24 Lähetyssaarnaajien suosittamiset ja palveleminen
”24 Lähetyssaarnaajien suosittamiset ja palveleminen”, Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 2020.
”24 Lähetyssaarnaajien suosittamiset ja palveleminen”, Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa.
Kuva
lähetyssaarnaajia kävelemässä
24
Lähetyssaarnaajien suosittamiset ja palveleminen
24.0
Johdanto
Muinaisina aikoina Herra antoi tehtävän koota Israel kaikkien kansojen keskuudesta sekä kastaa siihen kuuluvat ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19; ks. myös jae 20). Herra on uudistanut tuon tehtävän näinä myöhempinä aikoina (ks. OL 39:11; 68:6–8; 112:28–30). Kaikki kirkon jäsenet tekevät kasteen yhteydessä liiton olla Jumalan todistajia ja palvella muita (ks. Moosia 18:8–10).
Herran palveleminen lähetyssaarnaajana on pyhä etuoikeus. Se tuo iankaikkisia siunauksia henkilölle ja niille, joita hän palvelee (ks. OL 18:14–16).
Lähetystyökutsuihin sisältyy tehtävä opettaa evankeliumia, tukea kirkon osastojen tai yksiköiden työtä tai palvella paikallista yhteiskuntaa.
Herra pyytää jokaista kelvollista, kykenevää nuorta miestä valmistautumaan lähetystyöhön ja palvelemaan lähetystyössä. Myöhempien aikojen pyhiin kuuluville nuorille miehille lähetystyöpalvelu on pappeusvastuu (ks. OL 36:1, 4–7).
Herra ottaa iloiten vastaan myös kelvolliset, kykenevät nuoret naiset, jotka haluavat palvella lähetystyössä. Nuorille naisille lähetystyö on voimallinen mutta valinnainen mahdollisuus. Valmistautuminen lähetystyöhön siunaa nuorta naista, päättipä hän palvella lähetyssaarnaajana tai ei.
Myös vanhempia lähetyssaarnaajia tarvitaan, ja heitä kannustetaan valmistautumaan palvelemaan.
24.1
Kutsu palvelukseen
Jokainen lähetyssaarnaaja kutsutaan auttamaan taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta Heidän työssään. Lähetyssaarnaajat edustavat Jeesusta Kristusta ja Hänen palautettua kirkkoaan. He palvelevat epäitsekkäästi Herraa rakkauden työssä Hänen lastensa keskuudessa. Opetus- ja palvelulähetystyö siunaavat sekä lähetyssaarnaajaa että muita. (Ks. Matt. 16:25; 22:36–40.)
Lähetystyökutsuja annetaan jäsenille, jotka haluavat palvella, ovat kelvollisia ja ovat kykeneviä. Nämä jäsenet pyrkivät palvelemaan Herraa koko sydämestään, väkevyydestään, mielestään ja voimastaan. He omaksuvat ”uskoa, toivoa ja rakkautta”. He pitävät silmämääränään vain Jumalan kunniaa. Kun he tekevät näitä asioita, Herra tekee heidät kelvollisiksi työhön. (Ks. OL 4:2, 5; ks. jakeet 1–7.)
Lähetyssaarnaajat edustavat Herraa, ja heidät täytyy kutsua asianmukaisella valtuudella (ks. OL 42:11; UK 1:5). Kutsun palvella lähetystyössä esittää tavallisesti kirkon presidentti. Vanhempien palvelulähetyssaarnaajien osalta kutsun esittää vaarnanjohtaja.
24.2
Lähetystyötehtävät
Kutsu palvella lähetyssaarnaajana sisältää tietyn lähetystyötehtävän. Nämä tehtävät vaihtelevat suuresti. Yleensä niihin sisältyy
palvelun muoto
sijainti
palveluajan kesto.
Jokaista tehtävää ohjaa ilmoitus, jotta se sopii lähetyssaarnaajalle ja Jumalan lasten tarpeisiin.
Tehtävä voi muuttua jatkuvan ilmoituksen kautta olosuhteiden muuttuessa. Tietty lähetystyötehtävä on tärkeä. Se on kuitenkin toissijainen lähetystyökutsuun nähden. (Ks. OL 80:3.)
24.2.1
Nuoret opetuslähetyssaarnaajat
Useimmille nuorille lähetyssaarnaajille annetaan tehtävä opettaa evankeliumia muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Nämä tehtävät annetaan ilmoituksena apostoleille. Nämä lähetyssaarnaajat palvelevat lähetysjohtajan alaisuudessa.
Naimattomat 18–25-vuotiaat miehet voivat palvella opetuslähetyssaarnaajina. He palvelevat yleensä 2 vuotta.
Naimattomat 19–29-vuotiaat naiset voivat palvella opetuslähetyssaarnaajina. He palvelevat yleensä 1½ vuotta.
24.2.2
Nuoret palvelulähetyssaarnaajat
Jotkut nuoret lähetyssaarnaajat saavat tehtävän palvella kirkossa ja yhteiskunnassa kotona asuessaan. Nämä tehtävät annetaan ilmoituksena apostoleille, ja ne annetaan ehdokkaille, joiden olosuhteet sopivat parhaiten palvelulähetystyöhön (ks. 24.3.3).
Näillä henkilöillä on samat valmistautumisen ja kelvollisuuden mittapuut kuin niillä, jotka osoitetaan opetuslähetystyöhön. Kaikkia nuoria lähetyssaarnaajaehdokkaita suositetaan samalla tavalla.
Palvelulähetyssaarnaajat palvelevat paikallisesti vaarnanjohtajan alaisuudessa. Kukin heistä saa tehtäviä, jotka on räätälöity heidän olosuhteisiinsa ja jotka perustuvat palvelumahdollisuuksiin (ks. 24.7.1). He palvelevat kykyjensä täydessä laajuudessa.
Naimattomat 18–25-vuotiaat miehet voivat palvella palvelulähetyssaarnaajina. He palvelevat yleensä ½–2 vuotta.
Naimattomat 19–29-vuotiaat naiset voivat palvella palvelulähetyssaarnaajina. He palvelevat yleensä ½–1½ vuotta.
Nuorten lähetyssaarnaajien palvelulähetystyöohjelma ei ole vielä käytössä kaikilla vyöhykkeillä maailmassa. Luettelo vyöhykkeistä, joilla palvelulähetystyöohjelma on käytössä, on sivustolla ChurchofJesusChrist.org/service-missionary. Tällä verkkosivustolla on myös lisää tietoa palvelulähetystyöstä. Mikäli palvelulähetystyöohjelma ei ole käytettävissä, nuoret jäsenet voivat palvella vanhempien palvelulähetyssaarnaajien ohjelmassa (ks. 24.2.4).
24.2.3
Vanhemmat lähetyssaarnaajat
Naimisissa olevat 40 vuotta täyttäneet jäsenet voidaan kutsua vanhemman lähetyssaarnaaja-avioparin tehtävään, ellei heillä ole huollettavia lapsia.
