä kehitetään kirkon säätämien vakio-ominaisuuksien ja -suunnitelmien mukaan. Virkistyskäyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä on kahdenlaisia:

1. Virkistysleirikiinteistö

2. Paikallisyksiköiden virkistyskeskus

Virkistysleirikiinteistöjen ensisijaisena tarkoituksena on auttaa nuoria naisia tuntemaan Hengen vaikutus heidän nauttiessaan turvallisesta, tervehenkisestä virkistäytymisestä. Myös vaarnat, seurakunnat, kirkon jäsenperheet ja niiden vieraat voivat käyttää näitä leirejä hyväksyttyihin toimintoihin. Kirkon virkistysleirikiinteistöjä ei pidä varata yhteiskunnallisten järjestöjen, liikeyritysten eikä muihin uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden puolesta. Kirkon jäsenet voivat kuitenkin vapaasti kutsua muihin uskontokuntiin kuuluvia ystäviään mukaan.

Virkistysleirialueen käytöstä voidaan periä käyttömaksuja alueen kunnossapito-, korjaus- ja parannuskustannusten kattamiseksi. Kaikkien virkistysleirialueiden tulee käyttää kirkon verkkovarausjärjestelmää sivustolla camping.churchofjesuschrist.org. Kaikki maksut tulee kerätä järjestelmän kautta yksikkövarausten osalta ainoastaan yksiköstä yksikköön tehtävällä tilisiirrolla ja henkilökohtaisten varausten osalta henkilökohtaisella luottokortilla.

Paikallisyksiköiden virkistyskeskus sijaitsee yleensä vaarnan rajojen sisäpuolella, ja se on tarkoitettu pääasiassa kyseisen vaarnan tai lähellä olevien vaarnojen seurakuntien käyttöön. Tavallinen esimerkki on ruokailukatos tai lisäalue ulkotoimintoja varten. Vaarnat eivät saa periä käyttömaksuja kirkon jäseniltä, jotka käyttävät paikallisyksiköiden virkistyskeskusta.

Vaarnat voivat anoa uuden virkistyskeskuksen tai virkistysleirikiinteistön hankkimista ja sen kehittämistä, kun siihen on pätevä tarve. Vaarnanjohtajat voivat ottaa yhteyttä kiinteistöjohtajaan tai vyöhyketoimistoon, joka voi sisällyttää pyynnön harkittavaksi vuosisuunnitelmaan, joka lähetetään vyöhykkeen johtokunnalle.

Ennen tällaisen pyynnön lähettämistä paikallisyksiköitä kannustetaan kuitenkin käyttämään saatavilla olevia julkisia ja yksityisomistuksessa olevia leirialueita. Kun kohtuullisella etäisyydellä vaarnan rajojen ulkopuolella on kirkon omistama leirialue, sen tulee olla täysimääräisessä käytössä ennen lisäalueiden anomista.

Seuraavat ohjeet koskevat nimenomaan virkistysleirikiinteistöjä.

Uudet virkistysleirikiinteistöt

Hakemukset kirkon varojen käytöstä virkistysleirialueen hankkimiseksi tai sen kehittämiseksi lähetetään ajallisten asioiden johtajalle. Kirkon yleisiä varoja voidaan anoa käyttäen virkistysleirialueiden vuosisuunnitelmamenettelyä vain silloin kun laatu- ja kehittämiskriteerit täyttyvät. Aloita harkintaprosessi ottamalla yhteyttä kiinteistöjohtajaan.

Vaarnat, joille ei ole osoitettu virkistysleirikiinteistöä

Vyöhykeseitsenkymmen (jonka vyöhykkeen johtokunta nimeää) osoittaa vaarnoille kirkon omistaman leirialueen vaarnan tarpeiden sekä kyseisen kiinteistön läheisyyden ja käytön perusteella. Myös julkisten tai yksityisomistuksessa olevien leirialueiden käyttöä tulee harkita.

Vaarnat, joille ei ole osoitettu virkistysleirialuetta, voivat tehdä varauksia mille tahansa virkistysleirialueelle käyttämällä verkkovarausjärjestelmää ja noudattamalla verkkosivustolla julkaistua varausten etusijajärjestystä.

Nykyisten virkistysleirikiinteistöjen parannusten rahoittaminen

Jokaisella virkistysleirialueella on kiinteistöjohtaja, joka on suoraan vastuussa kaikista leirin tiloista. Rahoituksen saaminen kuuluu vuosittaiseen suunnitteluprosessiin ja sisältää rahoituksen korvaaviin hankintoihin, parannuksiin, käyttöön ja kunnossapitoon. Leiri kattaa leiriohjelmista ja -materiaaleista aiheutuvat kulut käyttäjämaksuilla (ks. Leirien vaarnarahoitus).

Käyttö ja kunnossapito

Leirikiinteistöt tarkastetaan vähintään puolivuosittain, jotta saadaan selville senhetkiset kunnostustarpeet ja turvallisuusriskit. Leirit ja metsäalueet tulee myös tarkastaa kaikkien merkittävien sääolosuhteiden kuten kovien tuulten, rankkasateen tai lumisateen jälkeen.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa tarkastus- ja kunnossapitoresursseja voi saada käyttöön lähettämällä pyynnön kiinteistöjohtajalle, joka työskentelee luonnonvarapalveluissa seurakuntakeskusten kiinteistöosastolla.

