3. Jeesuksen Kristuksen sovitus

ylösnoussut Vapahtaja

3.1. Kuolevaisuutta edeltävässä neuvostossa Jeesus Kristus asetettiin ennalta meidän Vapahtajaksemme ja Lunastajaksemme. Hän tuli maan päälle ja kärsi ja kuoli vapaaehtoisesti lunastaakseen koko ihmiskunnan lankeemuksen kielteisiltä vaikutuksilta ja maksaakseen meidän syntiemme hinnan. Jeesuksen Kristuksen kärsimisellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan saamaa voittoa hengellisestä ja fyysisestä kuolemasta sanotaan sovitukseksi. Hänen uhrauksensa hyödyttää meitä jokaista ja osoittaa sen, kuinka äärettömän arvokas joka ainoa taivaallisen Isän lapsi on (ks. OL 18:10–11).

3.2. Me voimme pelastua ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta, koska Hän oli ainoa, joka kykeni toteuttamaan äärettömän ja iankaikkisen sovituksen koko ihmiskunnan puolesta (ks. Alma 34:9–10). Ainoastaan Hänellä oli voima voittaa fyysinen kuolema. Kuolevaiselta äidiltään Marialta Hän peri kyvyn kuolla. Jumalalta, kuolemattomalta Isältään, Hän sai voiman elää ikuisesti eli antaa henkensä ja ottaa sen jälleen. Vain Hän saattoi lunastaa meidät synneistämme. Koska Hän eli täydellisen, synnittömän elämän, Hän oli vapaa oikeudenmukaisuuden vaatimuksista ja saattoi maksaa niiden velan, jotka tekevät parannuksen.

3.3. Jeesuksen Kristuksen sovitukseen sisältyi se, että Hän kärsi ihmiskunnan syntien vuoksi Getsemanen puutarhassa, vuodatti verensä, kärsi ja kuoli ristillä sekä nousi kirjaimellisesti haudasta. Hän oli ensimmäinen ylösnoussut. Hän nousi haudasta kirkastetussa, kuolemattomassa lihaa ja luuta olevassa ruumiissa (ks. Luuk. 24:36–39). Hänen sovituksensa ansiosta koko ihmiskunta tulee nousemaan ylös täydellisessä, kuolemattomassa ruumiissa ja heidät tuodaan takaisin Jumalan eteen tuomittaviksi. Jeesuksen Kristuksen sovitusuhri tarjosi meille ainoan tavan tulla puhtaiksi ja saada syntimme anteeksi, jotta voimme asua Jumalan luona iankaikkisesti (ks. Jes. 1:18; OL 19:16–19).

3.4. Sovituksessaan Jeesus Kristus paitsi kärsi meidän syntiemme tähden myös otti kantaakseen koko ihmiskunnan tuskat, kiusaukset, sairaudet ja heikkoudet (ks. Jes. 53:3–5; Alma 7:11–13). Hän ymmärtää kärsimyksiämme, koska Hän on kokenut ne. Kun lähestymme Vapahtajaa uskoen, Hän vahvistaa meitä, jotta voimme kantaa kuormamme ja suoriutua tehtävistä, joihin emme pystyisi omin voimin (ks. Matt. 11:28–30; Et. 12:27).

3.5. Maksaessaan rangaistuksen synneistämme Jeesus Kristus ei poistanut meidän omaa vastuutamme. Voidaksemme ottaa vastaan Hänen uhrinsa, puhdistua synneistämme ja periä iankaikkisen elämän meidän täytyy osoittaa uskoa Häneen, tehdä parannus, ottaa vastaan kaste ja Pyhä Henki sekä kestää uskollisesti elämämme loppuun asti.

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Joh. 3:5; 1. Kor. 15:20–22; Moosia 3:19; 3. Nefi 11:10–11; 3. Nefi 27:20; OL 76:22–24

Tähän liittyviä aiheita: Jumaluus: Jeesus Kristus; Pelastussuunnitelma: lankeemus; Toimitukset ja liitot

Usko Jeesukseen Kristukseen

3.6. Evankeliumin ensimmäinen periaate on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen. Meidän uskomme voi johtaa pelastukseen vain silloin, kun se keskittyy Jeesukseen Kristukseen (ks. Hel. 5:12).

3.7. Usko Jeesukseen Kristukseen sisältää lujan luottamuksen siihen, että Hän on Jumalan ainosyntyinen Poika sekä maailman Vapahtaja. Me tunnustamme, että meidän ainoa keinomme palata elämään taivaallisen Isämme luona on luottaa Hänen Poikansa äärettömään sovitukseen, turvautua Jeesukseen Kristukseen ja noudattaa Hänen opetuksiaan. Passiivisen totena pitämisen sijaan todellinen usko Jeesukseen Kristukseen johtaa toimintaan ja ilmenee siinä, kuinka me elämme (ks. Jaak. 2:17–18). Uskomme voi kasvaa, kun rukoilemme, tutkimme pyhiä kirjoituksia ja noudatamme Jumalan käskyjä.

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Sananl. 3:5–6; Et. 12:6; OL 6:36

Tähän liittyvä aihe: Hengellisen tiedon hankkiminen

Parannus

3.8. Usko Jeesukseen Kristukseen ja rakkautemme Häntä ja taivaallista Isää kohtaan johtavat meidät tekemään parannuksen. Parannus on osa taivaallisen Isän suunnitelmaa kaikkia lapsiaan varten, jotka ovat vastuussa valinnoistaan. Tämä lahja on mahdollinen Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Parannus on mielen ja sydämen muutos. Siihen kuuluu se, että käännymme pois synnistä ja käännämme ajatuksemme, toimintamme ja halumme Jumalan puoleen ja mukautamme tahtomme Hänen tahtonsa mukaiseksi (ks. Moosia 3:19).

3.9. Parannukseen kuuluu se, että tiedostamme syntimme, tunnemme katumusta eli Jumalan mielen mukaista murhetta synnin tekemisestä, tunnustamme syntimme taivaalliselle Isälle ja tarvittaessa muille, hylkäämme synnin, pyrimme korjaamaan syntiemme aiheuttamat vahingot niin pitkälle kuin se on mahdollista sekä elämme kuuliaisina Jumalan käskyille (ks. OL 58:42–43). Herra lupaa antaa meidän syntimme anteeksi kasteemme yhteydessä, ja me uudistamme tuon liiton joka kerta kun nautimme sakramentin vilpittömästi ja tarkoituksenamme muistaa Vapahtaja ja pitää Hänen käskynsä.

3.10. Vilpittömän parannuksenteon ja Jeesuksen Kristuksen sovituksen tarjoaman armon avulla voimme saada anteeksiannon Jumalalta ja tuntea rauhaa. Me tunnemme Hengen vaikutuksen runsaampana ja olemme valmiimpia elämään taivaallisen Isämme ja Hänen Poikansa kanssa.

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Jes. 1:18; Joh. 14:15; 3. Nefi 27:20; OL 19:16–19

Tähän liittyvä aihe: Toimitukset ja liitot