Myös 40 vuotta täyttänyt nainen, joka ei ole naimisissa, voidaan kutsua vanhemman lähetyssaarnaajan tehtävään, ellei hänellä ole kotona asuvia lapsia.
40 vuotta täyttäneet miehet, jotka eivät ole naimisissa, eivät voi palvella vanhempina lähetyssaarnaajina. He voivat kuitenkin palvella vanhempina palvelulähetyssaarnaajina. (Ks. 24.2.4.)
Kaikkia vanhempia lähetyssaarnaajia kannustetaan etsimään ihmisiä, joita opettaa, ja auttamaan heitä valmistautumaan kasteeseen. Vanhemmille lähetyssaarnaajille voidaan myös antaa tehtävä tukea
jäseniä sekä johtohenkilöitä vyöhykkeellä ja paikallisesti
kirkon osastoja ja kiinteistöjä
hyväntekeväisyysjärjestöjä.
Vanhemmat lähetyssaarnaajat palvelevat yleensä 6–23 kuukautta muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Ne, jotka palvelevat asuinmaansa ulkopuolella, palvelevat yleensä vähintään 1½ vuotta.
Vanhempia lähetyssaarnaajia ei pyydetä työskentelemään yhtä monia tunteja, suorittamaan kaikkia samoja toimintoja tai täyttämään samoja odotuksia kuin nuoria lähetyssaarnaajia. Silti heidän palvelunsa on vaativaa. Tästä syystä heidän tulee olla kyllin terveitä palvellakseen. Heidän tulee myös täyttää taloudelliset vaatimukset (ks. 24.3.4.2).
Piispat, vaarnanjohtajat ja muut johtohenkilöt miettivät rukoillen, ketkä voisivat palvella. Piispa tai vaarnanjohtaja voi pitää näille jäsenille puhuttelun selvittääkseen, ovatko he käytettävissä, ja kutsua heitä valmistautumaan palvelemiseen.
Vanhempien lähetyssaarnaajien tehtävät annetaan ilmoituksena apostoleille. Johtohenkilöt voivat suosittaa tietyntyyppisiä tehtäviä vanhempien lähetyssaarnaajien osalta. Heidän ei kuitenkaan pidä antaa sitoumuksia siitä, minkä tehtävän he saavat. Ehdokkaat voivat ilmaista, mitä tehtäviä he haluaisivat, mutta heidän tulee olla halukkaita ottamaan vastaan mikä tahansa tehtävä.
Kotiseurakuntansa tai -vaarnansa tehtävien lisäksi jäsenet voivat palvella Herraa vanhempina palvelulähetyssaarnaajina. Nämä lähetyssaarnaajat tekevät arvokasta palvelutyötä kirkon osastoilla, kiinteistöissä ja lähetyskentillä (ks. 24.7.1). He asuvat kotona.
26-vuotiaita ja sitä vanhempia miehiä ja naisia voidaan kutsua vanhemmiksi palvelulähetyssaarnaajiksi.
Lisäksi 18–25-vuotiaat nuoret miehet ja 19–25-vuotiaat nuoret naiset voivat palvella vanhempien palvelulähetyssaarnaajien ohjelmassa, jos he asuvat alueella, jolla nuorten lähetyssaarnaajien palvelulähetystyöohjelma ei ole käytettävissä. He voivat palvella myös, jos he ovat naimisissa tai ovat jo palvelleet nuorena opetus- tai palvelulähetyssaarnaajana.
Vanhempien palvelulähetyssaarnaajien kohdalla kutsujana on vaarnanjohtaja. He palvelevat hänen alaisuudessaan. Heidän viikoittainen palveluaikansa riippuu heidän edellytyksistään, palvelumahdollisuuksista heidän alueellaan ja vyöhykkeen johtokunnan ohjeista.
Vanhemmat palvelulähetyssaarnaajat saavat tehtävän vaarnanjohtajaltaan. Hän neuvottelee lähetyssaarnaajan ja muiden kanssa ja tavoittelee rukoillen ilmoitusta kuhunkin tehtävään. Hän voi tehtäviä päättäessään tarkastella sivustoa SeniorMissionary.ChurchofJesusChrist.org.
Lisää tietoa vanhemmista palvelulähetyssaarnaajista on kohdassa 24.7.
24.2.5
Yhteenveto lähetyssaarnaajien tehtävistä
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto lähetyssaarnaajien tehtävätyypeistä.
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
Kuka kutsuu
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
kirkon presidentti
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
kirkon presidentti
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
kirkon presidentti
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
vaarnanjohtaja
Kuka määrää lähetystyötehtävän
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
apostoli
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
apostoli
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
apostoli
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
vaarnanjohtaja
Kuka erottaa tehtävään
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
vaarnanjohtaja
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
vaarnanjohtaja
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
vaarnanjohtaja
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
vaarnanjohtaja tai neuvonantaja
Asuu
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
muualla kuin kotipaikkakunnallaan
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
kotona
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
muualla kuin kotipaikkakunnallaan tai kotona
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
kotona
Kirkollinen johtaja
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
lähetysjohtaja tai historiallisen paikan johtaja
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
vaarnanjohtaja
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
lähetysjohtaja, temppelinjohtaja tai historiallisen paikan johtaja tai vyöhykkeenjohtaja
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
vaarnanjohtaja
Kenelle raportoi
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
lähetysjohtaja tai historiallisen paikan johtaja
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
palvelulähetystyön johtaja
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
lähetysjohtaja, temppelinjohtaja tai historiallisen paikan johtaja, vyöhykkeenjohtaja, vierailukeskuksen johtaja tai kirkon osaston johtaja tai kiinteistöjohtaja
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
palvelutehtävän päällikkö
Ikävaatimukset
Nuori opetuslähetyssaarnaaja (ks. 24.2.1)
18–25 (miehet) 19–29 (naiset)
Nuori palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.2)
18–25 (miehet) 19–29 (naiset)
Vanhempi lähetyssaarnaaja (ks. 24.2.3)
vähintään 40-vuotias, jos naimisissa tai jos naimaton sisar
Vanhempi palvelulähetyssaarnaaja (ks. 24.2.4)
vähintään 26-vuotias
24.3
Valmistautuminen lähetystyöhön ja kelpoisuus siihen
Tulevat lähetyssaarnaajat pyrkivät vahvistamaan kääntymystään Jeesukseen Kristukseen ja Hänen palautettuun evankeliumiinsa. He
pyrkivät vahvistamaan uskoaan taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen
vahvistavat todistustaan Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista (ks. Alma 5:45–47)
elävät Kristuksen opin mukaan ja haluavat ”tehdä parannuksen ja tehdä vanhurskauden tekoja” (Alma 13:10: ks. myös 2. Nefi 31:9–21)
rukoilevat, tutkivat pyhiä kirjoituksia (etenkin Mormonin kirjaa) ja elävien profeettojen opetuksia sekä pitävät käskyt (ks. Alma 17:2–3)
osallistuvat temppeli- ja sukututkimustyöhön (ks. OL 109:22)
osallistuvat seminaariin tai instituuttiin (nuoret ja nuoret aikuiset).
