perhekuva

2

Yksilöiden ja perheiden tukeminen Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä

2.0

Johdanto

Jeesuksen Kristuksen kirkon johtohenkilönä sinä tuet yksilöitä ja perheitä Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä (ks. 1.2). Tämän työn lopullisena päämääränä on auttaa kaikkia Jumalan lapsia saamaan iankaikkisen elämän siunaukset ja ilon täyteys.

Suuri osa Jumalan pelastuksen ja korotuksen työstä toteutetaan perheen avulla. Kaikkien kirkon jäsenten osalta tämä työ keskittyy kotiin. Tämä luku auttaa sinua saamaan näkemyksen seuraavista:

• perheen tehtävä Jumalan suunnitelmassa

• Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ kotona

• kodin ja kirkon välinen suhde.

2.1

Perheen tehtävä Jumalan suunnitelmassa

Perhe on Jumalan säätämä ja keskeisellä sijalla Hänen suunnitelmassaan. Jokainen meistä ”on taivaallisten vanhempien rakas henkipoika tai -tytär, [jolla] on jumalallinen luonne ja päämäärä” (”Perhe – julistus maailmalle”, churchofjesuschrist.org). Me kuulumme Heidän perheeseensä. Me elimme Heidän luonaan ennen syntymäämme maan päälle.

Osana suunnitelmaansa taivaallinen Isä on perustanut perheitä maan päälle. Hänen tarkoituksensa on, että perhe tekee meidät onnellisiksi. Perhe tarjoaa mahdollisuuksia oppia, kasvaa, palvella, tehdä parannusta ja antaa anteeksi. Se voi auttaa meitä valmistautumaan iankaikkiseen elämään.

Tässä elämässä monilla ihmisillä on rajalliset mahdollisuudet rakastaviin perhesuhteisiin. Yksikään perhe ei ole vapaa haasteista, kivusta ja murheesta. Yksilöt ja perheet osoittavat uskoa Herraan ja pyrkivät elämään niiden totuuksien mukaan, jotka Hän on ilmoittanut perheestä. Vapahtaja on luvannut, että Hän auttaa kuormien kantamisessa kaikkia niitä, jotka tulevat Hänen luokseen (ks. Matt. 11:28–30).

Taivaallisen Isän onnensuunnitelma varmistaa, että kaikki Hänen lapsensa saavat mahdollisuuden ottaa vastaan Hänen evankeliuminsa ja saada Hänen suurimmat siunauksensa (ks. OL 137:7–10). Kaikki, jotka solmivat liittoja Jumalan kanssa ja pitävät ne, voivat kokea iloa sekä ”rauhan tässä maailmassa ja iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa” (OL 59:23; ks. myös Moosia 2:41).

Jumalan lupaukseen iankaikkisesta elämästä sisältyvät iankaikkinen avioliitto, lapset ja kaikki muut iankaikkisen perheen siunaukset. Tämä lupaus koskee niitä, jotka eivät tällä hetkellä ole naimisissa tai joilla ei ole perhettä kirkossa (ks. 38.1.4). Nämä siunaukset ovat varmoja kaikille, jotka pyrkivät elämään Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina.

2.1.1

Iankaikkiset perheet

Iankaikkinen perhe muodostuu, kun kirkon jäsenet solmivat liittoja temppelissä vastaanottaessaan sinetöimistoimitukset. Iankaikkisen perheen siunaukset toteutuvat, kun jäsenet pitävät nuo liitot ja epäonnistuessaan tekevät parannuksen. Kirkon johtohenkilöt auttavat jäseniä valmistautumaan näiden toimitusten saamiseen ja pitämään liittonsa kunniassa.

Jokainen ihminen voi täyttää useita rooleja iankaikkisessa perheessä. Kaikki perheroolit ovat pyhiä ja tärkeitä. Näitä rooleja voivat olla äiti ja isä, tytär ja poika, sisko ja veli, täti, eno ja setä sekä isoäiti ja isoisä. Näiden roolien täyttäminen rakkautta osoittaen auttaa Jumalan lapsia edistymään kohti iankaikkista elämää.

Yksi täydentävä osa iankaikkisen perheen perustamista on suorittaa temppelissä toimituksia, joiden ansiosta jäsenet voidaan sinetöidä edesmenneisiin esivanhempiinsa.

Kun jäsenet ymmärtävät Jumalan suunnitelman, he tavoittelevat iankaikkisen perheen siunauksia.

2.1.2

Aviomies ja vaimo

Avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä (ks. OL 49:15). Aviomiehen ja vaimon on tarkoitus edistyä yhdessä kohti iankaikkista elämää (ks. 1. Kor. 11:11).

