mies pitämässä puhetta sakramenttikokouksessa

36

Kirkon uusien yksiköiden muodostaminen, rajojen muuttaminen ja uusien yksiköiden nimeäminen

36.0

Johdanto

Kirkon jäsenet kuuluvat kirkon yksiköihin sen perusteella, missä he asuvat (ks. Moosia 25:17–24). Nämä kirkon yksiköt ovat tarpeen kirkon työn järjestämiseen ja tekemiseen asianmukaisen pappeuden valtuuden alaisuudessa. Kirkon yksiköiden johtohenkilöille annetaan pappeuden avaimia valtuuttamaan pappeuden toimitusten suorittaminen. Lisäksi kirkon yksiköt auttavat jäseniä vahvistamaan toinen toisensa uskoa, kun he palvelevat Jumalaa, oppivat Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja palvelevat.

Kirkon yksiköitä ovat vaarnat, piirit, vaarnaseurakunnat ja lähetysseurakunnat. Niitä muodostetaan tai lakkautetaan tai niiden rajoja muutetaan vain tarpeen mukaan.

Johtohenkilöt pyrkivät lisäämään jäsenten hengellistä vahvuutta, ennen kuin he ehdottavat uuden yksikön muodostamista tai yksikön rajojen muuttamista. Uusia yksiköitä tulee perustaa vain silloin, kun olemassa olevat yksiköt ovat riittävän vahvoja.

Tukea Yhdysvalloissa ja Kanadassa saa soittamalla numeroon 1 801 240 1007. Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa soita vyöhyketoimistoon.

36.1

Vaarnojen ja piirien muodostaminen tai niiden rajojen muuttaminen

Vaarnoja muodostetaan lähetyskentän piireistä tai jakamalla olemassa olevia vaarnoja. Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja voi ehdottaa uuden vaarnan muodostamista. Ensin hän varmistaa, että vaarna täyttää seuraavan taulukon vähimmäisvaatimukset.

Vähimmäisvaatimukset vaarnan muodostamiseen

	Yhdysvallat ja Kanada	Kaikki muut maat
Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	Yhdysvallat ja Kanada 3 000	Kaikki muut maat 1 900
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	Yhdysvallat ja Kanada 180	Kaikki muut maat 120
Seurakuntien lukumäärä	Yhdysvallat ja Kanada 5	Kaikki muut maat 5

Piirit muodostetaan lähetyskentän tai olemassa olevan vaarnan lähetysseurakunnista. Piirien muodostamiseen ei ole mitään jäsenten tai seurakuntien vähimmäismäärää.

Piirillä täytyy olla vaarnaan tarvittava vahvuustaso vähintään puolen vuoden ajan ennen kuin lähetysjohtaja voi ehdottaa sen muuttamista vaarnaksi.

Vaarnan tai piirin rajat noudattavat siihen kuuluvien seurakuntien rajoja. Kun ehdotetaan vaarnan tai piirin rajojen muuttamista tai jonkin seurakunnan siirtämistä naapurivaarnaan tai -piiriin, asianomaiset vaarnanjohtajat tai lähetysjohtajat suunnittelevat ja koordinoivat suosituksen.

Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vaarnaa koskevien muutosehdotusten hyväksyntä tulee ensimmäiseltä presidenttikunnalta ja kahdentoista koorumilta. Yleensä ne tekevät päätöksen kuuden viikon kuluessa täytetyn ehdotuksen saamisesta.

36.2

Vaarna- ja lähetysseurakuntien muodostaminen tai rajojen muuttaminen vaarnoissa

Vaarnan seurakunnat muodostetaan olemassa olevista yksiköistä. Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että vaarnassa muodostetaan uusi vaarnaseurakunta tai lähetysseurakunta. Ensin hän varmistaa, että uusi seurakunta täyttää seuraavien taulukoiden vähimmäisvaatimukset.

Vähimmäisvaatimukset vaarnaseurakunnan muodostamiseen

	Yhdysvallat ja Kanada	Kaikki muut maat
Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	Yhdysvallat ja Kanada 300	Kaikki muut maat 150
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	Yhdysvallat ja Kanada 1 jokaista 20:ta jäsentä kohti (aktiivisia ja vähemmän aktiivisia). Vähimmäismäärä on 20.	Kaikki muut maat 1 jokaista 20:ta jäsentä kohti (aktiivisia ja vähemmän aktiivisia). Vähimmäismäärä on 15.

Vähimmäisvaatimukset lähetysseurakunnan muodostamiseen vaarnassa

Jäsenten lukumäärä (aktiivisten ja vähemmän aktiivisten)	20
Niiden aktiivisten, täydet kymmenykset maksavien Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärä, jotka kykenevät palvelemaan johtotehtävissä	4

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa lähetysseurakunnan muuttamista vaarnaseurakunnaksi, kun seurakunta täyttää vähimmäisvaatimukset ja vaarnanjohtaja on löytänyt ehdokkaan, joka voisi palvella piispana.