24.3.2
Kelvollisuuden mittapuiden täyttäminen
Tulevat lähetyssaarnaajat pyrkivät olemaan kelvollisia Pyhän Hengen kumppanuuteen. Tätä tarvitaan tehokkaaseen lähetystyöpalveluun (ks. OL 42:13–14). Kelvollisuus Hengen kumppanuuteen sisältää sen, että on puhdas synnistä (ks. Hel. 4:24; OL 38:42).
24.3.2.1
Parannus
Parannus ja syntien anteeksianto ovat lahjoja, jotka ovat kaikkien Jumalan lasten ulottuvilla. Nämä lahjat ovat mahdollisia Jeesuksen Kristuksen lunastavan voiman ansiosta. Parannus edellyttää uskon osoittamista Kristukseen, vakaata aietta ja käskyjen pitämistä. Siihen sisältyy synnin tunnustaminen ja hylkääminen. Vakavien syntien osalta parannus edellyttää tunnustamista piispalle tai vaarnanjohtajalle.
Henkilö, joka tekee parannuksen, saa anteeksi ja puhdistuu Jeesuksen Kristuksen sovituksen ja armon ansiosta. Herra ei enää muistele syntiä. (Ks. Jes. 43:25; MK Jaak. 6:5; Alma 34:15–17; Hel. 5:10–11; OL 58:42–43. Ks. myös 32.1 tässä käsikirjassa.)
Jäsenten, jotka haluavat palvella lähetystyössä, tulee kääntyä Vapahtajan puoleen, kun he tekevät parannusta ja valmistautuvat palvelemaan. He voivat myös pyytää rakastavaa apua perheenjäseniltä, sukulaisilta ja kirkon paikallisilta johtohenkilöiltä.
Lähetyssaarnaajaehdokkaan on täytynyt tehdä parannus vakavasta synnistä, ennen kuin vaarnanjohtaja voi lähettää hänen suosituksensa (ks. 32.6–32.8; ks. myös 24.4.4). Parannuksentekoprosessiin sisältyy riittävästi aikaa, jotta henkilö voi osoittaa vanhurskaalla elämällä, että hän on saanut Kristuksen hengen syntien anteeksisaamiseksi.
24.3.2.2
Viivästyneet tunnustukset
Henkilön, joka saa lähetystyökutsun tai aloittaa lähetystyöpalvelun tekemättä parannusta vakavasta synnistä, täytyy ehkä jäädä kotiin tai palata kotiin. Olosuhteista riippuen hän voi palvella parannuksenteon jälkeen (ks. 24.6.3.2).
24.3.3
Fyysinen, henkinen ja emotionaalinen terveys
Lähetystyö on haasteellista. Fyysiset, henkiset ja emotionaaliset vaatimukset voivat olla stressaavia. Lähetyssaarnaajat työskentelevät usein heille oudoissa oloissa. Terveyteen voi vaikuttaa muutos ruokavaliossa, ilmastossa tai elinoloissa. Lähetyssaarnaajien aikataulu on myös vaativa. (Ks. Alma 17:5; 26:27–28, 30.) Nuorten opetuslähetyssaarnaajien täytyy olla sitoutuneita sekä fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti kykeneviä työskentelemään koko lähetyssaarnaajien aikataulun mukaan. (Ks. Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi – lähetyssaarnaajan tasovaatimukset, 2019, 2.4.)
Tulevat lähetyssaarnaajat valmistautuvat palvelemaan vahvistamalla fyysistä, henkistä ja emotionaalista terveyttään. He pyrkivät myös kehittämään sopeutumiskykyä ja omavaraisuutta.
Johtohenkilöiden pitää ehkä neuvotella hienotunteisesti ehdokkaan kanssa hänen terveyteen liittyvistä haasteistaan ennen suosituksen lähettämistä. Jotkut hakijat saattavat tarvita ammattiapua terveyteen liittyvissä haasteissaan (ks. 31.3.6). Ehdokkaan, jolle on määrätty lääkitys, täytyy sitoutua käyttämään sitä koko palvelutehtävänsä ajan terveydenhuollon ammattilaisen ohjeiden mukaisesti.
Kuva
lähetyssaarnaajia opettamassa perhettä
24.3.4
Rahoitus
Taloudellinen uhraus on osa lähetystyöpalvelua (ks. Mark. 1:17–18; Alma 15:16). Lähetyssaarnaajilla ja heidän perheillään on ensisijainen vastuu osallistua lähetystyöpalvelun rahoitukseen. Heidän tulee valmistautua ja uhrata asianmukaisesti. Heidän tulee olla taloudellisesti omavaraisia lahjoitussitoumusten täyttämisessä siinä määrin kuin mahdollista.
24.3.4.1
Muualla kuin kotipaikkakunnallaan palvelevien nuorten lähetyssaarnaajien rahoittaminen
Nuoria ehdokkaita, jotka ovat valmistautuneet kykyjensä mukaan, ei pidä taloudellisista syistä viivyttää palvelemasta. Ne, jotka tarvitsevat taloudellista apua vastatakseen odotettuihin lahjoitussitoumuksiin, voivat saada sitä sukulaisilta ja ystäviltä.
Mikäli tarvetta on edelleen, piispa tai vaarnanjohtaja voi pyytää seurakunnan tai vaarnan jäseniä tekemään lahjoituksia seurakunnan lähetyssaarnaajarahastoon.
Paikallisyksiköiden talousarvio- ja paastouhrivaroja ei saa käyttää.
Kuukausittainen lahjoitussitoumus. Nuoret opetuslähetyssaarnaajat ja heidän perheensä lahjoittavat kuukausittain tietyn summan, jolla katetaan lähetystyöohjelman kustannuksia. Rahamäärä määritetään jommallakummalla tavalla:
Lähetyssaarnaajat joistakin maista osallistuvat tasamaksuohjelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin lähetyssaarnaajan osalta maksetaan sama rahamäärä riippumatta siitä, missä hän palvelee. Rahamäärä määritetään kirkon keskustoimistossa. Johtohenkilöt voivat ottaa yhteyttä lähetystyöosastoon (ks. 24.9.3) tai vyöhyketoimistoon saadakseen luettelon maista, jotka osallistuvat tähän ohjelmaan, ja tasamaksun määrän.