Yksi iankaikkisen elämän saamisen edellytyksistä on se, että mies ja nainen solmivat selestisen avioliiton liiton (ks. OL 131:1–4). Aviopari solmii tämän liiton, kun he saavat temppelissä avioliiton sinetöimistoimituksen. Tämä liitto on iankaikkisen perheen perusta. Kun se pidetään uskollisesti, sen ansiosta heidän avioliittonsa kestää ikuisesti. Lopulta heistä voi tulla Jumalan kaltaisia (ks. OL 132:19–20).

Jumala on käskenyt aviomiestä ja vaimoa liittymään toisiinsa (ks. 1. Moos. 2:24; OL 42:22). Tässä yhteydessä sana liittyä tarkoittaa sitä, että on jollekulle täysin omistautunut ja uskollinen. Aviopari liittyy yhteen rakastamalla ja palvelemalla toisiaan.

Yhteen liittymiseen sisältyy myös täydellinen uskollisuus aviomiehen ja vaimon välillä. Fyysisen sukupuolisuhteen aviomiehen ja vaimon välillä on tarkoitus olla kaunista ja pyhää. Se on Jumalan säätämä lasten luomiseksi ja rakkauden ilmaisemiseksi aviomiehen ja vaimon välillä. Hellyyden ja kunnioituksen – ei itsekkyyden – pitäisi ohjata heidän intiimisuhdettaan.

Jumala on käskenyt, että sukupuolinen kanssakäyminen on rajoitettava ainoastaan miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Se, että pysyy sukupuolisesti puhtaana ennen avioliittoa ja uskollisena avioliitossa, auttaa ihmisiä olemaan todella onnellisia ja välttymään hengelliseltä, emotionaaliselta ja fyysiseltä vahingolta. Vanhempia ja kirkon johtohenkilöitä kannustetaan tekemään kaikki voitavansa vahvistaakseen tämän opettamista. (Ks. 38.6.5.)

Aviopari pyrkii olemaan yhtä perheensä perustamisessa (ks. 1. Moos. 2:24). Ykseys avioliitossa edellyttää täyttä kumppanuutta, vastuun jakamista. Aviomies ja vaimo ovat yhdenvertaisia Jumalan silmissä. Toinen ei saa hallita toista. Heidän tulee tehdä päätöksensä ykseydessä ja rakkaudessa, niin että kumpikin osallistuu täysin.

Aadam ja Eeva olivat esimerkkinä aviomiehelle ja vaimolle. He työskentelivät, rukoilivat ja palvelivat Jumalaa yhdessä (ks. Moos. 5:1, 4). He opettivat lapsilleen evankeliumia ja surivat yhdessä heidän koettelemuksiaan (ks. Moos. 5:12, 27). He olivat yhtä toinen toisensa ja Jumalan kanssa.

2.1.3

Vanhemmat ja lapset

Jumalan ensimmäinen käsky Aadamille ja Eevalle aviomiehenä ja vaimona oli saada lapsia (ks. 1. Moos. 1:28). Myöhempien aikojen profeetat ovat opettaneet, että ”Jumalan lapsilleen antama käsky lisääntyä ja täyttää maa on yhä voimassa” (”Perhe – julistus maailmalle”; ks. myös OL 49:16–17).

Aviomiehellä ja vaimolla on pyhä etuoikeus ja vastuu huolehtia lapsista, joita he pystyvät saamaan tai adoptoimaan. Adoptiovanhemmat saavat samat siunaukset ja vastuut kuin biologiset vanhemmat.

Rakastava aviomies ja vaimo luovat yhdessä parhaan ympäristön lasten kasvattamiseen ja hoivaamiseen. Yksilölliset olosuhteet saattavat estää vanhempia kasvattamasta lapsiaan yhdessä. Herra kuitenkin siunaa heitä, kun he tavoittelevat Hänen apuaan ja pyrkivät pitämään liittonsa Hänen kanssaan.

Vanhemmilla on keskeinen vastuu auttaa lapsiaan valmistautumaan iankaikkisen elämän siunausten saamiseen. He opettavat lapsiaan rakastamaan ja palvelemaan Jumalaa ja muita (ks. Matt. 22:36–40). He opettavat lapsiaan rukoilemaan taivaallista Isää ja tutkimaan Jumalan sanaa (ks. Alma 37:36–37, 44–46). He auttavat lapsiaan ymmärtämään opin uskosta Jeesukseen Kristukseen, parannuksesta, kasteesta ja Pyhän Hengen lahjasta (ks. OL 68:25). He auttavat lapsiaan myös valmistautumaan siihen, että nämä tekevät liittoja saadessaan pelastuksen ja korotuksen toimitukset.