Vaarnanjohtaja voi ehdottaa, että rajoja on tarpeen muuttaa tai joitakin seurakuntia on tarpeen lakkauttaa, kun siihen on selkeä tarve.

Vaarnanjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vain ensimmäinen presidenttikunta voi hyväksyä ehdotuksen. Yleensä se tekee päätöksen neljän viikon kuluessa täytetyn ehdotuksen saamisesta.

36.3

Lähetysseurakuntien muodostaminen tai rajojen muuttaminen lähetyskentillä

Lähetysjohtaja voi ehdottaa, että lähetyskentällä muodostetaan uusia lähetysseurakuntia. Lähetyskentän lähetysseurakunnan muodostamiseen ei ole mitään vähimmäisjäsenmäärää. Uusissa lähetysseurakunnissa tulee kuitenkin yleensä olla vähintään neljä aktiivista pappeudenhaltijaa. Ainakin yhden tulee olla aktiivinen, täydet kymmenykset maksava Melkisedekin pappeuden haltija.

Lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen kohdassa ”Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset”. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vyöhykkeen johtokunta voi antaa lopullisen hyväksynnän tai hylkäyspäätöksen lähetysjohtajan ehdotukselle

• muodostaa ja nimetä uusi lähetysseurakunta lähetyskentällä

• lakkauttaa jokin lähetysseurakunta lähetyskentällä

• muuttaa lähetysseurakunnan rajoja lähetyskentällä, mikäli muutos ei vaikuta vaarnaan, piiriin tai toiseen lähetyskenttään.

Vyöhykkeen johtokunnan täytyy lähettää hyväksytty ehdotus kirkon keskustoimistoon käsittelyä varten, ennen kuin lähetysseurakunnan voi muodostaa tai sen rajoja voi muuttaa kirkon järjestelmässä.

Vyöhykkeen johtokunta voi antaa tukensa mutta ei lopullista hyväksyntää lähetysjohtajan ehdotukselle

• siirtää lähetysseurakunta toiseen vaarnaan, piiriin tai toiselle lähetyskentälle

• muuttaa olemassa olevan lähetysseurakunnan nimi lähetyskentällä

• muuttaa lähetysseurakunnan rajoja lähetyskentällä, mikäli muutos vaikuttaa vaarnaan, piiriin tai toiseen lähetyskenttään

• muodostaa lähetysseurakunta nuorille naimattomille aikuisille tai naimattomille aikuisille, jäsenille, jotka eivät puhu paikallista kieltä, jäsenille, jotka asuvat palvelutalossa, ovat hoito-ohjelmissa tai vankilassa tai asepalveluksessa, tai tehdä muutoksia tällaiseen seurakuntaan.

Näissä tilanteissa vyöhykkeen johtokunta tarkastelee ehdotusta, ja jos johtokunta puoltaa sitä, se lähetetään hyväksyttäväksi. Vain ensimmäinen presidenttikunta voi antaa lopullisen hyväksynnän. Yleensä se tekee päätöksen neljän viikon kuluessa täytetyn ehdotuksen saamisesta.

perhe kirkossa

36.4

Kirkon yksiköiden nimeäminen

Yksikön nimen tulee auttaa kuvailemaan sitä alueella asuville ihmisille. Yleensä olemassa olevien yksiköiden nimiä ei pidä muuttaa.

Jos vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja haluaa vain muuttaa jonkin yksikön nimen, hänen ei tarvitse käyttää verkkojärjestelmää. Hän lähettää ehdotuksen soittamalla numeroon 1 801 240 1007. Muualla kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa hän soittaa vyöhyketoimistoon.

Mikäli yksikön nimi pitää muuttaa rajojen muuttamisen vuoksi, vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja panee alulle uuden ehdotuksen käyttämällä verkkojärjestelmää kohdassa Rajoja ja johtajia koskevat ehdotukset. Ellei hän voi käyttää verkkojärjestelmää, hän voi ladata paperilomakkeet napsauttamalla linkkiä.

Vain ensimmäinen presidenttikunta voi hyväksyä nämä ehdotukset.

Vyöhykkeen johtokunta voi hyväksyä ehdotuksia uusien lähetysseurakuntien muodostamisesta ja nimeämisestä lähetyskentillä (ks. 36.3).

36.4.1

Vaarnojen ja piirien nimeäminen

Vaarnan tai piirin nimen ensimmäisenä sanana on yksi seuraavista:

• kaupunki, jossa vaarnan tai piirin keskuspaikka sijaitsee

• vaarnan tai piirin jokin toinen kaupunki, joka on jäsenten hyvin tuntema

• maantieteellinen erityispiirre vaarnan tai piirin rajojen sisäpuolella.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa [englanninkielisen nimen] toisena sanana on sen osavaltion tai provinssin nimi, jonka alueella vaarna tai piiri sijaitsee. Muissa maissa [englanninkielisen nimen] toinen sana on maan nimi.