Muissa maissa piispa, vaarnanjohtaja, lähetyssaarnaaja ja perhe neuvottelevat yhdessä siitä, mikä on kuukausittaisen lahjoituksen määrä. Piispa ja vaarnanjohtaja voivat pyytää opastusta vyöhykkeen johtokunnalta. He kannustavat taloudellisiin uhrauksiin ja omavaraisuuteen lähetyssaarnaajan ja hänen perheensä olosuhteiden mukaan. He sopivat lahjoituksen määrästä ja kirjaavat sen lähetyssaarnaajasuositukseen. Lähetyssaarnaaja ja hänen perheensä sitoutuvat noudattamaan sitä. Muutkin voivat osallistua tämän määrän lahjoittamiseen vain, jos he asuvat lähetyssaarnaajan kotimaassa (ks. ”Seurakunnan lähetyssaarnaajarahasto” myöhemmin tässä luvussa).
Lahjoitukset tehdään seurakunnan lähetyssaarnaajarahastoon. Piispat varmistavat, että varat lahjoitetaan joka kuukausi. Kuukausittaista rahamäärää ylittäviä varoja ei pidä maksaa etukäteen. Etukäteen maksettuja varoja ei voi palauttaa, jos lähetyssaarnaaja palaa kotiin etuajassa.
Kulut lähetyskentällä. Joka kuukausi nuoret lähetyssaarnaajat saavat lähetyskentältä varoja ruokaan, kulkemiseen ja muihin elinkustannuksiin. Nämä varat ovat pyhiä. Lähetyssaarnaajat käyttävät niitä vain lähetystyöhön liittyviin tarkoituksiin. Niitä ei pidä käyttää henkilökohtaisiin kuluihin, eikä niitä pidä säästää eikä lähettää sukulaisille tai muille. Lähetyssaarnaajat palauttavat lähetyskentälle kaikki varat, joita he eivät tarvitse.
Lähetyssaarnaajat käyttävät henkilökohtaisia varoja muiden kulujen kattamiseen. Näiden henkilökohtaisten kulujen tulee olla mahdollisimman vähäisiä. (Ks. Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi – lähetyssaarnaajan tasovaatimukset, 4.8.)
24.3.4.2
Muualla kuin kotipaikkakunnallaan palvelevien vanhempien lähetyssaarnaajien rahoittaminen
Kuukausittainen lahjoitussitoumus. Vanhemmat lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat muualla kuin kotipaikkakunnallaan, lahjoittavat joka kuukausi kotiseurakuntansa lähetyssaarnaajarahastoon. Näillä lahjoituksilla katetaan asumis- ja ajoneuvokuluja (ks. myös ”Lisäkulut” myöhemmin tässä osiossa). Lahjoitukset voivat olla enemmän kuin kirkon tarjoaman asunnon tai kulkuneuvon arvo.
Vanhemmat lähetyssaarnaajat maista, jotka osallistuvat tasamaksuohjelmaan, lahjoittavat rahamäärän, joka mainitaan kutsupaketissa.
Muissa maissa piispa, vaarnanjohtaja ja lähetyssaarnaaja neuvottelevat yhdessä siitä, mikä on kuukausittaisen lahjoituksen määrä. Johtajat kannustavat taloudelliseen uhrautumiseen lähetyssaarnaajan olosuhteiden mukaan. He sopivat rahamäärästä ja kirjaavat sen lähetyssaarnaajasuositukseen. Tämän täytyy olla vähintään sama määrä, jonka vyöhykkeen johtokunta on vahvistanut vanhemmille lähetyssaarnaajille (lähetystyöosaston kanssa neuvoteltuaan). Myös muut, jotka asuvat lähetyssaarnaajan kotimaassa, voivat tehdä lahjoituksia tähän määrään.
Piispat varmistavat, että varat lahjoitetaan joka kuukausi. Kuukausittaista rahamäärää ylittäviä varoja ei pidä maksaa etukäteen.
Lisäkulut. Kuukausittaisen lahjoitussitoumuksen lisäksi, joka kattaa osaltaan asumis- ja ajoneuvokuluja, vanhempien lähetyssaarnaajien täytyy huolehtia kaikista muista kuluista, mukaan lukien ruokakuluista.
24.3.4.3
Kotoa käsin palvelevien lähetyssaarnaajien rahoittaminen
Lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat kotoa käsin, ovat vastuussa kaikista taloudellisista tarpeistaan. Ne, jotka tarvitsevat taloudellista apua, voivat saada sitä perheenjäseniltä ja ystäviltä. Seurakunnan tai vaarnan varoja ei saa käyttää lähetystyöhön liittyviin tarpeisiin.
24.3.4.4
Terveydenhoitokulut ja sairausvakuutus
Kaikkia lähetyssaarnaajia, mukaan lukien nuoret opetuslähetyssaarnaajat, kannustetaan vakavasti pitämään voimassa olemassa olevat sairausvakuutuksensa, mikäli mahdollista.
Lähetyssaarnaajien, jotka palvelevat kotoa käsin, täytyy huolehtia omasta sairausvakuutuksesta ja muista vakuutuksista. Myös vanhempien lähetyssaarnaajien, jotka palvelevat muualla kuin kotipaikkakunnallaan, täytyy huolehtia tästä vakuutusturvasta. Vanhemmat lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat muualla kuin kotimaassaan, voivat saada vakuutuksen Senior Service Medical Plan -ohjelman kautta.
24.3.5
Perheenjäsenten ja johtohenkilöiden rooli lähetyssaarnaajien valmistamisessa
Perheenjäsenet, piispat ja muut johtohenkilöt auttavat nuoria valmistautumaan palvelemaan lähetystyössä. Piispat kutsuvat jokaista nuorta miestä sekä jokaista nuorta naista, joka haluaa palvella, tulemaan lähetyssaarnaajaksi.
Auttavat heitä tulemaan tehokkaiksi jäsenlähetyssaarnaajiksi ja kertomaan evankeliumista muille ennen kuin he saavat kutsun palvelukseen.
Tarjoavat heille mahdollisuuksia palvella ja opettaa.
Järjestävät heille tilaisuuksia kulkea kokoaikaisten lähetyssaarnaajien mukana.
Kutsuvat tällä hetkellä palvelevia lähetyssaarnaajia tai muita lähetystyössä palvelleita kertomaan kokemuksiaan opettamisesta ja palvelemisesta.
Rakastavat jokaista ja innoittavat heitä valmistautumaan palvelemaan lähetystyössä.
Kannustavat heitä käyttämään enemmän aikaa rukoilemiseen ja pyhien kirjoitusten – varsinkin Mormonin kirjan – tutkimiseen.
Järjestävät lähetystyöhön valmistavan kurssin.
Perheenjäsenet ja johtohenkilöt kannustavat vanhempia jäseniä harkitsemaan palvelemista vanhempina lähetyssaarnaajina. Tähän voi sisältyä sitä, että heitä autetaan
tarkastelemaan fyysistä ja taloudellista kykyään palvella lähetystyössä joko muualla kuin kotipaikkakunnallaan tai asuessaan kotona
etsimään lähetystyötilaisuuksia, joita he voisivat täyttää
tulemaan tehokkaiksi jäsenlähetyssaarnaajiksi ja kertomaan evankeliumista muille ennen kuin he saavat kutsun palvelukseen
ymmärtämään, millainen siunaus lähetystyöpalvelu tulee olemaan heidän perheelleen (ks. OL 31:5–6).
