Nuorille aikuisille
Lähetystyötä koskevat innoitetut muutokset olivat siunauksena perheelleni
Muutokset, jotka koskivat lähetyssaarnaajien yhteydenpitoa perheidensä kanssa, auttoivat minua kertomaan evankeliumin totuuksista äidilleni.
Olen ollut kirkon jäsen nyt kahdeksan vuotta yhdessä isäni ja kahden siskoni kanssa. Siitä lähtien, kun minusta tuli jäsen, olen nähnyt upeita siunauksia, joita taivaallinen Isä on valmistellut elämääni ja perhettäni varten. Evankeliumi on todella ollut siunauksena elämässäni ja auttanut minua löytämään etsimäni onnen!
Kun aloin ensimmäisen kerran lukea Mormonin kirjaa, kertomus Lehin näystä elämän puusta kosketti sydäntäni (ks. 1. Nefi 8; 11). Pystyin samaistumaan kertomukseen, koska minäkin halusin koko perheeni ja kaikkien läheisteni saavan maistaa puun hedelmää ja tuntea Jumalan rakkauden elämässään.
Tästä syystä valmistauduin palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä, ja minut lähetettiin työskentelemään Guatemalan lähetyskentälle Guatemalaan.
Lähetystyöni aikana näin hyvin monien ihmisten elämän muuttuvan paremmaksi evankeliumin ansiosta. Se täytti sydämeni ilolla joka päivä. Mutta aina kun opetin toverini kanssa perheitä, muistin oman perheeni ja erityisesti äitini, joka ei ollut kirkon jäsen. Jokaisena valmistautumispäivänä yritin sähköpostiviesteissäni kannustaa häntä tapaamaan lähetyssaarnaajat. Rukoilin, että taivaallinen Isä valmistaisi hänen sydäntään vastaanottamaan evankeliumin.
Innoitettu tilaisuus
Olin yhä lähetystyössä, kun lähetyssaarnaajien ja heidän perheidensä yhteydenpitoon tuli innoitettu muutos.1 Kun ensi kertaa kuulin uutisesta, Henki kertoi minulle, että tämä oli tilaisuus kutsua äitini oppimaan lisää evankeliumista. Tunsin paljon iloa tuosta muutoksesta ja tunteesta. Viikon aikana pyysin Herraa auttamaan minua, jotta tietäisin, mitä Hän haluaisi minun kertovan äidille.
Kun valmistautumispäivä koitti ja näin äitini tietokoneeni ruudulla, sain vahvan vaikutelman, että meidän pitäisi pitää rukous. Kerroin tuntemuksestani, ja ajatus sopi hänelle. Videopuhelun aikana selitin hänelle pääviestin, jota pyrin lähetyssaarnaajana välittämään: että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on palautettu. Todistin koko sydämestäni, että tiedän sen olevan totta. Kehotin häntäkin rukoilemaan ja kysymään näistä asioista Jumalalta, jotta hän voisi tietää ne itse. Päätimme keskustelumme rukoukseen, jonka hän piti. Tunsimme molemmat Hengen niin vahvana, että se lävisti sydämemme. Puhelun jälkeen lähetin nimiviitteen lähetyssaarnaajille hänen paikkakunnallaan.
Odotin innolla, että kuulisin hänestä jälleen seuraavalla viikolla. Edellisen viikon tapaan aloitimme videokeskustelumme rukouksella, ja sitten kuuntelin Henkeä, jotta tietäisin mitä kertoa äidille. Jatkoimme samaan tapaan useita viikkoja. Lopulta minun yllätyksekseni hän alkoi tavata lähetyssaarnaajia. Huomasin myös hänen silmissään uudenlaisen tuikkeen.
Taivaallinen Isä voi tehdä meidän avullamme ihmeitä
Kun palasin kotiin, olin äitini mukana, kun lähetyssaarnaajat opettivat häntä. Yhden opetuksen aikana äiti kertoi hymyillen haluavansa solmia liiton Herran kanssa. Häkellyin kuullessani, kuinka hän oli saanut vastauksen siitä, että evankeliumi on totta! Jälleen Henki täytti huoneen ja todisti sydämellemme, että todistimme totuudesta.
Niinpä vain muutama viikko kotiin palaamiseni jälkeen olin todistamassa yhtä lähetystyöni suurinta ihmettä: äitini astui kasteen vesiin ja solmi liiton taivaallisen Isän kanssa.
Kyyneleet vierivät poskilleni, kun näin hänen menevän veden alle. Kun halasin häntä myöhemmin, tunsimme kumpikin tunteiden tulvan, mutta enimmäkseen tunsimme Jumalan rakkautta meitä kohtaan. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Minusta tuntui kuin Jumala olisi halannut minua ja toivottanut minut tervetulleeksi. Tiesin, että Hän odotti minua.”
Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että joskus lähetystyö onnistuu, kun ”[ymmärrätte], ettei teidän työnänne ole ihmisten käännyttäminen. Se on Pyhän Hengen tehtävä. Teidän tehtävänänne on kertoa siitä, mitä on sydämessänne, ja elää uskonkäsitystenne mukaisesti. – –
Noudattakaa tätä polkua, niin Jumala tekee ihmeitä teidän välityksellänne siunatakseen kallisarvoisia lapsiaan.”2
Kun kuulin äitini sanat, todistukseni vahvistui entisestään ja tiesin silloin koko sydämestäni, että taivaallinen Isä kuulee rukouksemme ja voi auttaa meitä jakamaan puun hedelmiä muiden kanssa – erityisesti oman perheemme.