Kun samassa kaupungissa on useampia kuin yksi vaarna tai piiri, kolmantena sanana on yksikön rajojen sisäpuolella oleva yksilöivä piirre. Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita sallitaan vaarnojen ja piirien nimiin:

• ilmansuunnat (pohjoinen, eteläinen, itäinen tai läntinen)

• asuinalue tai kaupunginosa

• maantieteellinen erityispiirre.

Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita ei sallita vaarnojen ja piirien nimiin:

• muut suunnanilmaukset (esim. lounainen)

• henkilöiden nimet.

Kun kaupungin nimi on sama kuin osavaltiolla, provinssilla tai maalla, sitä ei toisteta nimessä. Esimerkiksi:

• Idaho Falls Taylor Mountain Stake, ei Idaho Falls Idaho Taylor Mountain Stake

• México City Azteca Stake, ei México City México Azteca Stake

36.4.2

Seurakuntien nimeäminen

Seurakunta nimetään sen rajojen sisäpuolella olevan yksilöivän piirteen mukaan. Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita sallitaan seurakuntien nimiin:

• kaupunki

• asuinalue tai kaupunginosa

• katu

• puisto

• koulu

• maantieteellinen erityispiirre.

Seuraavassa on muutamia yksilöiviä piirteitä, joita ei sallita seurakuntien nimiin:

• ilmansuunnat (esim. itäinen tai luoteinen)

• henkilöiden nimet

• nimet, jotka perustuvat vain näkymään (esim. Temple View, Mountain View tai River View)

• uuden nimen muodostaminen yhdistämällä kaksi nimeä.

Seurakunnan nimessä käytetään vain yhden yksilöivän piirteen nimeä. Jos samannimisiä seurakuntia on useampia kuin yksi, nimen osaksi tulee lisätä numero, esimerkiksi Prestonin 1. seurakunta ja Prestonin 2. seurakunta.

Seurakunnan nimen tulee olla alueen kielellä. Jos kieltä ei kirjoiteta latinalaisin kirjaimin, hakemukseen tulee liittää translitterointi latinalaisin kirjaimin.

36.5

Ehdotettujen muutosten toteuttaminen

36.5.1

Vaarnaa ja piiriä koskevat muutokset

Vaarnan tai piirin muodostamista tai lakkauttamista koskevassa hyväksymiskirjeessä ilmaistaan yleensä päivämäärä, jolloin muutokset tehdään. Tätä päivämäärää ei saa ilmoittaa ennen kuin tehtävän saanut johtava auktoriteetti on keskustellut yksityiskohdista vaarnanjohtajan tai lähetysjohtajan kanssa. Varsinaisista muutoksista ei ilmoiteta ennen vaarna- tai piirikonferenssia.

Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja ilmoittaa kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon, kun muutokset on tehty.

36.5.2

Seurakuntaa koskevat muutokset

Kun vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja saa hyväksynnän seurakuntaa koskeville muutoksille, hänellä on yleensä kolme kuukautta aikaa esittää muutokset jäsenille heidän hyväksyttävikseen. Jos hänen pitää lykätä asiaa pidempään kuin kolme kuukautta, hän pyytää luvan ensimmäisen presidenttikunnan toimistosta.

Vaarnanjohtaja tai lähetysjohtaja ilmoittaa kirkon keskustoimistoon tai vyöhyketoimistoon, kun muutokset on tehty. Kartat ja yksiköiden rajat päivitetään vasta, kun ne on kirjattu kirkon keskustoimistossa.

ihmisiä laulamassa kirkossa

36.6

Perusyksikköohjelma

Kirkko on laatinut perusyksikköohjelman käytettäväksi joissakin pienissä seurakunnissa tai pienissä, valtuutetuissa jäsenten joukoissa, joista käytetään nimitystä ryhmät. (Lisää tietoa ryhmistä on kohdassa 37.7.) Vyöhykkeen johtokunta voi sallia perusyksikköohjelman käyttämisen pienissä lähetysseurakunnissa tai ryhmissä, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

• kirkko on vasta aloittamassa toimintaansa

• jäsenet asuvat maantieteellisesti hajallaan

• jäseniä on vähän, ja johtajiston kehitys on vasta alullaan

• jäsenillä on erityisiä kielellisiä tarpeita tai he asuvat palvelutaloissa, ovat hoito-ohjelmissa tai vankilassa.

Vyöhykkeen johtokunta voi myös sallia perusyksikköohjelman käyttämisen lähetyskentillä tai vaarnoissa, missä nämä ehdot täyttyvät.

Tätä ohjelmaa koskevia ohjeita on julkaisussa Perusyksikköohjelman opas. Muuta tietoa kaikille lähetysseurakuntien johtohenkilöille on julkaisuissa Lähetysseurakunnan opas, Pappeusjohtajien ja apujärjestöjen johtajiston opas, Perheen opas sekä Opettamisen opas.