Perheenjäsenet ja johtohenkilöt kannustavat kaikkia lähetyssaarnaajaehdokkaita tutkimaan seuraavia:
Perheenjäsenet ja johtohenkilöt auttavat kaikkia ehdokkaita sitoutumaan lähetyssaarnaajien tasovaatimusten noudattamiseen. He kannustavat ehdokkaita tutkimaan lähetyssaarnaajien tasovaatimusten käsikirjaa, joka liittyy heidän todennäköiseen lähetystyötehtäväänsä:
Jotkut ehdokkaat eivät ole asuneet seurakunnassa yhtäjaksoisesti vähintään yhtä vuotta. Näissä tilanteissa piispa neuvottelee suositusprosessin alkuvaiheessa henkilön aiemman seurakunnan piispan kanssa.
24.4.1
Terveydentilan arvioinnit
Lähetystyö on fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti vaativaa. Kaikkien ehdokkaiden on pyydettävä lääkärin arviota terveydentilaan liittyvistä edellytyksistään.
Terveydentilan arvioinnit käydään läpi vyöhyketoimistossa ja lähetystyöosastolla. Joskus terveyteen liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa henkilön kykyyn palvella muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Joissakin tilanteissa suositus voidaan palauttaa ohjeineen siitä, kuinka henkilö voi parantaa terveydentilaan liittyviä edellytyksiään.
24.4.2
Puhuttelut ja suosituslomakkeet
Piispa ja vaarnanjohtaja pitävät jokaiselle ehdokkaalle perusteellisen, hengellisesti luotaavan ja kohottavan puhuttelun. He käyttävät lähetyssaarnaajasuosituksen puhuttelukysymyksiä. He keskustelevat seuraavista:
ehdokkaan todistus Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen palautetusta evankeliumistaan (ks. 24.3.1)
miten ehdokas täyttää kelvollisuuden tasovaatimukset (ks. 24.3.2)
ehdokkaan fyysiseen, henkiseen ja emotionaaliseen terveyteen liittyvät edellytykset (ks. 24.3.3)
Piispa ja vaarnanjohtaja käyvät myös läpi kelvollisuuden tasovaatimukset ja terveydentilaa koskevat tiedot kohdassa Lähetyssaarnaajien suositusjärjestelmä verkossa. Jos vaarnanjohtajalla Yhdysvalloissa tai Kanadassa on kysymyksiä, hän ottaa yhteyttä lähetystyöosastoon (ks. 24.9.3). Muualla hän ottaa yhteyttä vyöhyketoimistoon. Piispa ja vaarnanjohtaja eivät lisää mitään kelpoisuusvaatimuksia. He eivät myöskään muuta puhuttelukysymyksiä.
Suosituslomakkeessa olevat tiedot edistävät lähetystyökutsuihin saatavaa ilmoitusta. Johtohenkilöt huolehtivat siitä, että kaikki pyydetyt tiedot ilmoitetaan kokonaisuudessaan.
Jos piispalla ja vaarnanjohtajalla on huolia siitä, täyttääkö ehdokas kelvollisuuden tasovaatimukset, tai huolia hänen terveydentilastaan, he neuvottelevat keskenään ja henkilön kanssa. Nuoren ehdokkaan luvalla he voivat neuvotella myös tämän vanhempien kanssa. Piispa ja vaarnanjohtaja eivät lähetä suositusta ennen kuin henkilö on tehnyt parannuksen vakavasta synnistä (ks. 24.3.2.1). Henkilön fyysisestä, henkisestä tai emotionaalisesta terveydestä riippuen he voivat keskustella mahdollisuudesta saada tehtävä palvelulähetyssaarnaajana.
Kiireellisissä tapauksissa, kun piispa tai vaarnanjohtaja ei ole saatavilla, hän voi valtuuttaa toisen neuvonantajistaan pitämään näitä puhutteluja.
Piireissä lähetysjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää puhuttelun lähetyssaarnaajaehdokkaille ja suosittaa heitä. Piirinjohtajat eivät pidä näitä puhutteluja.
Kuva
lähetyssaarnaajia puhumassa miehelle
24.4.3
Suositusten lähettäminen
Vaarnanjohtaja voi lähettää suosituksen nuoresta lähetyssaarnaajaehdokkaasta korkeintaan 4 kuukautta ennen kuin tämä voi lähteä. Vaarnanjohtaja voi lähettää suosituksen vanhemmasta lähetyssaarnaajaehdokkaasta korkeintaan 9 kuukautta ennen kuin tämä voi lähteä. Ennen kuin ehdokas voi lähteä, kaikkien seuraavista ehdoista on täytyttävä:
Henkilö on saavuttanut kelvollisen palveluiän.
Henkilö on ollut konfirmoitu kirkon jäsen vähintään vuoden ajan.
Henkilö on suorittanut lukion, muun toisen asteen oppilaitoksen tai vastaavan tai ei enää opiskele siinä. (Tämä koskee nuoria lähetyssaarnaajaehdokkaita, jotka ovat 18-vuotiaita.)
Lähetyssaarnaajasuositukset lähetetään yleensä kotiseurakunnan ja -vaarnan kautta. Väliaikaisen seurakunnan, kuten nuorten naimattomien aikuisten seurakunnan, piispa voi huolehtia lähetyssaarnaajasuosituksen täyttämiseen liittyvistä asioista. Hänen täytyy ensin neuvotella kotiseurakunnan piispan kanssa. Kotiseurakunta tulee merkitä rahoittavaksi seurakunnaksi.
24.4.4
Ne, jotka eivät voi palvella kokoaikaisena lähetyssaarnaajana
Joskus jäsentä, joka haluaa palvella, ei ehkä kutsuta kokoaikaisen lähetyssaarnaajan tehtävään. Tämä voi johtua terveyteen liittyvistä haasteista, siitä ettei hän täytä kelvollisuusvaatimuksia, lainopillisista ongelmista tai muista olosuhteista. Piispa ja vaarnanjohtaja ilmaisevat rakkautta ja kiitollisuutta jäsenen halukkuudesta palvella. Vaarnanjohtaja voi vapauttaa hänet kokoaikaisesta lähetystyöpalvelusta.
Vaarnanjohtaja ja piispa kannustavat jäsentä ponnistelemaan eteenpäin liittopolulla Jeesuksen Kristuksen elinikäisenä opetuslapsena. He kannustavat myös muihin tärkeisiin pyrkimyksiin, kuten nuoria jäseniä hankkimaan koulutusta tai työpaikan.