Virkistysleirialueita, jotka sijaitsevat vuokratontilla, kehitetään ja pidetään kunnossa minimitasolla, ellei ole solmittu pitkää vuokrasopimusta, joka oikeuttaisi pääomakuluihin.

Olemassa olevien virkistysleirialueiden myynti tai vuokraus

Vaarnojen johtokunnat, jotka haluavat myydä tai vuokrata olemassa olevan virkistysleirikiinteistön, ottavat yhteyttä kiinteistöjohtajaan tai vyöhyketoimistoon. Vaarnoilla ei ole valtuutta käydä minkään kunnan tai edustajan kanssa mitään neuvotteluja, jotka liittyvät virkistysleirikiinteistön hankkimiseen, vuokraamiseen tai luovuttamiseen.

Hallinto

Vyöhykeseitsenkymmen (jonka vyöhykkeen johtokunta nimeää) nimittää isäntävaarnanjohtajan valvomaan leirikiinteistön hallintaa. Isäntävaarnanjohtajan tulee asua samalla kirkollisella alueella, jolla kiinteistö sijaitsee.

Verovapaa asema

Virkistysleirikiinteistöjen verovapaa asema tulee säilyttää. Kiinteistöä ei saa käyttää kaupallisiin tai poliittisiin tarkoituksiin tai muiden tulojen hankkimiseen kuin niiden, joita tarvitaan kiinteistön toimintaan, kunnossapitoon ja korjauksiin. Jos paikallisviranomaiset alueella, jolla virkistysleirikiinteistö sijaitsee, eivät myönnä kiinteistölle verovapaata asemaa, kirkon keskustoimisto maksaa verot.

Leirien vaarnarahoitus

Yhdysvalloissa ja Kanadassa isäntävaarna hallinnoi leirin raha-asioita käyttäen erillistä kirkon yksiköiden pankkiasiointijärjestelmän (CUBS) tiliä, joka avataan kirkon keskustoimiston varainhoitopalvelujen kautta. Isäntävaarnat eivät avaa sekki- tai talletustilejä suoraan pankeissa. CUBS-tiliä käytetään leiriohjelmaan kuuluvien toimintojen ja aineiston maksamiseen. Kaikki käyttäjämaksut ja arvioidut maksut tulee tallettaa CUBS-tilille. Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa isäntävaarnanjohtaja ottaa yhteyttä vyöhykkeen raha-asioista vastaaviin henkilöihin saadakseen tilien avaamista koskevia ohjeita.

Isäntävaarnan tilintarkastaja suorittaa leiritoiminnan tilintarkastukset käyttäen lomakkeen Recreation Camp Audit [Virkistysleirialueen tilintarkastus] voimassaolevaa versiota, joka on saatavana vyöhykkeen tilintarkastusasioiden lähdekirjastossa.

Isäntävaarnanjohtaja käy tarkoin läpi kaikki tulot ja menot ja hyväksyy ne. Jos virkistysleirikiinteistö tuottaa tuloja luonnonvaroista, isäntävaarna ilmoittaa kiinteistöjohtajalle, joka työskentelee luonnonvarapalveluissa seurakuntakeskusten kiinteistöosastolla (Yhdysvalloissa ja Kanadassa) tai vyöhyketoimistossa (muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa). Kaikki nämä tulot talletetaan kirkon yleisiin varoihin.

Kirkon jäsenet voivat auttaa virkistysleirikiinteistön kunnossapito-, korjaus- tai parannuskustannusten maksamisessa lahjoittamalla työtä tai materiaaleja tai lainaamalla laitteita ainoastaan vähäisiin kunnostustöihin. Kaikki korvaavat hankinnat ja parannustyöt tekee kiinteistöjohtaja käyttäen ainoastaan ennalta hyväksyttyjä urakoitsijoita ja hyväksytyn vuosisuunnitelman varoja. Kirkon johtohenkilöt eivät järjestä erityisiä rahankeräystapahtumia maksaakseen virkistysleirialueen parannuksiin liittyviä kuluja (ks. Nykyisten virkistysleirikiinteistöjen parannusten rahoittaminen).

Juomavesihuolto

Juomavesijärjestelmät kaikissa kirkon kiinteistöissä, jotka saavat vetensä yksityisistä kaivoista tai lähteistä (eivätkä kunnallisesta vesijärjestelmästä), rakennetaan ja pidetään kunnossa ja niitä käytetään paikallisten säännösten ja kirkon asettamien vaatimusten mukaan. Kiinteistöjohtajan vastuuna on varmistaa, että vedestä otetaan näytteitä ja sen laatua testataan viranomaisten vaatimusten ja parhaiden hoitokäytäntöjen mukaisesti.

Laitteet ja ajoneuvot

Seurakuntakeskusten kiinteistöosasto ja kirkko eivät tavallisesti hanki tai ylläpidä laitteita tai ajoneuvoja virkistysleirejä varten. Kun erityislaitteita tarvitaan, ne vuokrataan vaarnan kustannuksella, saadaan vaarnan jäseniltä tai ostetaan käyttäen paikallisyksikön talousarviomäärärahaa ja käyttäjämaksuja.

Huoltohenkilöt

Jos kokoaikaisia huoltohenkilöitä tarvitaan yksi tai useampia, isäntävaarnanjohtajat voivat kutsua tehtävään kirkon palvelulähetyssaarnaajan. Piispa erottaa nämä kirkon palvelulähetyssaarnaajat tähän tehtävään.

Lisätietoja kirkon palvelulähetyssaarnaajien kutsumisesta on julkaisussa Yleiskäsikirja, 24.7.