”Isän on määrä johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa, ja hän on velvollinen suojelemaan perhettään ja huolehtimaan sen toimeentulosta” (”Perhe – julistus maailmalle”). Kun kotona ei ole aviomiestä tai isää, perhettä johtaa äiti.

Perheen johtaminen on vastuuta omalta osaltaan johtaa perheenjäseniä takaisin asumaan Jumalan luona. Tätä tehdään palvelemalla ja opettamalla lempeästi, sävyisästi ja puhtaalla rakkaudella noudattaen Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä (ks. Matt. 20:26–28). Perheen johtamiseen sisältyy perheenjäsenten johtamista säännölliseen rukoukseen, evankeliumin tutkimiseen ja jumalanpalveluksen muihin osa-alueisiin. Vanhemmat työskentelevät ykseydessä täyttääkseen nämä vastuut.

”Äiti on ensisijaisesti vastuussa lastensa hoivaamisesta” (”Perhe – julistus maailmalle”). Hoivaaminen tarkoittaa ravitsemista, opettamista ja tukemista noudattaen Vapahtajan esimerkkiä (ks. 3. Nefi 10:4). Ykseydessä aviomiehensä kanssa äiti auttaa perhettään oppimaan evankeliumin totuuksia ja omaksumaan uskon taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen. Yhdessä he edistävät rakkauden ilmapiiriä perheessä.

”Näissä pyhissä tehtävissä isillä ja äideillä on velvollisuus auttaa toisiaan tasavertaisina kumppaneina” (”Perhe – julistus maailmalle”). He neuvottelevat rukoillen yhdessä ja Herran kanssa.

isä opettamassa perhettä

2.2

Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ kotona

Ensimmäinen presidenttikunta on sanonut: ”Koti on vanhurskaan elämän perusta” (ensimmäisen presidenttikunnan kirje, 11. helmikuuta 1999). Kodissaan yksilöt ja perheet auttavat Jumalaa toteuttamaan pelastuksen ja korotuksen työtään.

Kirkon johtohenkilöt tukevat jäseniä Jumalan pelastuksen ja korotuksen työssä kotona kannustamalla heitä perustamaan kodin, jossa Henki on läsnä. He myös kannustavat jäseniä pyhittämään lepopäivän, tutkimaan ja oppimaan evankeliumia kotona sekä pitämään viikoittain koti-illan. Johtohenkilöt kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että tukevat yksilöitä, jotka eivät ehkä saa apua tai kannustusta perheenjäseniltä.

2.2.1

Koti, jossa Henki on läsnä

Kirkon jäseniä kannustetaan tekemään kodistaan hengellisen vahvuuden ja ilon tyyssija. He voivat luoda kotiinsa Herran Hengelle otollisen ilmapiirin yksinkertaisin pyrkimyksin.

2.2.2

Lepopäivän pyhittäminen

Jumala on käskenyt lapsiaan: ”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8). Kirkon jäsenet kokoontuvat lepopäivänä nauttimaan sakramentin muistaakseen Jeesusta Kristusta ja Hänen sovitustaan (ks. OL 59:12). Lepopäivä on evankeliumin oppimisen ja opettamisen päivä kirkossa ja kotona. Jäsenet voivat vahvistua lepopäivänä, kun he osallistuvat seuraavanlaisiin toimintoihin:

• henkilökohtainen jumalanpalvelus rukoilemalla ja paastoamalla

• evankeliumin tutkiminen ja oppiminen

• palvelutyö ja muiden palveleminen

• sukututkimus

• iloinen perheaika

• muut sopivat kokoontumiset.

2.2.3

Evankeliumin tutkiminen ja oppiminen kotona

Evankeliumin opettaminen ja oppiminen on kotiin keskittyvää ja kirkon tukemaa. Kirkon johtajat kannustavat kaikkia jäseniä tutkimaan evankeliumia kotona lepopäivänä ja viikon aikana. Evankeliumin tutkiminen kotona vahvistaa yksilöitä ja perheitä. Se syventää kääntymystä taivaalliseen Isään ja Herraan Jeesukseen Kristukseen.

Evankeliumin opiskelemiseen kotona ehdotetaan pyhien kirjoitusten tutkimistapaa, jota kuvataan pääpiirteittäin aineistossa Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi.

Yksilöt ja perheet tavoittelevat innoitusta valitessaan opiskeltavakseen sitä, mikä parhaiten vastaa heidän tarpeitaan. Niiden pyhien kirjoitusten kohtien lisäksi, joita ehdotetaan aineistossa Tule ja seuraa minua, he voivat rukoillen miettiä seuraavien tutkimista:

• Mormonin kirja ja muut pyhät kirjoitukset

• yleiskonferenssipuheet

• kirkon lehdet ja muu rakentava sisältö.