24.5
Lähetystyökutsun saamisen jälkeen
Vastakutsuttuja lähetyssaarnaajia kannustetaan lukemaan Mormonin kirja tai lukemaan se uudelleen ennen lähetystyönsä aloittamista. He noudattavat kuningas Benjaminin neuvoa ”[valvoa] itseänne ja ajatuksianne ja sanojanne ja tekojanne” (Moosia 4:30).
Perheenjäsenet ja johtohenkilöt tukevat lähetyssaarnaajia näissä pyrkimyksissä. He tähdentävät myös sitä, miten tärkeää on tehdä hyvää ja pysyä kelvollisena Hengen johdatukselle.
24.5.1
Temppeliendaumentti ja temppelipalvelu
Mikäli vastakutsutut lähetyssaarnaajat eivät ole saaneet temppeliendaumenttitoimitusta, heidän tulee saada se ennen lähetystyöpalvelun aloittamista, mikäli mahdollista (ks. OL 43:15–16; 105:33). Tämä koskee myös palvelulähetyssaarnaajia, mikäli se soveltuu heidän olosuhteisiinsa. Tietoa endaumentin saamisesta on kohdassa 27.2.
Vastakutsutut lähetyssaarnaajat, jotka ovat saaneet endaumentin, voivat tilanteen mukaan palvella temppelitoimitustyöntekijöinä ennen kuin he aloittavat lähetystyöpalvelun (ks. 25.5).
24.5.2
Sakramenttikokoukset
Piispakunta pyytää vastakutsuttuja lähetyssaarnaajia puhumaan sakramenttikokouksessa ennen heidän lähtöään lähetystyöhön. Tämä on tavallinen sakramenttikokous. Painopisteen tulee kohdistua sakramenttiin ja Vapahtajaan. Lähetyssaarnaajaa tulee pyytää puhumaan Jeesuksesta Kristuksesta, Hänen palautetusta evankeliumistaan sekä evankeliumista kertomisen ja muiden palvelemisen ilosta.
Lähetyssaarnaajan perheenjäseniä ja ystäviä ei tavallisesti kutsuta puhumaan. Kokouksen tavanomaista pituutta ei ylitetä.
Jäsenten ja johtohenkilöiden tulee välttää kaikkea, mikä voi häiritä lähetystyökutsun pyhää luonnetta tai aiheuttaa tarpeettomia kuluja. Heidän ei pidä esimerkiksi
painattaa erityisiä sakramenttikokousohjelmia
muodostaa onnittelu- tai hyvästelyjonoja sakramenttikokouksen jälkeen
järjestää avoimien ovien tilaisuuksia sukutapaamisia lukuun ottamatta. Jos sukutapaaminen pidetään, on suositeltavaa, ettei se häiritse sunnuntaikokousten pitämistä.
24.5.3
Lähetyssaarnaajien erottaminen tehtävään
Kotivaarnanjohtaja erottaa kunkin lähetyssaarnaajan tehtävään mahdollisimman lähellä tämän lähetystyön alkamispäivää. Kiireellisissä tapauksissa, kun vaarnanjohtaja ei ole saatavilla, hän voi valtuuttaa toisen neuvonantajistaan erottamaan lähetyssaarnaajia tehtävään. Hän voi myös delegoida neuvonantajalle vastuun vanhempien palvelulähetyssaarnaajien erottamisesta tehtävään.
Lähetysjohtaja tai toinen hänen neuvonantajistaan erottaa tehtävään ne lähetyssaarnaajat, jotka kutsutaan hänen lähetyskenttänsä piireistä. Piirinjohtaja ei erota lähetyssaarnaajia tehtävään.
Veljen, joka palvelee muualla kuin kotipaikkakunnallaan, on täytynyt saada Melkisedekin pappeus ennen kuin hänet erotetaan lähetyssaarnaajaksi. Veljellä, joka palvelee palvelulähetyssaarnaajana, tulee olla Melkisedekin pappeus, mikäli se soveltuu hänen olosuhteisiinsa. Ohjeita henkilön asettamisesta Melkisedekin pappeuden virkaan on kohdassa 18.10.
Vähän ennen kuin lähetyssaarnaaja erotetaan tehtävään, vaarnanjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja pitää hänelle puhuttelun. Jos lähetyssaarnaaja ei enää täytä kelvollisuusvaatimuksia tai jos on terveyteen liittyviä kysymyksiä, häntä ei eroteta tehtävään. Vaarnanjohtaja pyytää ohjeita lähetystyöosastolta (ks. 24.9.3) tai vyöhyketoimistosta.
Tehtävään erottamisen tulee olla erityinen kokemus. Mukana voi olla perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä. Vaarnanjohtaja auttaa heitä ymmärtämään ja tuntemaan, että kutsu palvella Jeesuksen Kristuksen ja Hänen palautetun kirkkonsa edustajana on pyhä ja tärkeä.
Tehtävään erottamista ja siihen liittyvää siunausta ei pidä tallentaa. Lähetyssaarnaajaa kannustetaan kuitenkin kirjoittamaan päiväkirjaansa kokemuksesta ja panemaan merkille siunauksen osia, jotka olivat erityisen merkityksellisiä.
Vaarnanjohtaja selittää, että henkilön tulee tehtävään erottamisen jälkeen noudattaa lähetyssaarnaajan tasovaatimuksia.
Lähetyssaarnaajan erottaminen tehtävään koskee kutsua palvella, ei tiettyä lähetystyötehtävää. Jos lähetyssaarnaajan tehtävää muutetaan, häntä ei eroteta uudelleen tehtävään. Jos lähetyssaarnaaja vapautetaan ja hänet hyväksytään myöhemmin palaamaan lähetystyöpalveluun (ks. 24.6.3.2), hänet erotetaan jälleen lähetyssaarnaajaksi.
24.6
Palvelu muualla kuin kotipaikkakunnalla
24.6.1
Lähetyskentälle lähteminen
Kirkko maksaa nuorten opetuslähetyssaarnaajien matkustamisen lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen ja sieltä heille osoitetulle lähetyskentälle sekä sieltä takaisin. Kirkko maksaa nämä kulut myös vanhempien lähetyssaarnaajien osalta, jotka palvelevat muualla kuin kotipaikkakunnallaan yli vuoden ajan.
Lähiomaiset voivat viedä lähetyssaarnaajan lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen. Heidän ei kuitenkaan odoteta tekevän niin. Lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa ei ole perheille kokousta, jossa he hyvästelevät lähetyssaarnaajat.
Lentoaseman turvallisuusjärjestelyjen vuoksi ja muista syistä perheitä ja muita kehotetaan olemaan tapaamatta lähetyssaarnaajia lentoasemilla, kun lähetyssaarnaajat lähtevät lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksesta lähetyskentilleen.
Kuva
lähetyssaarnaaja-aviopari opettamassa naisia
24.6.2
Lähetyskentällä
24.6.2.1
Lähetyssaarnaajien sijoittelu
Vaarnanjohtajat ja lähetysjohtajat neuvottelevat lähetyssaarnaajien tarpeesta eri seurakunnissa. Ei ole välttämätöntä, että lähetyssaarnaajia osoitetaan jokaiseen seurakuntaan. Joissakin seurakunnissa voi olla useampia kuin yksi toveripari. Lähetysjohtaja päättää, kuinka lähetyssaarnaajat sijoitetaan.
24.6.2.2
Jäsenten ja yhteisöjen palveleminen
Vaarnanjohtajat ja lähetysjohtajat neuvottelevat siitä, kuinka lähetyssaarnaajat voivat palvella jäseniä ja yhteisöjä. He voivat käyttää JustServe.org-sivustoa, missä se on käytettävissä.
24.6.2.3
Asunto, ateriat ja kuljetus
Vaarnanjohtaja ja lähetysjohtaja päättävät, tuleeko paikallisten jäsenten järjestää lähetyssaarnaajille majoitusta ja aterioita ja missä määrin. Asunnon tai aterioiden tarjoaminen ei saa kuormittaa paikallisia jäseniä.
Jäsenten ei odoteta tarjoavan säännöllisesti kuljetusta lähetyssaarnaajille, niille, joita he opettavat, tai niille, jotka on äskettäin kastettu.
Vyöhykkeen johtokunta voi antaa opastusta alueella palvelevien lähetyssaarnaajien asunnon, aterioiden ja kuljetusten järjestämiseen.
Harvoissa tapauksissa muualla kuin kotipaikkakunnallaan palvelevat lähetyssaarnaajat voivat saada tehtäväkseen palvella lähetysseurakunnan tehtävissä. Jos lähetysseurakunta kuuluu vaarnaan, lähetyssaarnaaja erotetaan tehtävään vaarnan johtokunnan johdolla lähetysjohtajan luvalla.
Jos lähetysseurakunta kuuluu piiriin, lähetyssaarnaajaa ei eroteta tehtävään. Valtuus palvella missä tahansa lähetyskentän alueella olevan seurakunnan tehtävässä sisältyy hänen erottamiseensa lähetyssaarnaajaksi. Jos vanhimmat suorittavat tehtävää, joka edellyttää pappeuden avaimia, he tekevät sen lähetysjohtajan delegoimalla valtuudella.
24.6.2.5
Pyynnöt tukea muita taloudellisesti tai opiskelussa tai siirtolaisuudessa
Lähetyssaarnaajien ja heidän perheidensä ei pidä antaa taloudellista tukea niille, jotka asuvat siellä, missä lähetyssaarnaajat palvelevat, kuten taloudellista tukea opiskeluun. Lähetyssaarnaajien ja heidän perheidensä ei myöskään pidä tukea henkilöitä, jotka haluavat muuttaa toiseen maahan (ks. 38.8.19).
24.6.2.6
Lääkkeet
Lähetyssaarnaajat ovat vastuussa kaikista lääkkeistä, joita he saattavat tarvita. Perheenjäsenet tai muut eivät saa lähettää tai toimittaa lääkkeitä lähetyssaarnaajille. Jos lääkkeitä ei ole saatavilla lähetyskentällä, lähetyssaarnaaja neuvottelee lähetysjohtajan kanssa.
24.6.2.7
Perheenjäsenen kuolema
Jos lähetyssaarnaajan perheenjäsen kuolee, lähetyssaarnaaja voi päättää palata kotiin tilapäisesti hautajaisia varten. Lähetyssaarnaajaa neuvotaan kuitenkin yleensä pysymään kentällä. Mikäli mahdollista, hän voi katsella hautajaistilaisuutta internetin suoratoistopalvelun kautta.
Jos lähetyssaarnaaja päättää palata kotiin hautajaisiin, lähetysjohtaja ottaa yhteyttä lähetystyöosastoon.
24.6.2.8
Jäsenkortit ja kymmenykset
Lähetyssaarnaajan kotiseurakunta säilyttää jäsenkortin. Kotiseurakunta kirjaa myös hänen kymmenystenmaksutilanteensa. Lähetyssaarnaajat eivät maksa kymmenyksiä lähetyskentältä saamistaan tukivaroista. He kuitenkin maksavat kymmenykset, mikäli heillä on henkilökohtaisia tuloja.
24.6.3
Paluu kotiin lähetyskentältä
24.6.3.1
Kotiin palaaminen alkuperäisen aikataulun mukaan
Lähetyssaarnaajien ja heidän perheenjäsentensä ei pidä pyytää etuajassa vapauttamista tai palveluajan jatkamista henkilökohtaisen mukavuuden vuoksi.
Nuorten lähetyssaarnaajien tulee matkustaa lähetyskentältään suoraan kotiin. Muu mahdollinen matkustelu voidaan sallia ainoastaan, jos lähetyssaarnaajan seurana on ainakin yksi vanhempi tai huoltaja.
Lähetyssaarnaajat vapautetaan vasta kun he raportoivat vaarnanjohtajalleen. He noudattavat siihen asti lähetyssaarnaajien tasovaatimuksia.
24.6.3.2
Ennenaikainen kotiinpaluu
Jotkut lähetyssaarnaajat vapautetaan ennenaikaisesti terveyteen, kelvollisuuteen tai muuhun liittyvistä syistä. Piispat ja vaarnanjohtajat antavat erityistä tukea näille kotiin palanneille lähetyssaarnaajille. Johtohenkilöt auttavat heitä ponnistelemaan niin, että terveys palautuisi tai että he voisivat jatkaa palvelua, mikäli mahdollista.
Jos lähetyssaarnaajat ovat valmiita palaamaan lähetystyöpalveluun, vaarnanjohtaja ottaa yhteyttä lähetystyöosastoon ja suosittaa tätä (ks. 24.9.3). Jotkut lähetyssaarnaajat, jotka palaavat lähetystyöpalveluun, voidaan osoittaa toiselle opetuslähetyskentälle tai palvelulähetystyöhön.
Kun paluu lähetystyöpalveluun ei ole mahdollista, johtohenkilöt kannustavat jäsentä ponnistelemaan eteenpäin liittopolulla Jeesuksen Kristuksen elinikäisenä opetuslapsena. Johtohenkilöt kannustavat myös muihin tärkeisiin pyrkimyksiin, kuten nuoria lähetyssaarnaajia hankkimaan koulutusta tai työpaikan.
Piispa, vaarnanjohtaja ja palvelulähetyssaarnaaja neuvottelevat yhdessä selvittääkseen paikallisia mahdollisuuksia palvella. Nuorten palvelulähetyssaarnaajien osalta keskusteluun osallistuvat palvelulähetystyön johtaja sekä lähetyssaarnaajan vanhemmat tai huoltajat.