2.2.4

Koti-ilta ja muut toiminnat

Myöhempien aikojen profeetat ovat neuvoneet kirkon jäseniä pitämään viikoittaisen koti-illan. Tämä on yksilöille ja perheille pyhää aikaa oppia evankeliumia, vahvistaa todistusta, rakentaa ykseyttä ja nauttia toinen toisestaan.

Koti-ilta joustaa jäsenten olosuhteiden mukaan. Se voidaan pitää lepopäivänä tai muuna päivänä ja ajankohtana. Siihen voi sisältyä seuraavaa:

• evankeliumin tutkiminen ja opettaminen (Tule ja seuraa minua -aineistoa voidaan käyttää halutulla tavalla)

• muiden palveleminen

• kirkon ja Alkeisyhdistyksen laulujen laulaminen tai kuunteleminen (ks. luku 19)

• perheenjäsenten tukeminen Lasten ja nuorten ohjelmassa

• perheneuvosto, jossa asetetaan tavoitteita, ratkaistaan ongelmia ja koordinoidaan aikatauluja

• virkistystoimintaa.

Naimattomat jäsenet ja muut voivat kokoontua ryhminä tavallisten lepopäivän jumalanpalvelusten ulkopuolella osallistumaan koti-iltaan ja vahvistamaan toisiaan evankeliumin tutkimisen avulla. Tule ja seuraa minua -aineisto voi olla lähdeaineistona niille, jotka haluavat opiskella yhdessä.

Jotta perheillä on aikaa olla yhdessä, johtohenkilöiden tulee pitää maanantai-illat vapaina kirkon kokouksista ja toiminnoista.

Johtohenkilöt kannustavat jäseniä olemaan johdonmukaisia koti-iltojen pitämisessä ja ajan viettämisessä yhdessä perheen kanssa (ks. OL 64:33). Tähän voi kuulua aterioiminen yhdessä, työskenteleminen ja palveleminen yhdessä sekä virkistystoimintaa.

2.2.5

Yksilöiden tukeminen

Kirkon johtohenkilöt auttavat jäseniä, jotka tarvitsevat lisätukea. Johtohenkilöt auttavat näitä jäseniä ja heidän perhettään saamaan mahdollisuuksia toveruuteen, sosiaalisen kanssakäymisen tervehenkisiin kokemuksiin ja hengelliseen kasvuun. Johtohenkilöt kannustavat ja auttavat heitä heidän pyrkimyksissään oppia Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja elää sen mukaan. Lisäksi johtohenkilöt antavat heille mahdollisuuksia palvella kirkossa.

aviopari nauramassa

2.3

Kodin ja kirkon välinen suhde

Jumalan pelastuksen ja korotuksen työ on kotiin keskittyvää ja kirkon tukemaa. Seuraavat periaatteet soveltuvat kodin ja kirkon väliseen suhteeseen.

• Johtohenkilöt ja opettajat kunnioittavat vanhempien tehtävää ja auttavat vanhempia. Johtohenkilöt ja opettajat luovat ja ylläpitävät tehokasta yhteydenpitoa vanhempien kanssa.

• Jotkin kirkon kokoukset ovat välttämättömiä jokaisessa seurakunnassa. Näitä ovat sakramenttikokous sekä lepopäivänä pidettävät luokat ja koorumien kokoukset. Monet muut kokoukset, toiminnat ja ohjelmat eivät ole välttämättömiä. Johtohenkilöt järjestävät niitä tarpeen mukaan täyttämään yksilöiden ja perheiden tarpeita. Johtohenkilöt ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat.

• Yksilöt ja perheet miettivät olosuhteitaan tehdessään päätöksiä osallistumisesta kirkon ohjelmiin, jotka eivät ole välttämättömiä.

• Herra siunaa jäseniä, kun he palvelevat ja tekevät uhrauksia Hänen kirkossaan. Kirkossa palvelemiseen käytetty aika ei kuitenkaan saa heikentää jäsenen kykyä täyttää vastuunsa kotona, työssä ja muualla. Johtohenkilöt ja jäsenet eivät saa hukkua liian moniin kirkon tehtäviin. Heitä ei myöskään pidä pyytää tekemään kohtuuttomia uhrauksia kirkon ohjelmien tai toimintojen tukemiseksi.

Kun jäsenet noudattavat näitä periaatteita ja Hengen kuiskauksia, taivaallinen Isä siunaa heidän pyrkimyksensä.