Nuorten palvelulähetyssaarnaajien osalta mahdollisuuksia kartoitetaan sen jälkeen kun heidät on kutsuttu palvelemaan. Vanhempien lähetyssaarnaajien mahdollisuuksia voidaan kartoittaa ennen tai jälkeen heidän kutsumisensa.
Palvelua voidaan tehdä henkilökohtaisesti tai etänä tekniikan välityksellä. Johtohenkilöt voivat hyödyntää seuraavia resursseja saadakseen tietoa palvelumahdollisuuksista:
Palvelulähetyssaarnaajat asuvat omassa kodissaan tai palvelulähetystoimiston hyväksymän muun perheenjäsenen luona. He huolehtivat tarvittaessa omasta kuljetuksestaan palvelupaikkaansa tai järjestävät sen.
24.7.3
Koulutus ja valvonta
Palvelulähetyssaarnaajia koulutetaan ja valvotaan siinä paikassa, jossa he palvelevat. Myös palvelulähetystyön johtaja voi kouluttaa ja valvoa heitä. He saavat päivittäin ohjausta velvollisuuksiinsa palvelulähetystyön johtajalta (nuoret palvelulähetyssaarnaajat) tai palvelutehtävänsä päälliköltä (vanhemmat palvelulähetyssaarnaajat).
Palvelulähetyssaarnaajat seurakunnan tai vaarnan tehtävissä
Piispa tai vaarnanjohtaja voi antaa palvelulähetyssaarnaajille seurakunnan tai vaarnan tehtäviä, mikäli nämä tehtävät eivät häiritse lähetystyötehtäviä tai -aikataulua. Nuorten palvelulähetyssaarnaajien kohdalla nämä johtohenkilöt koordinoivat asian palvelulähetystyön johtajan kanssa.
24.7.5
Palvelulähetystyön päättäminen
Vaarnanjohtaja, palvelulähetystyön johtaja (nuorten lähetyssaarnaajien osalta) ja palvelulähetyssaarnaaja neuvottelevat yhdessä siitä, milloin lähetyssaarnaaja päättää palvelutyönsä.
Nuorten lähetyssaarnaajien palvelulähetystyö kestää miehillä korkeintaan 2 vuotta. Naisten kohdalla tämä lähetystyöpalvelu kestää korkeintaan 1½ vuotta.
Vanhemmat palvelulähetyssaarnaajat voivat jatkaa palveluaikaansa vaarnanjohtajan ja lähetyssaarnaajan sopimaan ajankohtaan.
Kuva
nainen puhumassa puhujakorokkeella
24.8
Lähetystyöpalvelun jälkeen
24.8.1
Temppelisuositukset
24.8.1.1
Nuoret lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat muualla kuin kotipaikkakunnallaan
Ohjeita temppelisuosituksesta kotiin palaaville nuorille lähetyssaarnaajille on kohdassa 26.5.3.
24.8.1.2
Vanhemmat lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat muualla kuin kotipaikkakunnallaan
Lähetysjohtaja voi tarvittaessa pitää temppelisuosituspuhuttelun. Jos lähetyssaarnaaja on kelvollinen, lähetysjohtaja antaa uuden suosituksen, jonka voimassaolo päättyy kahden vuoden kuluttua.
24.8.1.3
Palvelulähetyssaarnaajat
Palvelulähetyssaarnaajien tulee järjestää puhuttelut temppelisuosituksen uusimiseksi paikallisten johtohenkilöiden kautta (ks. 26.3.1).
24.8.2
Lähetyssaarnaajan vapauttamispuhuttelu
Vaarnanjohtaja vapauttaa lähetyssaarnaajat ja pitää vapauttamispuhuttelun. Toinen hänen neuvonantajistaan voi vapauttaa vanhemmat palvelulähetyssaarnaajat. Piireissä yleensä lähetysjohtaja tai tehtävän saanut neuvonantaja vapauttaa lähetyssaarnaajat. Poikkeuksia mainitaan kohdassa 6.3.
Seuraavista tätä puhuttelua koskevista ohjeista voi olla apua.
Kiitä häntä palvelemisesta lähetystyössä.
Pyydä häntä kertomaan lähetystyökokemuksista.
Kannusta häntä jatkamaan Jeesuksen Kristuksen elinikäisenä opetuslapsena.
Neuvo häntä rakentamaan niiden hyvien tottumusten pohjalle, joita hän omaksui lähetyssaarnaajana.
Kannusta häntä noudattamaan Hengen johdatusta päivittäin ja elämään kunniallisesti.
Kannusta häntä miettimään tulevaisuutta ja valmistautumaan siihen, mukaan lukien nuorten lähetyssaarnaajien kohdalla koulutus ja työllistyminen. Auta häntä asettamaan tavoitteita ja tekemään suunnitelmia tarpeen mukaan. Käy nuorten lähetyssaarnaajien kanssa läpi edistyminen My Plan -ohjelman pohjalta.
Vältä lupaamasta tiettyjä siunauksia palkkiona lähetystyöpalvelusta.
Kannusta häntä aina elämään kelvollisena saamaan temppelisuosituksen.
24.8.3
Lähetyssaarnaajien raportoiminen ja puhuminen sakramenttikokouksessa
Vaarnanjohtajat ja piirinjohtajat kutsuvat äskettäin vapautettuja lähetyssaarnaajia raportoimaan palvelutyöstään korkean neuvoston tai piirineuvoston kokouksessa. Tämä koskee myös palvelulähetyssaarnaajia. Piispat voivat myös pyytää äskettäin vapautettuja lähetyssaarnaajia raportoimaan seurakuntaneuvoston kokouksessa.
Jos etäisyys tai muut olosuhteet sitä edellyttävät, vastikään vapautetut lähetyssaarnaajat voivat raportoida tekniikan välityksellä tai vain seurakuntaneuvoston kokouksessa.
Piispakunta varaa vastikään vapautetuille lähetyssaarnaajille aikaa puhua sakramenttikokouksessa. Tämä koskee myös palvelulähetyssaarnaajia. Kokous on tavallinen sakramenttikokous. Piispakunta varmistaa, että kohdassa 24.5.2 esitettyjä periaatteita noudatetaan.
Äskettäin vapautetut lähetyssaarnaajat voivat puhua muiden seurakuntien sakramenttikokouksissa vaarnan tai piirin johtokunnan jäsenen pyynnöstä. Kutsun voi esittää heille myös korkean neuvoston tai piirineuvoston jäsen.
24.8.4
Kirkon tehtävät
Johtohenkilöt antavat äskettäin vapautetuille lähetyssaarnaajille viipymättä palvelutyötoimeksiantoja ja tehtäviä. Tähän sisältyy se, että heitä harkitaan tarpeen mukaan temppelitoimitustyöntekijöiksi (ks. 25.5).
24.9
Aineistoa lähetyssaarnaajien suosittamiseen ja palvelemiseen